Hyppää pääsisältöön

Murhasta tuli totta – elokuvastudiolle sijoittuva jännäri on Babylon Berlinin uuden kauden taustalla

Murhattu nainen makaa vuoteella. Kuva elokuvasta Laukaus äänifilmistudiolla
Murhattu nainen makaa vuoteella. Kuva elokuvasta Laukaus äänifilmistudiolla Kuva: F.W.Murnau-Stiftung Babylon Berlin,laukaus äänifilmistudiolla

Babylon Berlin -kirjailija sai idean vanhasta jännärielokuvasta, jossa murha muuttuukin todeksi elokuvastudiolla. Varhaisia äänifilmejä tekivät Berliinissä tulevat Hollywoodin mestariohjaajat. Elokuva Laukaus äänifilmistudiossa nähdään ensi kertaa Suomessa samalla, kun Babylon Berlinin kolmas kausi alkaa TV1:ssä 30. lokakuuta!

Menestynyt rikossarja Babylon Berlin saa jatkoa. Sarjan kolmas kausi lainaa vapaasti dekkaristi Volker Kutscherin romaania Mykkä kuolema, joka itsessään on saanut ideansa Alfred Zeislerin elokuvasta, joka tehtiin vuonna 1930 UFA:n Babelsbergin studiolla Berliinissä – Der Schuß im Tonfilmatelier, Laukaus äänifilmistudiossa. Siinä onkin oikeastaan kaikki, mikä niitä yhdistää. Sarjan tekijät poikkeavat sitäpaitsi selkeästi romaanista juonien kehittämisessä ja toimivat tv-draaman ehdoilla.

Babylon Berlinin uudet jaksot sijoittuvat syksyyn 1929 – jolloin myös ensimmäinen saksalainen äänielokuva tuotiin levitykseen. Ajankohta oli täynnä suurta muutosta, maailmanlaajuinen pörssiromahdus jota sarjakin enteilee, oli tulossa. Elokuvateollisuus oli niin ikään pakotettu uudelle vaihteelle kun ääni liitettiin kuvaan.

Rikosylikomisario (Ernst Stahl-Nachbaur) tarkastelee mikrofonia elokuvastudiolla.
Rikosylikomisario (Ernst Stahl-Nachbaur) tarkastelee mikrofonia Rikosylikomisario (Ernst Stahl-Nachbaur) tarkastelee mikrofonia elokuvastudiolla. Kuva: Friedrich-Wilhelm-Murnau-Stiftung Babylon Berlin,teeman elokuvat

Uusissa äänielokuvissa yleisöä viehättivät aidot mekaaniset äänet – esimerkiksi oven soittokello saattoi kohahduttaa aikalaisyleisöä. Tuleva ohjaaja Billy Wilder, joka oli läsnä ensimmäisen saksalaisen äänielokuvan ensi-illassa, Land ohne Frauen, kuvasi siinä kuultua epäselvää puhetta sanoin "Huppa huppa, muppa muppa". Äänielokuvien pioneerivaiheessa otettiinkin reilu askel taaksepäin: elokuva, josta oli jo kehittynyt (mykkä) taidemuoto, olikin yhtäkkiä banaali, staattinen ja yliartikuloidun ja hitaan dialogin takia hieman naurettava.

Asetta pitelevä nainen ja frakkipukuinen mies katsovat hämmästyneinä. Kuva elokuvasta Laukaus äänifilmistudiossa
Näyttelijäkollegat kauhistuneina. Asetta pitelevä nainen ja frakkipukuinen mies katsovat hämmästyneinä. Kuva elokuvasta Laukaus äänifilmistudiossa Kuva: F.W.Murnau-Stiftung Babylon Berlin,Laukaus äänifilmistudiossa,teeman elokuvat

Kun tänään katsomme Laukausta äänifilmistudiossa se voikin tuntua juuri sellaiselta. Kuvittelen kuitenkin, että pistoolin laukauksen ääni saattoi olla se varsinainen syy, miksi tämä rikostarina tuotettiin. Sen keksijä Curt Siodmak oli juuri yhdessä veljensä Robertin ja Billy Wilderin kanssa tehneet menestyksekkään Ihmisiä sunnuntaina -elokuvan joka puolestaan oli viimeisiä mykkiä saksalaiselokuvia. Kaikki kolme tekivät myöhemmin uraa Hollywodissa.

Laukaus äänifilmistudiossa on restauroitu F.W.Murnau-Stiftungin toimesta, kuva ja ääni ovat itse asiassa lähes moitteettoman oloiset. Sen suurin anti tänään on se, miten realistisesti siinä näytetään sen ajan filmistudiotyötä, koko tiimi avustajista teknikkoihin, leikkajasta ohjaajaan ovat mukana.

Yksinkertaisen whodunnit-tarinan päättää murhaajan takaa-ajo, joka toistuu Babylon Berlinin finaalissa.

Johan Förnäs on Ylen elokuvahankkija

Areenassa 30.10. alkaen 90 päivän ajan sekä Teemalla sunnuntaina 20.12. klo 12.
Laukaus äänifilmistudiossa (S)
Erään mustasukkaisuuskohtauksen kuvauksissa näyttelijätär ammutaan kohtalokkain seurauksin – mutta kuka latasi pistoolin kovilla panoksilla? Alfred Zeislerin 1930 ohjaaman varhaisen äänielokuvan pääosissa Gerda Maurus, Harry Frank, Ernst Stahl-Nachbaur. (Der Schuß im Tonfilmatelier, 63' mv)

Yle Teema

Teema Twitterissä ja Facebookissa