Peruskoulu mullisti saapuessaan suomalaisen koulujärjestelmän perin pohjin.
Peruskoulu alkoi 1. syyskuuta vuonna 1972 Lapin läänissä ja siihen siirryttiin vähitellen pohjoisesta etelään. Viimeisenä peruskoulujärjestelmään siirryttiin pääkaupunkiseudulla. Vuosi oli 1977.
Suomalaisen peruskoulun synty ei ollut missään nimessä helppo prosessi. Kouluohjelmakomitea nimittäin jätti ehdotelmansa peruskoulusta jo vuonna 1959, mutta useiden eri vaiheiden ja byrokratian takia kului jopa 13 pitkää vuotta, ennen kuin uusi koulujärjestelmä todella pyörähti käyntiin.
Mutta miksi peruskoulu sitten synnytettiin? Mitä päättäjät peruskoululta oikein halusivat ja odottivat?
Arvauksia aiheesta on ollut vuosikymmenten saatossa monia, eikä varsinaista, tyhjentävää vastausta ole edes tiedossa. Haluttiinko torjua toimettomuutta, sivistää nuoria ihmisiä vai haluttiinko, että kaikki tulevat työikäiset oppisivat kellon?
Arvauksia siitä, miksi peruskoulu päätettiin pistää pystyyn, on ollut vuosien saatossa monia.
Vaikka edellä oleviin kysymyksiin ei ole suoranaista vastausta, on jotain kuitenkin pääteltävissä peruskoulun historiasta.
Ainakin alla luetellut asiat muuttuivat, kun peruskoulu synnytettiin.
Suomalaisesta koulumaailmasta tuli tasa-arvoisempi
Peruskoulu syrjäytti edeltäjänsä, kansakoulun. Siirtymä kansakoulusta peruskouluun oli ainakin ele kohti tasa-arvoisempaa Suomea. Nyt kaikki lapset jatkoivat opiskelua yhteensä yhdeksän vuotta, eikä lapsen koulunkäynti riippunut esimerkiksi asuinpaikkakunnasta tai perheen taloudellisesta tilanteesta.
Peruskoulu teki ruotsin opiskelusta pakollista
Peruskoulu-uudistuksen myötä toisen kotimaisen kielen opiskelu tuli pakolliseksi kaikille. Aiemmin ruotsi oli vakiintuneen tavan mukaisesti ensimmäinen oppikoulussa aloitettu vieras kieli. Osa oppilaista oli lukenut sitä myös kansakoulussa.
Peruskoulun myötä vaihtui myös saksan kielen rooli tavanomaisena pitkänä kielenä englantiin.
Ruotsin kielen pakollisuus synnytti paljon poliittista keskustelua puolesta ja vastaan. Aiheesta on väännetty vielä 2010-luvullakin.
Peruskoulussa kokeiltiin monenlaista
Kielten lisäksi peruskoulua perustettaessa kiisteltiin myös muista oppiaineista. Koska opetuksesta tuli nyt valtakunnallista ja yhteneväistä, näkemyksiä opetettavista oppiaineista ja niiden opetustuntimääristä oli monia.
Oppiaineiden kohdalla suurimmat muutokset koskivat kielten lisäksi matematiikan ja äidinkielen opetusta.
Erilaisia koulukokeiluja oli paljon. Testattiin, sopisiko musiikkiluokka tai esiluokka peruskouluun. Ja kokeiltiinpa Pirkkalassa myös sitä, sopisiko marxilainen peruskouluopetus Suomeen.
Menetelmistä suomalaisiin kouluihin kelpuutettiin uutuuksina ainakin ryhmätyöt, yksilöllinen opetus ja kielistudiot. Piirtoheitin taas oli upouusi tekninen apuväline, joka helpotti opetusta.
