Hyppää pääsisältöön

Muusikko Litku Klemetti löysi reseptin, jolla hänen kaltaisensa ujo introverttikin voi auttaa: "Musiikki on lääkkeeni elämään"

Litku Klemetti
Litku Klemetti paini pitkään sen kanssa, onko korona-aikana turvallista esiintyä ja koota yleisöä yhteen paikkaan. Nyt hän on kuitenkin vakuuttunut, että se kannattaa, koska musiikin auttava voima on niin suuri. Litku Klemetti Kuva: Sanna Klemetti Litku Klemetti

Kuhmosta, muutaman tuhannen asukkaan kainuulaiskunnasta kotoisin oleva muusikko Litku Klemetti on ujo introvertti, joka uskaltautuu auttamaan ihmisiä helpoiten musiikillaan. Nenäpäivän Rauhaa ja rakkautta -konserttiin Klemetti lähtikin mukaan paitsi auttaakseen muita, myös itseään.

Puhelin ehtii pirahtaa vain lyhyesti ennen kuin kaiuttimesta kuuluu rauhallinen "Sanna". Ääni kuuluu Sanna Klemetille, hieman yli kolmekymppiselle kainuulaismuusikolle, joka tunnetaan paremmin Litku Klemettinä sekä samannimisen yhtyeen laulajana ja keulakuvana.

Klemetin äänestä kajahtaa pieni varovaisuus, kun hän alkaa eräänä loppusyksyn päivänä kertoa kuluvasta vuodestaan ja ennen kaikkea sen outoudesta. Koronavirusepidemia iski Litku Klemettiin keväällä yhtä kovalla voimalla kuin muihinkin artisteihin: lähes kaikki keikat peruuntuivat.

– Korona on tuonut pelkoa siitä, voiko tätä ammattia harjoittaa. Ja kun joitain keikkoja on kuitenkin ollut, niin se on tuntunut jollain tavalla ristiriitaiselta. Olen ollut epätietoinen, onko turvallista koota ihmisiä yhteen, Klemetti pohtii.

Esiintyjäkollegat ovat auttaneet Klemettiä pääsemään yli kiusaavasta ristiriidasta ja kannustaneet keikkailemaan, turvallisuus huomioituna, totta kai.

Voimakkaimman vahvistuksen sille, että hän tekee oikein, on Klemetti kuitenkin saanut keikoilla kävijöiltä. Yleisö on kertonut nauttineensa ja moni on kertonut henkilökohtaisesti, että kulttuurin kokeminen on lievittänyt ahdistusta erikoisessa tilanteessa.

– Silloin sen huomaa, kun kulttuuria ei saa, että monet kaipaavat sitä elämäänsä. Ehkä se on myös vahvistanut omaa ajatusta tästä ammatista, että tällä on tosi paljon merkitystä ihmisille.

Musiikki auttaa, kun se tuntuu omalta

Klemetti palaa hetkeen, jolloin häntä pyydettiin mukaan hyväntekeväisyyssäätiön Nenäpäivä-konserttiin. Hän ei suinkaan suostunut siihen päätä pahkaa. Rauhaa ja rakkautta -nimellä ja -teemalla järjestettävä konsertti sekä mahdollisuus esittää oman musiikillisen esikuvan, Frank Zappan kappaleita, saivat kuitenkin Klemetin innostumaan, sillä ne tuntuivat omilta jutuilta.

Klemetille kun musiikki on paitsi toisten, myös itsensä auttamista.

– Olen aina tiedostanut, että musiikin voima on suuri sekä soittajille että kuulijoille. Se auttaa minua tosi paljon ja musiikki on lääkkeeni elämään. On varmasti ihmisiä, jotka eivät pidä kulttuuria tärkeänä asiana yhteiskunnassa eivätkä välttämättä tajuakaan, missä kaikkialla kulttuuria on ja miten se tekee elämästä merkityksellistä, Klemetti sanoo.

Klemetin musiikissa on paljon vaikutteita muun muassa vuosikymmenten takaisesta kotimaisesta iskelmästä, jota 80-luvun lopulla syntyneen naisen kotonakin paljon kuunneltiin. Muusikko kuvailee hyväntuulisesti hymähtäen itseään romantikoksi, joka katselee menneisyyttä romanttisesti ja nauttii kaikesta historiallisesta. Siksi häntä on aina kiinnostanut tutustua kaikkeen aiemmin tehtyyn musiikkiin, genrestä välittämättä.

Musanörtti, niinkin Klemetti itseään nimittää ja naurahtaa jälleen.

– Tarkoitukseni on tehdä omannäköistä musaa, joka tiedostaa, mitä on tehty aiemmin. Ajattelen sen niin, että niin kuin yliopistossa ja tutkimuksessa, uusi tieto rakentuu vanhan päälle. Eli täytyy tietää ne juuret, mistä on tehty, musiikkitieteessä maisterin tutkinnon suorittanut Klemetti pohtii.

Olen aina tiedostanut, että musiikin voima on suuri sekä soittajille että kuulijoille. Se auttaa minua tosi paljon ja musiikki on lääkkeeni elämään.― Litku Klemetti

Klemetin puhe soljuu verkkaisella, eittämättä muusikon omiin juuriin Kainuuseen ja synnyinpaikkaan Kuhmoon viittavalla nuotilla. Nykyisin Jyväskylässä asuva Klemetti myöntääkin, että taustalla on ollut merkittävä vaikutus hänen musiikkiinsa. Ilmiselvä tämä yhteys on vuonna 2017 ilmestyneellä Juna Kainuuseen -albumilla ja sen nimikkokappaleella, mutta vivahteet näkyvät toki muutenkin.

Yksi musiikkiin väkisinkin vaikuttaneista asioista on yksinäisyys. Klemetti kertoo muuttaneensa Kuhmosta pois lukio-opintojensa jälkeen, ensin Orivedelle ja sittemmin Jyväskylään. Kotikonnuillaan hän oli musiikin saralla outolintu.

– Kuhmossa ei juurikaan ollut ihmisiä, joiden kanssa olisin voinut esimerkiksi soittaa, keskustella musiikista tai jakaa musajuttuja, vaan olin aika yksin niiden asioiden kanssa pitkään. Kyllähän se oli ihan shokki, miten paljon oli yhtäkkiä samanhenkisiä ihmisiä ympärillä, kun meni Oriveden opistolle, Klemetti muistelee.

Nenäpäivän hyväntekeväisyyskeräykseen voi lahjoittaa säätiön verkkosivuilla.

Esiintyminen saa avautumaan

Jyväskylästä opintojen kautta Klemetti löysi oman yhteisönsä. Ujolle introvertille, joka viihtyy omien sanojensa mukaan todella paljon yksin, yhteisöllisyys ei ole luonteenomaista, mutta omassa musiikillisessa alakulttuurissaan Klemetti tuntee olevansa kotona.

Siellä yhteisöllisyys kuuluu asiaan ja sieltä Klemetti on itse uralleen saanut voimaa.

– Tällaisena aikana huomaa, että yhteisöllisyydelle on tarve. Itse vähän kuin erakoidun, kun en ole uskaltanut käydä missään. Yhteisöllisyys on tosi tärkeä juttu ja tuo varmasti paljon hyvinvointia, oli se sitten hirviporukka tai vaikka kuoro.

Litku Klemetti laulaa, mikrofoni, mikki
Musiikki on Klemetin tapa avautua. Muusikko kuvattuna kesällä 2017. Litku Klemetti laulaa, mikrofoni, mikki Kuva: Yle/Tapio Rissanen Litku Klemetti

Klemetti uppoutuu toviksi pohtimaan suomalaiseen kulttuuriin kuuluvaa yhteisöllisyyttä ja auttamista. Hänen mukaansa suomalaisia pidetään usein sellaisina, jotka pitävät huolen omista asioistaan eivätkä halua häiritä muita.

Stereotypian paikkansapitävyyteen Klemetti ei löydä vastausta, mutta myöntää, että läheisiä lukuun ottamatta auttaminen muun kuin musiikin avulla on hänellekin hankalaa.

– Joku kirjoitti kerran Instagramissa käyneensä meidän keikalla ja saaneensa oivalluksen, että ihan kuin hänen työssään hoitoalalla, myös musiikki oli samanlaista hoitavaa ja parantavaa. Ajattelin tätä Nenäpäivä-juttuakin niin, että on hauska lähteä tähän mukaan, koska olen niin paljon yksin, niin jospa tätä kautta pystyisin avautumaan ja auttamaan taiteellani.

60-luvun musiikki ja Zappan versioiminen herättääkin jo sopivaa innostusta Klemetissä, sillä hän nauttii muiden biisien esittämisestä. Karaoke kun on yksi muusikon mieluisista ajanviettotavoista.

Nyt on kuitenkin parempi vetäytyä hetkeksi omaan rauhaan. Uuden, selvästi elektronisemman levyn äänittäminen on kotistudiossa loppusuoralla ja Klemetti voi keskittyä muusikko-avopuoliso Pekka Tuomen kanssa rauhassa uuden kodin etsintään. Jos siis Klemetti ehtii kaikelta kulttuuriyhdistystyöltään. Se kun on sitä hyvää, jolla hän yrittää auttaa.

Suora lähetys Nenäpäivän Rauhaa ja rakkautta -konsertista torstaina 29.10. kello 19 Yle TV1:llä ja Radio Suomessa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua