Hyppää pääsisältöön

Katleena Kortesuon tiedot vuotivat, mutta hän osasi jo odottaa sitä: “On kohtuutonta, että ihminen lukee mediasta olevansa rikoksen uhri”

Psykoterapiakeskus Vastaamon kyltti sateisena päivänä.
Omien tietojen vuotaminen ja kiristysviestit voivat ymmärrettävästi aiheuttaa ahdistusta. Tunteista olisi tärkeä puhua läheisille tai soittaa kriisipuhelimeen. Apua tarjoavat esimerkiksi Suomen Mielenterveys ry ja Rikosuhripäivystys. Psykoterapiakeskus Vastaamon kyltti sateisena päivänä. Kuva: Juha Kemppainen / Yle Vastaamo,tietomurto,tietosuoja,anonymiteetti,mielenterveys,Vastaamohakkerointi

– Äärimmäisen surullista sontaa, kiteyttää kriisiviestinnän ammattilainen Katleena Kortesuo ajatuksensa Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurrosta. Hänen huolensa kohdistuu etenkin niihin uhreihin, joilla ei välttämättä ole voimavaroja hoitaa jälkirumbaa.

Psykoterapiakeskus Vastaamoon kohdistunut laaja tietomurto tuli julki viime viikolla. Tietomurron uhreiksi joutuneet, Vastaamon terapiapalveluita käyttäneet asiakkaat ovat saaneet kiristyskirjeen, jossa mainitaan muun muassa bitcoineina maksettavat lunnasvaatimukset. Keskusrikospoliisi (KRP) tutkii parhaillaan tietomurtoa. Rikosilmoituksiakin on tehty jo noin 15 000.

Ei ole tavanomaista, että joku saa käsiinsä arkaluontoisia ja luottamuksellisia potilastietoja. Miten näin voi päästä käymään? Ja mitä tästä hämmentävästä rikoksesta pitäisi ajatella?

Kriisiviestinnän ammattilainen Katleena Kortesuo pitää ensinnäkin kohtuuttomana, että ihminen joutuu lukemaan mediasta olevansa tietomurron uhri.

Näin kävi myös Kortesuolle. Hän oli asioinut Psykoterapiakeskus Vastaamossa kerran, mutta joutui silti tietomurron uhriksi ja sai kiristyskirjeen.

– Ennen kiristyskirjeen saamista olin jo lukenut asiasta mediasta. Sain myös Vastaamolta asiakasmeilin, joka tavoitti minut vasta vuorokauden kuluttua siitä, kun tapahtunut oli tullut julkisuuteen, Kortesuo ihmettelee.

Vastaamon viestintää Kortesuo kommentoi muun muassa epäempaattiseksi ja vajavaiseksi.

– Vaikuttaa siltä, että yritys on häthätää yrittänyt reagoida, kun media on käynyt kimppuun.

Katleena Kortesuo istuu ja näpyttää tietokonetta.
Katleena Kortesuolla ei käynyt mielessäkään, että hänen tietonsa voisivat vuotaa terapiakäynnillä. Katleena Kortesuo istuu ja näpyttää tietokonetta. Kuva: Dani Branthin / Yle Vastaamo,Hämeenlinna,Katleena Kortesuo

"On kohtuutonta, että uhri joutuu tekemään kaiken itse"

Hämmentävän viestinnän keskellä Kortesuo tunsi olonsa surulliseksi ja vihaiseksi. Hän kuitenkin kanavoi vihansa toimintaan. Kortesuo kirjoitti blogiinsa ohjeistuksen siitä, miten kiristyksen uhriksi joutuneen tulee toimia. Blogipostaus on kerännyt runsaasti kiitollisia kommentteja.

Katleena Kortesuon ajatukset kohdistuvat varsinkin niihin kiristyksen kohteiksi joutuneisiin uhreihin, joilla ei välttämättä ole voimavaroja tai osaamista hoitaa vastaavia toimia.

– Itselläni meni useita tunteja asioiden hoitamiseen, vaikka olen erittäin kokenut järjestelmien käyttäjä. Miten sellainen ihminen, joka on vaikkapa hyvin haavoittuvassa tilassa, voi jaksaa hoitaa samaa rumbaa? On kohtuutonta, että uhri joutuu tekemään kaiken itse.

Psykoterapiakeskus Vastaamon logo.
Kriisiviestinnän ammattilainen Katleena Kortesuo asioi psykoterapiakeskus Vastaamossa vain kerran. Silti hänen tietonsa vuotivat. Psykoterapiakeskus Vastaamon logo. Kuva: Petteri Bülow / Yle psykoterapia,kilvet ja kyltit,psykoterapiakeskus vastaamo

Kortesuo toivoo, että tietomurrosta huolimatta luottamus terapeutteihin säilyy.

– Toivon, että luottamus terapeutteihin säilyy. Olen huolissani siitä, jos ihmiset katkaisevat hoitosuhteensa. Se on vaarallista.

Lähikuva: valkoinen näppäimistö.
"Ransom_man" -nimeä käyttävä kiristäjä pyytää lunnaita bitcoineina. Lähikuva: valkoinen näppäimistö. Kuva: Eleni Paspatis / Yle koronavirus,COVID-19,Wuhanin koronavirus,etätyö,työnteko,päätetyö,etäkokoukset,tietotekniikka-ala,tietoturva,hakkerit,hakkerointi,tietomurto,tietojenkäsittely,näppäimistö,näppäimistöt,talous,Langaton hiiri ja näppäimistö,Näppäimistö ja hiiri,kannettavat tietokoneet,verkkourkinta,internethuijaus,huijaus,varautuminen,ilmiö,pandemia,valmiuslaki,Poikkeuslaki,poikkeustila,epidemiat,SARS-CoV-2 Suomessa,tietotekniikka,kyberturvallisuus (turvallisuus),kyberrikollisuus,Palvelunestohyökkäys,tietojärjestelmä,tietojärjestelmät,salasanat,verkkohyökkäykset,botnet,Botnets,Hakkerietiikka,Hakkerit (elokuva),hakkeriryhmä,tietoturva-aukko,Tietoturva-asiantuntija,palomuurit -- tietoturva,Tietoturvaohjelmisto,palveluestohyökkäys

Itsekin terapiapalveluja “toisessa talossa” käyttävä Kortesuo muistuttaa, ettei tapahtunut ole terapeuttien vika, vaan yrityksen, jolla olisi ollut kaikki mahdollisuudet hoitaa tietoturvansa ja kriisiviestintänsä kunniallisemmin.

On vaarallista, jos ihmiset katkaisevat tapahtuneen takia hoitosuhteensa.

Kortesuo kuvailee, että jälkitoimet veivät häneltä paljon aikaa ja rahaa. Kortesuo ei kuitenkaan osaa sanoa, nostaako itse Vastaamon tietomurrosta oikeusjuttua. Todennäköisestä kuitenkin on, että moni muu nostaa.

– Olen onnellisessa asemassa siinä, että minulla oli vain yksi käynti eikä kovin arkaluonteista tietoa. On kuitenkin selvää, että ihmiset, joilla on takanaan vaikkapa kymmeniä terapiakäyntejä ja joista on kirjattu hyvin arkaluonteisia tietoja, ovat ehdottomasti oikeutettuja korvauksiin.

Kriisiviestinnän ammattilainen Katleena Kortesuo ja F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen vierailevat Ruben Stillerin keskusteluohjelmassa perjantaina 30.10.

Onko arvoillammekin parasta ennen -päivämäärä? Ruben Stillerin keskusteluohjelmassa puhutaan arvokkaasti Suomen arvoista, arvojohtajista ja arvottomista. Ohjelman moniarvoisessa ilmapiirissä ruoditaan ajan ilmiöitä, puheenaiheita ja kansakunnan kohtalonkysymyksiä. Vieraina on tunnettuja ja tuntemattomia näkijöitä, tekijöitä ja kokijoita. Ohjelmassa kysytään, kuka oikein käsikirjoittaa Suomen suurta draamaa ja kuka kuittaa esityspalkkiot.