Jim Björni
Yle
Kissat ovat sekä akrobaatteja että kömpelyksiä yhtä aikaa, ja riippumatta siitä, miten käy, ne näyttävät aina totisilta. Kissavideot ovat mahdottoman suosittuja, ja on hauska nähdä, viihtyykö kissa radiossa.
Vanha radio, josta elektroniikka on purettu pois ja joka on saanut uudet jalat ja pehmeän sisustuksen, voi olla mainio pesä kissalle.
Radion löysin kirpputorilta. Se on erikoinen, ja on vaikea löytää toista samanlaista. Tämä yksilö on valmistettu vuonna 1942. Jokin muukin malli voi olla yhtä hyvä tai miksei voisi käyttää kuvaputki-tv:tä tai vanhaa paksua tietokonetta.
Pitää olla varovainen, kun ruuvaa irti vanhan radiotekniikan. Vie osat kierrätyskeskukseen, siellä tiedetään, miten tämäntyyppistä (luultavasti) ympäristölle vaarallista jätettä pitää käsitellä.
Laatikkoon ei saa jäädä teräviä osia, tässä tapauksessa siis radioon. Se pitää tutkia ja tunnustella tarkasti.
Kun koko sisällys on poissa, voi ryhtyä sisustamaan. Sahaa sisäänmenoaukko, tapetoi ja keksi kaikkea mahdollista hyvännäköistä ja sellaista, mistä kissa voisi pitää.
Saadakseni radion hiukan irti lattiasta, tein siihen jalkaparin. Kallistin jalat sekä sivulle että eteenpäin, jotta kokonaisuus olisi jäntevä.
Jotta sain jalat kallistumaan ulospäin, sahasin vinon niskan sinkkausaumaan.
Jotta sain jalat kallistumaan eteenpäin ja taaksepäin, höyläsin jalat ja reunuksen hiukan viistoksi. Kun sahaa jalat yhtä viistoiksi alapäästä, radio seisoo tukevasti lattialla. Jalkaparit on ruuvattu radion pohjaan.
Mustat jalat ruskeassa radiossa ovat aika perinteiset, mutta se, että radiossa asuu kissa, on aika yllättävää.
