Testaa omat matikkataitosi - osaatko laskea alennusprosentin? Onnistuuko yhtälön ratkaiseminen?

Lottoatko? Luetko gallupeja? Matematiikan osaamisesta on hyötyä joka päivä. Tässä jutussa kerrotaan, millaista hyötyä – ja lisäksi voit testata, selviäisitkö sinä peruskoulussa opetettavista laskutehtävistä.

Helsingin yliopiston apulaisprofessori Anne-Maria Ernvall-Hytönen sanoo, että kaikki voivat oppia matematiikkaa – kunhan on motivaatiota ja halu tehdä töitä.

Ernvall-Hytösen mielestä tärkeintä on osata hahmottaa lukuja edes lähelle oikeaa. Arjessa ei tarvitse välttämättä tietää, miten joku asia lasketaan tarkalleen, mutta on hyvä osata arvioida ja pystyä vertailemaan lukuja, joihin törmää päivittäisessä elämässään.

Hän nostaa ajankohtaiseksi esimerkiksi koronaepidemian: tilanteen arvioinnissa auttaa paljon, jos pystyy tulkitsemaan uutisissa kerrottuja lukuja. Mitä tartuttavuusluku tarkoittaa? Tai mitä tarkoittaa, kun virus leviää eksponentiaalisesti?

– Nämä kaikki perustuvat matematiikkaan, vaikka epidemia onkin lääketieteellinen käsite.

Moniin muihinkin asioihin liittyy matematiikkaa, vaikkei sitä heti huomaakaan.

– Olisi esimerkiksi hyvä ymmärtää, miten rakentuvat gallupit, joiden tuloksista kerrotaan uutisissa. Tai millainen todennäköisyys on voittaa lotossa – ja onko lottoamisessa mitään järkeä, sanoo Ernvall-Hytönen.

Arkisen taloudenpidon kannalta on hyvä osata sen verran prosentti- ja korkolaskua, että pystyy arvioimaan lainojen kustannuksia ja tuotteiden hintoja.

Mitä laskuja kaikkien pitäisi osata?

Ernvall-Hytösen mielestä kaikkien pitäisi osata peruslaskutoimitukset: yhteen- ja vähennyslaskut, kerto- ja jakolaskut, prosenttilaskut, piirit ja pinta-alat, verranto-laskut ja perusyhtälöt. Geometriaa on hyvä osata sen verran, että hahmottaa kaatuuko pihassa oleva puu mökin päälle vai ei, jos se on kaatuakseen.

Miksi matematiikka on toisille vaikeaa ja vastenmielistä?

Matematiikka saatetaan nähdä hankalina teorioina ja kaavaviidakkona. Ernvall-Hytönen ymmärtää hyvin, että monia harmittaa matematiikan suuri painoarvo esimerkiksi opiskelupaikkaa hakiessa. Hänestä on ihan paikallaan kysyä, miksi esimerkiksi psykologian opiskeluun tarvitaan matematiikkaa.

Matematiikkaa tarvitaan kuitenkin viimeistään silloin, kun tehdään ja tulkitaan kvantitatiivisia tutkimuksia ja tilastoja.

Ernvall-Hytönen ei näe, että on olemassa erityinen matikkapää tai kielipää. Toisille jotkut asiat vain tuntuvat aluksi helpommalta. Hän painottaa, että oppimisen kannalta on tärkeintä, että on valmis tekemään sen eteen töitä.

Anne-Maria Ernvall-Hytönen rakastaa matematiikkaa. Anne-Maria Ernvall-Hytönen hymyilee Kuva: Siru Heikkilä/Studio Valonkuva Yle Oppiminen,matematiikka,matematiikka (oppiaineet),anne-maria ernvall-hytönen

Motivaatio on myös tärkeä: jos on intoa, oppii paremmin ja usein myös vahingossa.

– Kun pitää esimerkiksi urheilusta, tulee harjoitelleeksi ihan vahingossa, ja samalla oppii koko ajan lisää. Heikko motivaatio taas tekee asioista entistä vaikeampia, Ernvall-Hytönen toteaa.

Rakastan matematiikkaa: se on loogista ja kaunista.― Anne-Maria Ernvall-Hytönen

– Rakastan matematiikkaa: se on loogista ja kaunista. Kun on ratkaissut jonkun matemaattisen ongelman, ymmärtää, että tämä liittyy tuohon ja tuohon asiaan. Ja kaikki naksahtaa yhteen kuin palapelissä.

Matematiikassakin edetään asia kerrallaan. Pitää osata perusasiat, että voi edetä vaikeampaan tehtävään. Uuden oppimisessa tarvitaan aiemmin osattuja taitoja.

Edit: 23.11.2020 vaihdettu pääkuva ja otsikko