Hyppää pääsisältöön

Kun Cheekin ja muiden julkkismiesten seksiviesteistä nousi kohu, manageri Carla Ahonius alkoi soitella iltapäivälehtiä läpi – Lue, mitä tapahtuu taustalla, kun artisti joutuu myrskyn silmään

Kun kohu yllättää, managerin tehtävä on pitää tolpillaan sekä artisti että tämän julkisuuskuva. Haastattelimme neljää manageria, jotka ovat joutuneet työssään kovan paikan eteen.

“Julkkismiehillä härski salaseura – Rajua pilkkaa ja seksitörkeilyä!”

Näin huusi Seiskan kansi toukokuussa 2017.

Lehdessä kerrottiin Sisäpiiri 2.0 -keskusteluryhmästä, jossa julkisuudesta tutut miehet olivat käyneet läpi seksikokemuksiaan ja vitsailleet vähemmistöjen kustannuksella. Ryhmään kuuluivat muun muassa Jare “Cheek” Tiihonen, Kimmo “Elastinen” Laiho ja Arman Alizad.

Sisäpiiriläiset antoivat Seiskalle haastattelun, jossa he selittivät kommenttejaan ja pyysivät anteeksi. Juttu levisi nopeasti halki suomalaismedian.

Cheekin manageri Carla Ahonius ei järjestänyt Seiskan haastattelua itse, mutta tiesi, että tällaisessa tilanteessa on tärkeää kommentoida asiaa suoraan mahdollisimman pian.

– Seiskan kaltainen media lähtee helposti laukalle. Kun saat oman sanasi sinne, se revittely ja huutavat otsikot jäävät vähemmälle, Ahonius selittää puhelimessa.

Kohu nousi silti, ja Ahoniuksen tehtävä oli yrittää pitää se hallinnassa.

Managerit ovat yleistyneet Suomen musiikkialalla, ja hyvästä syystä. Manageri on artistin etua ajava linkki artistin ja levy-yhtiön, keikkamyyjän sekä yhteistyökumppanien välissä.

Tai rinnalla, kuten Ahonius korostaa. Hänen mielestään vastakkainasettelu artistin ja ahneiden levy-yhtiösetien välillä on “tosi ysäriä”.

Vaikeissa tilanteissa manageri on myös palohenkilö ja henkinen tuki.

YleX haastatteli neljää manageria, jotka ovat joutuneet työssään kovaan paikkaan.

Kuvat: Nelli Kenttä. Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

Cheek ja Sisäpiiri 2.0

Kun Seiskan juttu ilmestyi, Carla Ahonius tarttui puhelimeen ja soitti läpi tuntemansa viihdetoimitukset. Hän tiesi Kasmiriin aiemmin samana vuonna kohdistuneesta mediahuomiosta sen, etteivät toimittajat kiireessä ehdi aina tarkastella koko kontekstia.

Alkuvuodesta 2017 mediassa oltiin käsitelty Haippirinki-nimistä Whatsapp-ryhmää, johon kuului Axl Smithin, Henri "Hank Solo" Salosen ja Thomas “Kasmir” Kirjosen kaltaisia julkkiksia. Taustalla oli oikeudenkäynti, jossa Axl Smith tuomittiin salakuvaamisesta.

Useampi suomalaismedia oli antanut olettaa, että seksivideoita jakoivat useammat ryhmän jäsenet, vaikka tosiasiassa videoita oli yksi ja sen jakoi Axl Smith.

(Monet mediat, kuten YleX, joutuivat myöhemmin oikaisemaan Haippirinki-kirjoituksiaan. Ilta-Sanomat, Iltalehti ja MTV saivat uutisoinnistaan JSN:ltä langettavan päätöksen.)

Tämä mielessään Ahonius halusi varmistaa, että Sisäpiiri 2.0 käsiteltäisiin todenmukaisemmin.

– Soitin iltapäivälehdille ja sanoin, että älkää lähtekö laukalle. Lukekaa koko [Seiskan] juttu ja jos siinä on jutun aihetta, tehkää. Mutta älkää kirjoittako uutista pelkästä [lehden] kannesta, Ahonius sanoo.

Puuttuminen nähtiin monella suunnalla niin, että artistin management pyrkii kontrolloimaan mediaa. Varsinkin, kun Cheek oli muutamaa vuotta aiemmin kieltänyt Rumban musiikkitoimittajalta pääsyn tiedotustilaisuuteensa.

Tein itse Helsingin Sanomiin jutun, jossa kerrottiin Cheekin ja Elastisen juristien uhkailleen aiheesta kirjoittaneita kunnianloukkaussyytteillä. Päätös turvautua juristin apuun oli artistien oma, mutta Ahonius ymmärsi, miksi niin tehtiin.

Hänen näkemyksensä on, että joissain kirjoituksissa syytettiin Sisäpiiri 2.0:n tunnetuimpia jäseniä asioista, joihin he eivät olleet syypäitä.

– Siinä vaiheessa nähtiin, että se oli ainut tapa toimia.

Oliko se järkevä veto tai oikein? Siitä voi keskustella. Mutta se oli ihmisen siinä hetkessä tekemä inhimillinen päätös.― Carla Ahonius

Ahonius tietää, että jotkut pitävät häntä pelottavana. Häntä on myös syytetty yrityksistä vaientaa media. Se on entisen toimittajan mielestä sääli, koska kyse on yleensä määrätietoisuudesta – ja siitä, että managerin tehtävä on ajaa kaikissa tilanteissa asiakkaansa etua.

Hän muistuttaa myös, että vaikka julkkiksilla on vaikutusvaltaa, he ovat myös ihmisiä, jotka tuntevat ja kärsivät. Iso osa hänen työstään on olla artisteille henkisenä tukena. Managerin työtä tehdään seitsemänä päivänä viikossa.

Päätös evätä Rumban toimittajalta pääsy tiedotustilaisuuteen oli inhimillinen.

– Oliko se järkevä veto tai oikein? Siitä voi keskustella. Mutta se oli ihmisen siinä hetkessä tekemä inhimillinen päätös.

Kohutilanteissa Ahonius korostaa tärkeintä kriisiviestinnästä saamaansa oppia: älä valehtele. Totuus tuppaa yleensä tulemaan julki ennemmin tai myöhemmin.

Managerin ja artistin välinen luottamus on kaiken lähtökohta. Kun Tiihonen joutui Imatralla vuonna 2010 tappeluun ja löi kahta ihmistä, hän soitti managerilleen seuraavana aamuna ja kertoi tapahtuneesta. Räppäri tuomittiin pahoinpitelystä sakkoihin.

– Tapahtui mitä tahansa, artistin täytyy uskaltaa soittaa.

Kuvat: Nelli Kenttä. Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

Tuure Boelius ja YleX:n kesäkumibiisi

Tina Jukarainen sai kesälomalla 2020 puhelun Tuure Boeliukselta ja tiesi heti, että jotain on tapahtunut.

Boelius kertoi, että eräs Hengitä-kappaleen musiikkivideon tekemiseen osallistunut henkilö oli saanut tuomion seksuaalirikoksesta. Tieto tulisi todennäköisesti vuotamaan julkisuuteen.

Tilanteesta teki erityisen kiusallisen se, että kappale oli osa YleX:n kesäkumikampanjaa ja käsitteli turvallisuuden tunnetta sekä avointa kommunikointia seksissä.

Manageritoimisto Manage Men operatiivisena johtajana työskentelevä Jukarainen soitti ensin yhtiökumppanilleen Carla Ahoniukselle, joka tuurasi häntä loman aikana, ja kävi läpi kaiken mitä oli tapahtunut. Asiasta ilmoitettiin Boeliuksen levy-yhtiölle Kaiku Entertainmentille ja YleX:lle.

YleX:n kanavapäällikkö Hanne Kautto perusti Whatsapp-ringin, jossa olivat mukana hän, YleX:n musiikkipäällikkö Tapio Hakanen, vastaava tuottaja Vera Zotow, Boeliuksen managerit, Kaiku Entertainmentin edustaja Heikki Puhakainen ja muutama henkilö Ylen viestinnästä.

Sanomme aina artistille, että muista olla rehellinen managerille alusta asti. Jos omassa historiassa on tapahtunut jotain, siitä kannattaa sanoa heti.― Tina Jukarainen

Boelius soitti rikoksesta tuomitulle tekijälle ja varmisti, että hänen kuulemansa piti paikkansa. YleX tilasi oikeustalolta käräjäoikeuden päätöksen ja toimitti sen Ahoniukselle.

– On tärkeää kerätä alkuun faktat, jotta kaikki puhuvat asioista oikealla tavalla. Sen jälkeen alettiin miettiä, että mitä sanotaan ja kuka vastaa [toimittajien] kysymyksiin, Jukarainen kertaa.

Whatsapp-ryhmässä päätettiin poistaa kappaleen musiikkivideo heti.

– Oltiin aika varmoja, että kun video otetaan alas, media herää siihen. Koska kyseessä oli herkkä aihe, toivoimme uhrinkin takia, ettei siitä tulisi isoa juttua.

YleX:n Hanne Kautto ja Vera Zotow hoitivat kommentoinnin median suuntaan. Tuure Boelius laati sosiaaliseen mediaan päivityksen, jossa hän selitti, mitä oli tapahtunut. Yhdessä sovittiin, ettei artisti kommentoisi tapausta enempää.

Viestinnän kannalta kaikki meni nappiin. Boeliuksen työryhmällä oli hyvä käsitys tapahtuneesta ja he pystyivät siksi kommentoimaan asiaa selkeästi. Kohu oli nopeasti ohi.

Kuvat: Nelli Kenttä. Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

Nuorena Tina Jukarainen kävi keikoilla ja mietti, mitä konsertin taustalla ja ympärillä tapahtui. Hän haaveili työstä, jossa voisi auttaa artisteja saamaan musiikkinsa ihmisten kuultaville.

Jukarainen päätyi opiskelemaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun Music and Media Management -linjalle, missä opintoihin sisältyi muun muassa lakia, markkinointia, projektiopintoja ja taloushallintoa. Hän valmistui vuonna 2012 ja sai töitä Music Finlandilta, Fullsteam Managementilta ja lopulta Manage Meltä.

Kriisitilanteissa on tärkeää saada heti aluksi haltuun kaikki faktat, Jukarainen sanoo. Se on ensimmäinen ohjenuora. Toinen on se, että koskaan ei saa valehdella. Ei medialle eikä työryhmälle.

– Sanomme aina artistille, että muista olla rehellinen managerille alusta asti. Jos omassa historiassa on tapahtunut jotain, siitä kannattaa sanoa heti, Jukarainen sanoo.

Hän nostaa esimerkiksi tuoreen Miss Suomen Viivi Aaltosen, jonka muutaman vuoden takainen rattijuopumustuomio nousi otsikoihin miltei välittömästi.

– Tällaiset asiat pitää olla managerilla tiedossa, jotta kriisiviestintäsuunnitelma voidaan tehdä etukäteen. Somen aikana mitä kuuluisampi artisti, sitä varmemmin hänestä yritetään kaivaa jotain.

Hyvä managerisuhde muistuttaa Jukaraisen mukaan ystävyyttä. Suhdettaan Boeliukseen hän kuvailee lämpimäksi ja läheiseksi.

– Tosi paljon puhutaan henkilökohtaisista asioista, mutta myös kuormittavista työasioista, peruuntuneista keikoista ja yleisestä jaksamisesta.

Kuvat: Nelli Kenttä. Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

Maustetytöt rasismikeskustelun keskellä

Aki Roukala sanoo, että yksi managerin tärkeimmistä tehtävistä on suojella artistia. Roukala edustaa viime vuoden puhutuinta suomalaista tulokasbändiä Maustetyttöjä, ja on toiminut aiemmin muun muassa Mirel Wagnerin managerina.

Suojeltavaa on riittänyt, koska loppuvuosi 2019 oli Maustetytöille raskas. Marraskuussa Rumba uutisoi Emma-palkintojen esivalintaraadista, joka oli päättänyt jättää yhtyeen ehdokkuuksitta siksi, että Tein kai lottorivini väärin -hittikappaleen varhaisessa demossa oltiin käytetty n-sanaa.

Keskustelun aloitti raadin jäsen ja YleX:n toimittaja Renaz Ebrahimi, joka selitti tapahtumia myöhemmin kirjoittamassaan kommentissa. Kyse oli Ebrahimin mukaan rasismin normalisoinnista, representaatioista ja siitä, oliko yhtye esittänyt kunnollista anteeksipyyntöä.

Aki Roukala ryhtyi Maustetyttöjen manageriksi syksyllä 2018. Hän tiesi Tein kai lottorivini väärin -kappaleen livetaltioinnista, jossa käytettiin n-sanaa, mutta ymmärsi, että ongelma oli jo korjattu. Yhtye oli saanut sanavalinnasta palautetta ja vaihtanut sanan neutraalimpaan muotoon.

Asia kuitenkin seurasi yhtyettä sitkeästi. Helmikuussa 2019 sanavalinta nousi sosiaalisessa mediassa esiin ja Rumba uutisoi asiasta. Roukala kommentoi, että “kyseessä on ollut pienellä paikkakunnalla kasvaneiden nuorten ihmisten tietämättömyyttä ja huolimattomuutta”.

Manageri sopi bändin kanssa, että he kommentoivat tapahtunutta Facebook-sivuillaan.

– He kuittasivat sen omaan sarkastiseen tyyliinsä, mikä osoittautui virheeksi, Roukala sanoo puhelimessa.

Julkaisuun oli linkattu Rumban uutinen ja kirjoitettu: “Jos jollekki jäi epäselväksi, ei olla rasisteja, ainoastaan juntteja”.

Bändi oli suoraan noussut kellareista kaiken kansan tietoisuuteen, ei ne osanneet suhtautua siihen, että heistä revitään tällaisia otsikoita. He olivat huomanneet toimineensa väärin ja korjanneet virheensä.― Aki Roukala

Sitten tuli marraskuu ja Emma-kohu, jota käsiteltiin Rumban lisäksi muun muassa Helsingin Sanomissa ja Suomen Kuvalehdessä.

“Epäusko” on sana, jolla Roukala kuvaa vuoden takaisia tuntemuksiaan. Hänen mielestään tilanne oli absurdi, koska yhtye ei ollut koskaan julkaissut kappaletta, jossa olisi n-sanaa käytetty.

– Bändi oli suoraan noussut kellareista kaiken kansan tietoisuuteen, ei ne osanneet suhtautua siihen, että heistä revitään tällaisia otsikoita. He olivat huomanneet toimineensa väärin ja korjanneet virheensä.

Mitään mediastrategiaa ei luotu. Aki Roukala ei ole ammattimanageri vaan valokuvaaja ja levy-yhtiön pyörittäjä. Hän päätyi aikanaan Mirel Wagnerin manageriksi, koska “jonkun täytyi tehdä nekin työt”.

– Mulla ei ole kokemusta kriisiviestinnästä, ja hyvin vähän viestinnästä muutenkin.

Roukala sanoo, etteivät hän ja yhtye ymmärtäneet, mitä heidän pitäisi pyytää anteeksi, koska asia oli korjattu oma-aloitteisesti. Hän ei myöskään konsultoinut muita, koska parhaalta strategialta tuntui olla vilpitön ja kertoa mistä on kyse.

– Mutta totuudenjälkeisessä maailmassa se ei riitä. Se performanssi täytyy suorittaa oikein.

Kuvat: Nelli Kenttä. Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

N-sanasta syttynyt kohu käynnisti Roukalan manageriajan raskaimman jakson.

Hän keskusteli yhtyeen kanssa tapahtuneesta ja siitä, mitä tästä voi seurata. He pitivät erittäin todennäköisenä, että kohu vaikuttaisi Maustetyttöjen työskentelymahdollisuuksiin.

Roukala korostaa, että n-sanan käyttöön kohdistunut kritiikki on oikeutettua ja tarpeellista. Hän kuitenkin muistuttaa, että Black Lives Matterin jälkeinen aika eroaa siitä todellisuudesta, jossa kappale kuusi vuotta sitten kirjoitettiin.

– He olivat parikymppisiä tyttöjä, jotka eivät olleet tietoisia näistä asioista. He kirjoittivat musiikkia vilpittömästi esikuviensa, Leevien ja Eppujen, hengessä.

Nyt Maustetyttöjen antamista haastatteluista on karsittu “kaikki turha pois”. Roukala on tarkka siitä, että haastatteluja annetaan “vain ammattimaisille toimittajille ja medioille”. Isompien juttujen kohdalla hän tarkistaa käsitellyt teemat etukäteen.

Aki Roukalan työnkuva on muita tämän jutun managereita laajempi, koska hän pyörittää myös levy-yhtiötä. Hän toimii levyillä usein vastaavana tuottajana, hoitaa A&R:n työtä ja osallistuu tiedottamiseen.

Hänen yrityksensä edustaa Maustetyttöjen lisäksi Yonaa, Karinaa ja kirjailija Miki Liukkosta. He ovat vastuussa myös Bättre Folk -festivaalin järjestämisestä.

Rakettitiedettä työ ei silti ole, Roukala sanoo.

– Ei todellakaan. Jonkun täytyy vaan tehdä ne asiat. Ja ne oppii tekemällä.

Kuvat: Nelli Kenttä. Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

Korona ja 300 000 katsojan palapeli

Joskus managerin tielle tulee este, joka on paljon yhtä kohua isompi.

Helmikuussa 2020 Mikko Saukkonen oli Sveitsissä laskettelemassa. Illallispöydässä hän vitsaili Samu Haberin kanssa siitä, kuinka vähän paikalla oli aasialaisturisteja.

Sunrise Avenuen seuraava keikka oli parin kuukauden päässä.

– Puolihuolimattomasti mietittiin, että näkeeköhän keikka päivänvaloa. Todettiin, että eihän tollasta voi tapahtua, että aletaan perumaan, Saukkonen sanoo.

Helmi-maaliskuun vaihteessa hän palasi Suomeen, ja pian alkoi tapahtua. Suomi asetti rajoituksia, toimistoissa siirryttiin etätöihin, tapahtumia siirrettiin tai peruttiin.

Korona muutti kaikkien Saukkosen yrityksen Comusic Management Oy:n edustamien artistien strategiat. Sunrise Avenuen ja Samu Haberin, Anna Puun, Jannika B:n, Leon, Cyan Kicksin sekä esiintymiskielensä englantiin vaihtaneen Robin Packalenin, jota Saukkonen vielä keväällä edusti.

Sunrise Avenuen 17 konsertin jäähyväiskiertue piti suunnitella uusiksi. Kiertueelle oli arvioitu lähes 300 000 katsojaa. Kyseessä oli heittämällä Saukkosen uran isoin tenkkapoo.

Kymmeniä rekkoja, satoja ihmisiä.― Mikko Saukkonen

Ensin piirrettiin suuntaviivoja Suomessa Samu Haberin ja Sunrise Avenuen “sisäpiirin” kanssa. Sitten keskusteltiin Suomen pään keikkamyyjälle Live Nationille, joka hoiti Helsingin Olympiastadionille buukattuja päätöskonsertteja, ja otettiin yhteys saksalaiseen Contra Promotioniin, joka myi Keski-Euroopan keikkoja.

Kiertueen piti päättyä Helsingin Olympiastadionille, jonka remontti oli valmistumassa elokuuksi 2020. Stadionin kalenteri oli loppukesäksi täynnä, ja kovin myöhään syksyyn ei keikkoja voinut kattamattomalla stadionilla siirtää.

Kun eri skenaariot oltiin käyty läpi ja riskianalyysit tehty, päätettiin Sunrise Avenuen jäähyväiskiertue siirtää sellaisenaan vuoteen 2021. Se ei ollut ihan yksinkertainen tehtävä.

– Reititykset oli tehty niin, että kaupungit olivat tietyssä järjestyksessä tiettyjen välimatkojen päässä toisistaan. Yhden paikan siirtäminen muutti koko struktuuria. Puhelimessa sai olla paljon, Saukkonen sanoo.

– Kymmeniä rekkoja, satoja ihmisiä. Yli kymmenen tuhatta lippua myyty kauempaa Helsingin Olympiastadionille tuleville faneille, jotka ovat ostaneet lentolippuja ja tehneet lomasuunnitelmia.

Kiertue saatiin siirrettyä vuodella eteenpäin, mutta mitään takeita ei tietenkään ole siitä, että keikoille päästäisiin ensi vuonnakaan.

Kuvat: Nelli Kenttä. Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

Mikko Saukkonen on pyörittänyt Comusic-nimistä tuotantoyhtiötä vuodesta 2010 yhdessä Anne Laaksosen ja Samu Haberin kanssa. Saukkonen toimii managerina Sunrise Avenuelle ja Haberille.

Saukkosen manageriuralla koronan aiheuttama kalenterisekaannus oli ainutlaatuinen. Kun isot yleisötapahtumat kiellettiin Suomessa 12. maaliskuuta, Anna Puu oli treenaamassa kevätkiertuettaan varten. Sen oli määrä käynnistyä Hyvinkäältä 13. maaliskuuta.

Puun kiertue siirrettiin ensin syksyyn 2020 ja peruttiin lopulta kokonaan.

Nyt Mikko Saukkonen ei tiedä, mitä keikkojen suhteen tehdä. Jo seuraavan kuukauden ennustaminen on vaikeaa, ensi vuoden käytännössä mahdotonta. Pystytäänkö konserttisaleissa keikkailemaan keväällä? Millainen on festarikesä 2021? Mitkä keikkapaikat ovat ylipäätään pystyssä kun koronavirus joskus saadaan kuriin?

Saadaanko tämän vuoden tapahtumiin jo poltetuille rahoille ja työtunneille koskaan vastinetta?

Musiikkiviennin kannalta vuosi 2020 on ollut myös vaikea. Promomahdollisuuksia on rajoitusten vuoksi vähemmän. Digitaalisesti voidaan tehdä paljon, mutta millään ei korvata täysin ihmisten fyysistä tapaamista ja showcase-keikkoja.

Menestyneemmille ja kokeneemmille artisteille tilanteessa on ohut hopeareunus.

– Joillekin nyt on aika tehdä jotain sellaista, mihin ei ole vuosiin pystynyt. Keskittyä sisällön tekemiseen tai lomailla. Moni on ottanut tämän rauhoittumisaikana, Saukkonen sanoo.

Oikaisu 2.11. klo 11.05: Jutussa väitettiin aiemmin, että Maustetyttöjen levyt jakelevan Playground Musicin suunnalta neuvottiin laittamaan yhtyeen sometilit kiinni. Tämä ei pidä paikkaansa. Kyse oli Playground Musicin ja Aki Roukalan mukaan väärinkäsityksestä.