Hyppää pääsisältöön

Ajattoman rajattomia sovituksia, ponnetonta laulua

Julkaistu . Päivitetty

Early Music in the Latest Way, lupaa Quartet Ajaton uuden levynsä otsikossa. Dowlandin, Purcellin ja Blown rakastettuja lauluja on toki ennenkin levytetty genrevapailla kokoonpanoilla, mutta bandoneonin, Moog-syntetisaattorin, gamban ja jazz-laulajan yhdistelmä on varmasti ainoa laatuaan.

Quartet Ajaton: Early Music in the Latest Way
Quartet Ajaton: Early Music in the Latest Way Uudet levyt

Englantilaisen varhaisbarokin melankoliset luuttulaulut noudattavat rakenteeltaan ajatonta hittikaavaa, joten niihin tarttuminen on ollut yhtä luontevaa poptähti Stingille kuin ECM-yhtiön Dowland Projectille. Quartet Ajaton erottuu joukosta vilpittömällä otteella, jossa tekotaiteellisen murhemielen sijaan kuuluu musiikillisen kokeilun riemu. Vaikutelma perustuu paljolti Kari Ikosen mielikuvituksekkaaseen Moogiin, jonka synkimmissäkin syövereissä kuuluu ripaus propellihattuista iloittelua. Henrik Sandåsin bandoneonin kansanomainen sointi tasoittaa Moogin sähköisyyttä, ja Mikko Perkolan viola da gamba tuo kokonaisuuteen inhimillistä herkkyyttä. Tuloksena on nippu häkellyttävän luovia mutta todella luontevia versioita tutuista luuttulauluista. Luontevuus ulottuu siihen, miten tiiviin levyn kappaleet on ryhmitelty - gamban ja bandoneonin soolopätkät ja tekstuurin vaihtelut antavat kuulijalle aikaa solmia tarjolla olevia langanpäitä yhteen. Lopun toisinto Vaka vanha Väinämöisestä tosin paljastaa, että arkaainen runolauluperinne ei koko monimuotoisuudessaan kuulu Quartet Ajattoman työkalupakkiin.

Quartet Ajattoman laulajan Mia Simanaisen ääntä on kuvattu kuulaan kauniiksi, mutta luonteikkaiden soittimien päällä se kuulostaa minun korvissani kliiniseltä. Intonaatio ja tekniikka ovat kohdallaan, mutta äänimateriaalin neutraalius muuttuu ponnettomuudeksi, kun Simanainen vielä ääntää englantia laimealla suomi-aksentilla. Tilanne korostuu, kun gambisti Mikko Perkola pistäytyy yhdellä raidalla duetoimassa vetoavalla pop-äänellään.

Quartet Ajattoman edelliseen Elixir-levyyn verrattuna uutuus on kuitenkin pykälää ryhdikkäämpi, rikkaampi ja myös ajattomampi, ainakin luuttulaulujen ystäville. Rajattomuuskin on ilmeistä, jos vain sattuu tykkäämään Mia Simanaisen äänestä.

"Early Music in the Latest Way", säv. Chardavoine, Dowland, Marais, Purcell, Blow, trad. - Quartet Ajaton (Mia Simanainen, laulu, Henrik Sandås, bandoneon, Kari Ikonen, Moog-syntetisaattori, ja Mikko Perkola, viola da gamba). (Alba, ABCD 458)

Kuuntele Uudet levyt 3.11.2020, toimittajana Kare Eskola.

Lisää ohjelmasta

  • BIS-yhtiön parhaat joulureseptit maustetaan kansanmusiikilla

    Levyarvostelu

    Oman jouluni voimasoittolistalta löytyy levy-yhtiö BISin kaksi Folkjul-levyä, joilla ruotsalainen kansanmusiikki ja Gunnar Idenstamin urkusärmikkyys yhdistetään tuttujen joululaulujen säkenöiviin kuorosovituksiin. Hyvää joulureseptiä ei kannata liikaa muuttaa: BIS leipoo samalla ohjeella joululevyjä myös norjalaisten kanssa. Ensimmäinen ilmestyi vuonna 2014 ja uusi täksi jouluksi.

  • Ilmiliekin ja Salokosken joulu loistaa yksinkertaisesti kuin kynttilä

    Levyarvostelu

    Laulaja Emma Salokoski ja Suomi-jazzin ykköskvartetti Ilmiliekki ovat aiemmilla yhteislevyillään luodanneet suomenruotsalaista kansanlaulua ja runoutta. Nyt ilmestynyt joululevy kurottaa suomenkielisen kulttuurin puolelle ja omiin sävellyksiin ja sanoituksiin, mutta jatkaa musiikillisesti samaa linjaa.

  • Joulun tapahtumarikkain oratorio on koottu varhaisbarokin helmistä

    Levyarvostelu

    Joulun käyttömusiikissaan varhaisbarokin saksalaiset kanttoriurkurit käsittelivät työnsä puolesta joulun kaikkia tapahtumia ja tunnelmia. Ei siis ihme, että tämän joulun etevin jouluoratorio on kasattu laittamalla sopivia barokkilöytöjä joulutapahtumien mukaiseen järjestykseen. Asialla on mainio Clematis-yhtye, joka on kaivanut arkistoja syvältä mutta hyvin levylleen O Jesulein.

  • Monteverdi saa joulun säihkymään

    Levyarvostelu

    Säihkettä ja suurenmoisuutta jouluunsa saa kätevällä ja ekologisella tavalla, kun lainaa ne Venetsian jouluvespereistä 1600-luvun alusta. Silloin säveltäjämestari Claudio Monteverdi ahkeroi Pyhän Markuksen katedraaliin niin juhlavia joulumusiikkikokonaisuuksia, että niitä tultiin kuuntelemaan ympäri Eurooppaa. DG-yhtiön jouluisella kärkituotteella kuullaan tällainen jouluvesper kapellimestari Andrea Marconin ennallistamana, ja harvoin on joulu kuulostanut yhtä komealta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua