Hyppää pääsisältöön

Latvian radiokuoro laittaa Brucknerin pikkumotetitkin hohtamaan

Viime vuosina olen kyllästynyt Latvian radiokuoron poikkeukselliseen kuoro-osaamiseen. Henkilökohtaisena projektinaan kuoronjohtaja Sigvards Klava on levytyttänyt ortodoksista kirkkomusiikkia ja muuta hempeän henkistynyttä niin paljon, että olen alkanut epäillä, osaako kuoro muuta laulaakaan. Uusin levyllinen Anton Brucknerin motetteja palauttaa kunnioitukseni kuoroa kohtaan. Keskieurooppalaiseen kirkkokuoro-ohjelmistoon tulee uskomatonta kiiltoa ja syvyyttä latvialaisten tulkintana.

Bruckner: Latin Motets / Latvian radiokuoro
Bruckner: Latin Motets / Latvian radiokuoro Uudet levyt

Bruckner sävelsi runsaasti pienimuotoisia, latinankielisiä kuoromotetteja ja tarkoitti ne käyttöön. Niinpä kappaleiden harmonia kulkee turvallisia, hyvin soivia polkuja eikä äänialakaan aseta suuria haasteita. Brucknerin sinfonioiden kiiretön ilmaisu on kuitenkin läsnä - maukkaista soinnuista tai mehukkaista jännitteistä ei ole kiire pois.

Pienimuotoisen musiikin laajakaarisuuteen Latvian radiokuoro tarttuu taidolla, joka nostaa musiikin kokoaan suuremmaksi. Täyteläisellä mutta valoisalla äänenmuodotuksellaan kuoro rakentaa kappaleen mittaisia holvikaaria, jotka kertovat ettei nyt ollakaan maaseutukirkossa vaan katedraalissa. Etenkin Brucknerin innoittuneimmat motetit soivat samaa ajatonta pyhyyttä kuin ortodoksisen kirkkomusiikin mestariteokset. Se suitsukkeentuoksu, jota kuoron aiemmilla levyillä olen haistellut liikaa, antaa Brucknerin moteteille syvyyttä ja omaperäisyyttä.

Myös King's Collegen huippukuoro on vastikään julkaissut Bruckner-levyn, mutta latvialaisten rinnalla sen sointi kuulostaa lapselliselta ja tulkinta nyhertämiseltä. Niinpä en uskallakaan suositella tätä pienimuotoista, kirkkokuorokelpoista musiikkia sellaisenaan, vaan ainoastaan Latvian radiokuoron ja Sigvards Klavan tulkintana.

Anton Bruckner: Motetteja. - Latvian radiokuoro/Sigvards Klava. (Ondine, ODE 1362-2)

Kuuntele Uudet levyt 3.11.2020, toimittajana Kare Eskola.

  • BIS-yhtiön parhaat joulureseptit maustetaan kansanmusiikilla

    Levyarvostelu

    Oman jouluni voimasoittolistalta löytyy levy-yhtiö BISin kaksi Folkjul-levyä, joilla ruotsalainen kansanmusiikki ja Gunnar Idenstamin urkusärmikkyys yhdistetään tuttujen joululaulujen säkenöiviin kuorosovituksiin. Hyvää joulureseptiä ei kannata liikaa muuttaa: BIS leipoo samalla ohjeella joululevyjä myös norjalaisten kanssa. Ensimmäinen ilmestyi vuonna 2014 ja uusi täksi jouluksi.

  • Ilmiliekin ja Salokosken joulu loistaa yksinkertaisesti kuin kynttilä

    Levyarvostelu

    Laulaja Emma Salokoski ja Suomi-jazzin ykköskvartetti Ilmiliekki ovat aiemmilla yhteislevyillään luodanneet suomenruotsalaista kansanlaulua ja runoutta. Nyt ilmestynyt joululevy kurottaa suomenkielisen kulttuurin puolelle ja omiin sävellyksiin ja sanoituksiin, mutta jatkaa musiikillisesti samaa linjaa.

  • Joulun tapahtumarikkain oratorio on koottu varhaisbarokin helmistä

    Levyarvostelu

    Joulun käyttömusiikissaan varhaisbarokin saksalaiset kanttoriurkurit käsittelivät työnsä puolesta joulun kaikkia tapahtumia ja tunnelmia. Ei siis ihme, että tämän joulun etevin jouluoratorio on kasattu laittamalla sopivia barokkilöytöjä joulutapahtumien mukaiseen järjestykseen. Asialla on mainio Clematis-yhtye, joka on kaivanut arkistoja syvältä mutta hyvin levylleen O Jesulein.

  • Monteverdi saa joulun säihkymään

    Levyarvostelu

    Säihkettä ja suurenmoisuutta jouluunsa saa kätevällä ja ekologisella tavalla, kun lainaa ne Venetsian jouluvespereistä 1600-luvun alusta. Silloin säveltäjämestari Claudio Monteverdi ahkeroi Pyhän Markuksen katedraaliin niin juhlavia joulumusiikkikokonaisuuksia, että niitä tultiin kuuntelemaan ympäri Eurooppaa. DG-yhtiön jouluisella kärkituotteella kuullaan tällainen jouluvesper kapellimestari Andrea Marconin ennallistamana, ja harvoin on joulu kuulostanut yhtä komealta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua