Hyppää pääsisältöön

Kielikylpy kasvattaa lapsista monikielisiä – pikkulapsille ruotsin kielisuihkuja voi tarjota myös kotona

Lapsi tekee tehtäviä ruotsinkielisellä kielikylpyluokalla Vaasassa.
Lapsi tekee tehtäviä ruotsinkielisellä kielikylpyluokalla Vaasassa. Kuva: Frans Villanen, Yle kielikylpy,ruotsin kielikylpy,svenska dagen

Kielikylvyssä lapsi voi oppia ruotsia lähes huomaamattaan. Kielikylpyyn sukelletaan tavallisesti 5-vuotiaana. Se vaikuttaa oppimistuloksiin yleensä vain positiivisesti. Suomessa kielikylpy tähtää monikielisyyteen.

Ruotsi on äidinkieli noin viidelle prosentille suomalaisista. Moni suomenkielinenkin osaa kuitenkin ruotsia oikein sujuvasti. Se on osittain kielikylpyopetuksen ansiota.

Kielikylvyssä kieltä ei varta vasten opiskella, vaan sitä käytetään luonnollisissa tilanteissa. Päiväkodin tai koulun opettaja tai kasvattaja puhuu yksinomaan kielikylpykieltä.

Yksi tulevista kielikylpyopettajista on Heidi Ström. Hän opiskelee Vaasan Åbo Akademissa varhaiskasvatusta ja erikoistuu kielikylpyyn.

Ström on suomenkielisestä perheestä, mutta hän vaihtoi ruotsinkieliseen kouluun 7. luokalle mennessään. Nyt hän pitää itseään kaksikielisenä.

Opiskelija Heidi Ström Vaasasta.
Heidi Strömin mukavat muistot ruotsinkielisestä koulusta vaikuttivat hänen päätökseensä opiskella varhaiskasvatusta ja erikoistua kielikylpyyn. Opiskelija Heidi Ström Vaasasta. Kuva: Heidi Ström. kielikylpy,opiskelijat

Heidi Ström on tuttavapiirissään huomannut, mitä hyötyä kielitaidosta on.

– Monille on ollut hankalaa saada töitä Vaasan seudulta, koska he osaavat vain suomea.

Kielikylpykielet ovat ruotsi, suomi ja saame

Kielikylvyssä opetus tapahtuu jollain muulla kielellä kuin lapsen äidinkielellä. Suomessa se tarkoittaa yleensä kotimaisia kieliä eli suomea, ruotsia ja saamea.

Kotimaisten kielten kielikylpyä tarjotaan runsaassa 20 kunnassa. Ruotsi on ylivoimaisesti suurin kielikylpykieli (suomenkielinen selvitys vuodelta 2017).

On tutkittu sitä, miksi vanhemmat laittavat lapsensa ruotsinkieliseen kylpyyn. Tärkein syy on se, että kielitaidosta on myöhemmin hyötyä opinnoissa ja töissä. Monissa perheissä ruotsin kieli on myös kuulunut perheen tai suvun historiaan (SLS:n raportti, ruotsiksi).

Kielikylpyä yli 30 vuotta

  • Menetelmä syntyi Kanadassa 1960-luvulla.
  • Alkoi Suomessa yli 30 vuotta sitten, vuonna 1987 Vaasassa – ruotsiksi ja suomenkielisten vanhempien aloitteesta.
  • Kun opetus alkaa viimeistään esiopetuksesta, koko nimi on varhainen täydellinen kielikylpy tai varhainen täyskielikylpy.
  • Kielikypyopetus noudattaa samoja ohjeistuksia ja opetussuunnitelmaa kuin "tavallinen" opetus.

Suomen peruskouluissa ja päiväkodeissa annetaan myös jonkin verran opetusta muilla kuin kotimaisilla kielillä, mutta tätä kutsutaan kaksikieliseksi opetukseksi. Esimerkiksi Tampereella voi käydä peruskoulua englanniksi, ranskaksi tai saksaksi.

Lapsi lukee suomenkielistä kirjaa ja pöydällä on ruotsinkielisiä kirjoja. Kielikylpyluokka Vaasassa.
Kielikylpyluokassa saa lukea myös suomenkielistä kirjaa. Lapsi lukee suomenkielistä kirjaa ja pöydällä on ruotsinkielisiä kirjoja. Kielikylpyluokka Vaasassa. Kuva: Frans Villanen, Yle kielikylpy,ruotsin kielikylpy,svenska dagen

Kielikylpyoppilaat loistavat ylioppilaskirjoituksissa

Kielikylpyluokkaa käyneet eivät myöhemmin menesty muita oppilaita huonommin. Asia on pikemminkin päinvastoin.

Vaasan yliopiston tutkimuksessa (suomeksi) huomattiin, että ruotsinkieliselta kielikylpyluokalta suomenkieliseen lukioon siirtyneet saavuttavat ylioppilaskirjoituksissa hyviä tuloksia.

Entiset kielikylpyoppilaat menestyivät muita paremmin äidinkielessään eli suomessa ja erinomaisesti muissa kielissä. Myös reaaliaineissa tulokset olivat hyviä. Matematiikassa taso oli sama kuin kielikylpyä käymättömillä.

– Monikielisten ihmisten on ylipäätään helpompi oppia uusia kieliä. Sille, joka on oppinut ruotsia kielikylvyssä, muut germaaniset kielet, kuten englanti ja saksa avautuvat helpommin kuin muille, varhaispedagogiikan ja kielikylpyopetuksen yliopisto-opettaja Maria Kvist Åbo Akademi Vaasasta kertoo.

Åbo Akademin Vaasan yliopistonlehtori Maria Kvist.
Maria Kvistin mukaan monien kielikylpyryhmien synnyn takana ovat aktiviset vanhemmat. Åbo Akademin Vaasan yliopistonlehtori Maria Kvist. Kuva: Maria Kvist kielikylpy,Åbo Akademi

Elekieli otetaan apuun

Kielikylvetys alkaa yleensä lapsen ollessa noin 5-vuotias ja jatkuu yläkoulun loppuun asti. Aluksi painotetaan kuvia, tekstejä, lauluja, riimejä ja loruja. On tärkeää, että lapsi on osallisena opetuksessa, Sarita Houtsonen kertoo.

Houtsonen on varhaiskasvatuksen opettaja Satamapuiston päiväkodissa Vaasassa. Hän on opettanut pienten lasten ryhmissä lähes 30 vuotta.

– Elekieli on tärkeää, erityisesti alkuvaiheessa. Näytämme ja selitämme yhtä aikaa, esimerkiksi kun puetaan päälle tai pestään käsiä.

Kuravaatteita.
Kielikylpyryhmässä aikuiset puhuvat ruotsia myös, kun puetaan kuravaatteita. Kuravaatteita. Kuva: Toni Pitkänen /Yle päiväkoti,päivähoito

Kotiin menevät viestit ovat suomeksi

Kielikylvyssä noudatetaan samoja ohjeistuksia ja opetussuunnitelmaa kuin muussakin kasvatuksessa.

Kieltä ei kuitenkaan unohdeta missään kohtaa. Kielikylpyryhmissä lapset saattavat puhua keskenään suomea, mutta opettajat pysyvät tiukasti ruotsissa.

– Lasten turvallisuus on kuitenkin tärkeintä. Jos jotain vakavampaa tapahtuu, vaihdamme tarvittaessa suomeen. Sitä tapahtuu todella harvoin.

Yhteistyö vanhempien kanssa on myös todella tärkeää, Sarita Houtsonen sanoo. Siksi esimerkiksi kaikki koteihin menevät viestit ovat suomeksi.

– Kun vanhemmat tietävät, mitä teemme päivisin, he voivat jatkaa samojen aiheiden parissa kotona ja kotikielellä.

Suomessa tavoitteena on monikielisyys

Maailmalla kielikylvetyksen tavoitteena on oppia kahta kieltä. Suomessa on menty askelta pidemmälle: tavoitteena on monikielisyys.

– Aluksi opetus on kokonaan kielikylpykielellä. Sitä mukaa kun lapsi vanhenee, mukaan tulee hänen äidinkieltään ja uusia vieraita kieliä. Yläkoulun loppupuolella enää noin 40 prosenttia opetuksesta tapahtuu kielikylpykielellä, Maria Kvist kertoo.

Sanna Pakarinen kyseli väitöskirjassaan (tiivistelmä suomeksi) ruotsin kielikylpyoppilailta, mikä heidän kielellinen identiteettinsä on. Kielikylpyluokkaa käyneet oppilaat pitivät itseään ennen muuta monikielisinä.

– Oppilaiden mielestä kaksikielisellä tarkoitetaan yleensä ihmistä, jolla on syntymästä saakka kaksi kotikieltä. Monikielisellä he tarkoittivat ihmistä, jonka kotona puhutaan vain yhtä kieltä, mutta joka on oppinut koulussa useita kieliä ja pystyy keskustelemaan niillä, filosofian maisteri Sanna Pakarinen kertoo.

Opetustilanne ruotsinkielisessä kielikoululuokassa Vaasassa.
Kielikylpyluokassa ruotsia näkyy kaikkialla. Opetustilanne ruotsinkielisessä kielikoululuokassa Vaasassa. Kuva: Frans Villanen, Yle kielikylpy,ruotsin kielikylpy,svenska dagen

Lastenohjelmia kahdella kielellä

Varhaiskasvatuksen opiskelija Heidi Ström opiskelutovereineen tekee yhteistyötä Svenska Ylen kanssa. Tavoitteena on tuottaa oppimateriaalia käyttäen lastenohjelmia, joita voi katsoa sekä suomeksi että ruotsiksi.

Yksi esimerkki on pienten lasten Bärtil-sarja.

– Lastenohjelman avulla opetuksessa voi käsitellä vaikka sitä, millainen on hyvä kaveri, Ström sanoo.

Vaasan Satamapuiston päiväkodissa käytetään Ylen ruotsinkielisiä lastenohjelmia kielikylvyn tukena.

– Haluamme, että lapset kuulevat ruotsia muiltakin kuin meiltä opettajilta. Siksi käymme myös ruotsinkielisissä teatteriesityksissä ja pyydämme museossa tai kirjastossa opastusta ruotsiksi, Sari Houtsonen kertoo.

Kielisuihkuja kotona Lasten Areenasta

Vanhempana on helppo tarjota lapselle pieniä kielisuihkuja Ylen Lasten Areenassa.

Pienet lapset katsovat usein samaa ohjelmaa yhä uudestaan. Lasten Areenasta löytyy kaksi pienten lasten sarjaa, joissa voi vuorotella kieltä eri katselukerroilla:

Hoppsan / Hupsulit

  • Aivan pienille tarkoitettuja animoituja musiikkivideoita.
  • Kaikki 10 jaksoa ovat kummallakin kielellä. Kieli lukee jakson nimessä.
  • Sarja löytyy Lasten Areenan etusivun kohdasta Piki-BUU.

Bärtil leker / Bärtil leikkii

  • Bärtil-lammas seikkailee parhaan ystävänsä Isa-possun kanssa. Kahdeksasta jaksosta neljä on käännetty suomeksi.
  • Bärtil löytyy Lasten Areenan etusivun kohdasta BUU-klubben.
  • Jaksojen lippukuvista näkyy, kumpi kieli on kyseessä. Palkkia vierittämällä näkyvät kaikki jaksot.
  • 2-7 -vuotiaille.

Bärtilin jakso 1 på svenska: