Hyppää pääsisältöön

Millaisia kokemuksia sinulla on anteeksipyytämisestä?

Mikä on estänyt tai edistänyt anteeksiantamista?
Mikä on estänyt tai edistänyt anteeksiantamista? Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle Yle Radio 1,anteeksianto

Ihminen on ehkä antanut anteeksi silloin, kun kostonhalu alkaa hävitä. Paha, jota on tapahtunut ei enää hallitse ajatuksia. Kun joku loukkaa meitä tai tekee suoranaista pahaa meidän käsityksemme siitä ihmisestä, kertoo psykologi Rauno Juntumaa.

”Se, että voi antaa anteeksi voi joutua kohtaamaan surua siitä, että joku jonka ajattelin olevan hyvä olikin paha. Jos sen pystyy sietämään ja näkemään osana elämää, niin silloin on jo pitkällä anteeksiantamisessa”, kertoo Juntumaa.

Ketään ei voi velvoittaa antamaan anteeksi. Se on sisäinen ja hyvin henkilökohtainen prosessi, jota ei kukaan ulkopuolinen voi määrätä ja hallita.Tilanteen pitää olla suhteellisen pakoton ja turvattu. Tunne siitä, että on saanut asiassaan oikeutta helpottaa anteeksiantamista ja siihen vaikuttaa myös toisen osapuolen suhtautuminen.

”Jos tuntee saavansa oikeutta, se helpottaa anteeksiantamista. Ainahan sitä ei kuitenkaan saa. Anteeksiantaminen voi tuntua jossain tilanteessa aivan mahdottomalta, mutta vuosien päästä se voi tuntiakin mahdolliselta”, sanoo Juntumaa.

Ihmisellä on synnynnäinen kyky myötätuntoon. Se tarkoittaa sitä, että meillä on halua ja kykyä yhteistyöhön.

”Se on ihmislajin menestyksen salaisuus. Olemme pystyneet antamaan erinäisiä asioita anteeksi eikä vallalla ole ollut vain koston kierre. Oikeudenmukaisuuden taju on erittäin vanha ominaisuus ihmislajilla”, sanoo psykologi Rauno Juntumaa.

Mitä olet kyennyt antamaan anteeksi ja mitä et? Miksi? Millaisena olet kokenut anteeksiantamisen prosessin? Miten se on vaikuttanut sinuun? Mikä on edistänyt tai estänyt anteeksiantamista? Millaisia kokemuksia sinulla on anteeksipyytämisestä?

Vastaa kyselyyn torstaihin 12.11. mennessä. Vastauksesi voi olla osa Havaintoja ihmisestä -ohjelmaa.

Havaintoja ihmisestä -ohjelmassa pohditaan anteeksiantoa vihaa torstaina 10.12.2020 kello 12.10. Yle Radio 1:ssä. Ohjelma on kuunneltavissa myös Yle Areenassa.

Täytä lomake.
  • Jumalanpalvelukset tammikuussa

    Yle Radio 1:n jumalanpalvelukset tammikuussa 2022

    Sunnuntaisin klo 10.00 luterilainen jumalanpalvelus. Sunnuntaisin klo 11.00 ortodoksisen liturgian kanssa vuorottelevat vapaiden kirkkojen ja seurakuntien sekä katolisen kirkon jumalanpalvelukset.

  • Hartauspuhujat tammikuussa

    Yle Radio 1:n hartauspuhujat tammikuussa 2022

    Aamuhartaus 8.1.2022 asti ma-la klo klo 6.15 ja 7.15 (uusinta), 10.1. alkaen ma-la klo 6.50, ei uusintaa. Iltahartaus ma-pe klo 18.50, ehtookellot ja iltahartaus la klo 18.00. Iltahartauden uusinta ma-la klo 23.00.

  • Meditatiivisessa messussa etsitään rauhan ja hiljaisuuden kokemusta

    Meditatiivisuus tavoittaa pitkiin puheisiin väsyneitä.

    Uutisvirtojen ja palopuheiden maailmassa monet ovat väsyneitä sanojen paljouteen. Jumalanpalveluksessakin tuntuu välillä olevan liikaa selittämistä ja liian vähän hiljaisuutta. Valvomisen sunnuntaina 14.11. klo 10 lähetetään Yle Radio 1:llä Meditatiivinen messu, jossa saarnaa Hiljaisuuden ystävien toiminnanjohtaja Juha Tanska ja avustaa pastori Elina Vaittinen. Mukana messun musiikissa on Syvemmälle messuun -kurssilaisia kouluttaja Sirkku Rintamäen johdolla. Messun musiikkina on virsien lisäksi meditatiivisia Taizé-lauluja, jotka kutsuvat mietiskelyyn ja hiljentymiseen.

  • Hartauspuhujat joulukuussa

    Yle Radio 1:n hartauspuhujat joulukuussa 2021

    Aamuhartaus ma-la klo 6.15 ja 7.15 (uusinta). Iltahartaus ma-pe klo 18.50, ehtookellot ja iltahartaus la klo 18.00. Iltahartauden uusinta ma-la klo 23.00.