Hyppää pääsisältöön

”Puoliso nauttii, kun saa pitää liekaa kireällä” – tiukka kontrolli toisesta on taloudellista väkivaltaa

Nainen istuu sängyllä.
Nainen istuu sängyllä. Kuva: YLE, Priscilla du Preez / Unsplash masennus,yksinäisyys

Taloudellinen väkivalta pitää sisällään monenlaisia ilmiöitä: toiselta rahan varastamista tai pimittämistä, kontrollointia tai vaikkapa työnteon estämistä. ”Raja menee siinä, onko toisella osapuolella mahdollisuus ilmaista mielipiteensä vai jättääkö hän sen ilmaisematta, koska kokee oman turvallisuutensa uhatuksi”, sanoo taloudellista väkivaltaa tutkinut Eveliina Äärelä.

Jutussa käytetyt kommentit on kerätty Melkein kaikki rahasta -podcastin juontaja Julia Thurénin Instagram-tilin kautta.

Elin opiskelijana avoliitossa todella mustasukkaisen tyypin kanssa. Hän tienasi 5000 euroa kuussa ja minä kituutin opintotuella. Minun piti maksaa kaikesta puolet, joten rahani ei riittänyt mihinkään, ei edes lounaaseen koulussa. Hän kielsi minua ottamasta perheeltäni avustuksia vastaan. Niinpä minulla ei ollut mihinkään rahaa, pystyin käymään vain kävelyllä. Tajusin jälkikäteen, että rahalla hän pystyi salakavalasti ohjailemaan menojani. Kun Kelalta tuli ilmoitus, että asumislisä lakkautetaan puolison tulojen vuoksi, aloin miettiä, etten pysty tähän enää. Tajusin elämäni hirveyden ja otin asiat omiin käsiini ja muutin omaan asuntoon.

Taloudellinen väkivalta tarkoittaa sellaista toiseen kohdistuvaan kontrollointia, jossa toinen ei voi hankkia, käyttää tai säilyttää taloudellisia resurssejaan. Tämä uhkaa henkilön taloudellista turvallisuutta ja mahdollisuutta omaehtoisuuteen.

– Mikään väkivallan muoto ei ole tarkkarajainen ilmiö, mutta tämä Adrienne E. Adamsin määritelmä on mielestäni hyvä, sillä se kattaa taloudellisen väkivallan laajasti. Siihen kuuluu hirveästi erilaisia ilmiöitä, sanoo Eveliina Äärelä. Hän on loppuvaiheen psykologian opiskelija Turun yliopistossa.

Kahden aikuisen pitäisi voida keskustella rahasta tasavertaisesti ilman pelkoa seurauksista.

Jos rahasta on tiukkaa ja toinen tuhlaa perheen yhteisiä rahoja, niin eikö siitä saa huomauttaa? Kyllä saa, kyse on kokonaisuudesta, Äärelä vastaa.

– Kyse on siitä, miten asiasta pystytään keskustelemaan. Onko ilmapiiri turvallinen keskustelulle, vai haluaako toinen tietoisesti kontrolloida ja aiheuttaa toiselle haittaa ja kärsimystä.

Jos toinen haluaa tehdä tietoisesti toiselle pahaa, kyse on väkivallasta. Kahden aikuisen pitäisi voida keskustella rahasta tasavertaisesti ilman pelkoa seurauksista.

– Ihmiset myös kokevat tilanteet eri lailla riippuen siitä, millainen heidän historiansa ja tämän hetken elämäntilanteensa on.

Aiemmin meillä oli yhteinen tili, johon molempien palkat tulivat. Aviopuolisoni on käyttänyt minuun taloudellista väkivaltaa niin, että kun olemme riidelleet, hän on saattanut kimmastuksissaan tyhjentää yhteisen käyttötilimme omalle tililleen, johon minulla ei ole pääsyä. Lauhduttuaan on siirtänyt rahat takaisin. Tätä tapahtui useamman kerran joko niin, että uhkaili tekevänsä näin tai sitten teki. Lopulta päätimme ottaa omat tilit käyttöön, ja yhteiselle tilille siirretään yhteisten kulujen summa. Tämä on toiminut todella hyvin. Tuosta on kuitenkin jäänyt epämukava muisto, joka on vahvistanut sitä tunnetta, että en koskaan haluaisi olla toisen ihmisen varassa.

Uhkailu itsetuhoisuudella on väkivaltaa

Eräs lähisukulaiseni ei osaa käyttää rahaa yhtään. Hän kärsii myös välillä pahoista masennuksista ja on kerran ollut hyvin itsetuhoinen. Ajaudutaan pahoihin rahavaikeuksiin hän alkoi ”lainata” järkyttäviä summia tädiltäni. Ei tietenkään koskaan ”pystynyt” maksamaan takaisin. Myös minä haksahdin antamaan rahaa noin 6000 euroa ennen kuin tajusin, että tämä on loputon suo ja tällä tavalla vain edesautan ihmisen käyttäytymistä. Sukulaiseni on ihan suoraan sanonut asunnosta häädön uhatessa, että jos ei saa vuokrarästejä maksettua, eli jos hänelle ei anna rahaa, hän menee hirteen. Olen lopettanut rahan antamisen, sillä se on alkanut pikkuhiljaa vaikuttaa omaan talouteeni ja mielenrauhaani sitä kautta.

Taloudellista väkivaltaa tapahtuu monenlaisissa suhteissa, ei siis vain parisuhteissa.

– Ei ole tutkittu, kuinka sukupuolittunutta taloudellinen väkivalta on. Ei kuitenkaan ole mitään syytä olettaa, että se olisi vain miesten naisiin kohdistamaa. Kaikki sukupuolet kokevat taloudellistakin väkivaltaa.

Usein pariskunnan sisällä tapahtuva taloudellinen väkivalta jatkuu myös eron jälkeen.― Eveliina Äärelä

Aihetta on tutkittu vasta viimeiset kymmenen vuotta. Aiemmin ilmiötä pidettiin vain yhtenä henkisen väkivallan muotona. Taloudellista väkivaltaa haluttiin kuitenkin tutkia erikseen, sillä sen eityispiirre on se, että kohde tulee riippuvaiseksi väkivallan käyttäjästä.

– Usein pariskunnan sisällä tapahtuva taloudellinen väkivalta jatkuu myös eron jälkeen, Äärelä sanoo.

Näin käy esimerkiksi silloin, kun parilla on yhteisiä lapsia.

Entinen puolisoni ei ole maksanut viimeisen seitsemän vuoden aikana elatusapua penniäkään. Avioerossa hän yritti pimittää yhteistä omaisuuttamme, ja vei suurimman osan säästöistämme. Rahasta ei ole pulaa, sillä hän on lääkäri. Kyse on periaatteesta. Lapsemme asuu meillä ja käy eksän luona joka toinen viikonloppu. Kerran hän esimerkiksi sopimatta osti lapselle nahkakengät ja lähetti niistä laskun minulle. En jaksa tapella rahasta, vaan odotan että lapsi täyttää 18 vuotta, minkä jälkeen minun ei tarvitse olla hänen kanssaan enää missään yhteyksissä.

Väkivaltaan saa apua

Taloudellisessa väkivallassa on myös samoja piirteitä kuin henkisessä tai fyysisessä väkivallassa. Se esimerkiksi raaistuu ajan kuluessa. Siksi siihen pitäisi puuttua heti, kun huomaa toisessa pelottavaa kontrollointia tai riidat eivät ole vain tavallista kahden aikuisen sanaharkkaa, vaan olo tuntuu turvattomalta.

– Yleensä suhteessa esiintyy myös muita väkivallan muotoja, kuten henkistä tai fyysistä väkivaltaa.

Äärelä sanoo, että väkivaltaan liittyy paljon monenlaisia tunteita, kuten häpeää, pelkoa mutta myös toiveikkuutta siitä, että ehkä väkivalta loppuu.

– Parisuhteessa ollaan ihmisen kanssa, jonka pitäisi edustaa turvaa, rakkautta ja luottamusta. On unelmia, joihin toinen liittyy.

Tästä syystä suhteesta lähteminen ei välttämättä ole helppoa, vaikka tietäisikin toisen toimivan väärin. Apua omaan tilanteeseen kannattaakin hakea ulkopuoletla, sitä saa esimerkiksi soittamalla Nollalinjalle.


Olemme koko 13-vuotisen suhteen ajan olleet taloudellisesti epätasa-arvoisia, koska mieheni on ollut vakituisessa työsuhteessa lähes koko ajan, ja itse olen ollut pääasiassa opiskelijana tai vanhempainvapaalla. Puolisoni on maksanut lähes kaiken koko ajan, ja itse sen, mihin rahat milloinkin on riittänyt. Aina kun meillä on riitaa, hän nostaa tämän esiin. Raskainta oli, kun muutimme, ja otimme näennäisesti yhteisen lainan, jota kuitenkin vain puolisoni on nyt lyhentänyt. Tätä hän ei anna minun unohtaa, vaan kertoo, että tämä on hänen talonsa. Hän asettaa minut nopeasti ”paikalleni”, jos yritän puolustaa itseäni jossain asiassa. Nyt kun olen töissä ja tienaan rahaa ja haluaisin maksaa osuuteni lainasta, puoliso ei suostu tähän. Mielestäni hän nauttii siitä, kun saa pidettyä liekaa kireällä. Olen maininnut, että maksan lähestulkoon kaiken ruuan ja lapsiin liittyvän, mikä on saman verran kuin asuminen, se ei merkitse hänelle mitään. Hän vastustaa kulujen puolittamista siksi, ettei halua osallistua ruoka- tai lapsikuluihin. Alan olla aika täynnä tätä. Jos meillä ei olisi yhteisiä lapsia, olisin jo kilometrien päässä tästä suhteesta.

Kuuntele podcast taloudellisesta väkivallasta

Toimittaja Julia Thuén haastattelee naista, joka koki vuosia rankkaa taloudellista väkivaltaa. Puoliso pakotti hänet siirtämään palkkansa omalle tililleen, kontrolloi lapsiperheen hankintoja ja piilotti jopa postilaatikon avaimen, jotta nainen ei näkisi velkoja, joita puoliso oli naisen nimiin salaa järjestänyt.

– Elin vuosikausia niin, ettei minulla ollut kontrollia omiin rahoihini. Kun sitten lopulta lähdin, oli huumaava tunne saada itse päättää ruokakaupassa, mitä maitoa ostaa.

Sisältövaroitus: jaksossa puhutaan myös henkisestä ja fyysisestä väkivallasta. Sen kuunteleminen ei sovi lapsille.

Ylen rahaan keskittyvä podcast Julia Thurén: Melkein kaikki rahasta ruotii tuloja ja menoja, rahan jakamista parisuhteessa ja ystävien kesken, säästämistä ja sijoittamista sekä tarjoaa aiheisiin uusia, kiinnostavia näkökulmia. Podcastia voit kuunnella Areenasta tai tilata sen Spotifysta.

Kommentit
  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.