Jim Björni
Yle
Projektiamme voi kutsua pieneksi kivityöksi. Kieritämme, kannamme, halkaisemme ja poraamme ja materiaalina on huoltovapaa kivi.
Kerroin ohjaajalle, että teemme uuden penkin kivestä ja että annamme hyviä vinkkejä, joista voi olla hyötyä, jos on tarve halkaista iso kivi. Sain vastaukseksi spontaanin, iloisen naurun ja ymmärsin yhtäkkiä, että isojen kivien halkaiseminen ei ole mitään sellaista, mitä ihmiset noin yleensä tekevät.
Kaikki alkoi keskustelusta rakentamisesta ja kunnossapidosta. Kiersimme ympäri Strömsötä ja katselimme kaikkea, mitä olemme rakentaneet ja kaikkea, mitä pitäisi maalata, säätää ja uudistaa.
Penkkiä, jonka rakensimme vanhan suuren tammen rungon ympärille vuosia sitten, on kunnostettu sekä uusilla osilla että maalilla, mutta jo silloin suuresta tammesta on kasvanut vielä suurempi, eikä penkki enää riittänyt rungon ympäri.
Penkki tammen alla on ollut hyvä istumapaikka, josta on näköala uimarannalle ja merelle. Päätimme, ettemme vain pura sitä, vaan rakennamme uuden, joka on tällä kertaa huoltovapaata materiaalia, kiveä.
Yksi luonnonkivi ja toinen työstetty
Molemmat kivet, sekä työstetty että luonnonkivi, ovat ”harmaakiveä” kuten Pohjanmaalla sanotaan. Sillä tarkoitetaan harmaata graniittia.
Kuutio graniittia painaa noin 2 600 kg. Arvioin, että työstetty kivi, jota käytimme penkin istuinosana, painaa noin 150 kg. Luonnonkivi oli suurempi ja painoi lähes 200 kg.
Graniitti on tavallisin kivilaji Suomessa, ja sen väri voi vaihdella valkoisesta punaiseen ja mustaan. Graniitti on kova ja halkeamaton kivilaji, joka kestää painetta ja kolhuja. Siihen eivät myöskään vaikuta happosateet.
Graniittia poratessa huomaa, että siinä on kovuudeltaan erilaisia kerroksia ja että esimerkiksi punainen kivi on selvästi kovempaa kuin vaaleanharmaa.
Poraa varovasti ja suojaa itsesi oikein
Kiven poraamiseen tarvitaan iskuporakone ja kovametallikärkinen terä, joka on tarkoitettu kiven poraamiseen. Lisäksi tarvitset aimo annoksen kärsivällisyyttä.
Tärkeintä on antaa porakoneen ja terän tehdä työn, hyppiä ja pyöriä omaan tahtiinsa. Jos alkaa painaa ja pakottaa, poranterä kuumenee nopeasti ja tylsyy.
Porakoneessa pitää olla myös jonkin verran painoa, että se pystyy kiveen.
Poratessa irtoaa helposti pieniä kivensiruja, jotka lentelevät ympäriinsä, joten kaikilla lähistöllä olevilla pitää olla suojalasit.
Työ on myös aika kovaäänistä, joten kuulosuojaimet ovat tarpeen. Paksut käsineet ja metallivahvisteiset kengät ovat myös tärkeät. On aina olemassa vaara, että raskas kivi putoaa varpaille.
Kiilaa rautakiiloilla
Kiveen porataan reikiä, jotta se saadaan halkaistua. Poraa monta reikää riviin siihen, mistä haluat kiven halkeavan.
Käytimme halkaisemiseen rautakiiloja. Reikien on oltava riittävän syviä niin, etteivät kiilat ota pohjaan asti. Käytä poranterää, jonka koko sopii käytössäsi oleviin kiiloihin.
Naputtele kiiloja vähitellen, kunnes kivi halkeaa.
Jonkin ajan kuluttua oppii näkemään, miten kivi halkeaa. Kuten sanottu, kivessä on kovempia ja pehmeämpiä kerroksia, ja halkaiseminen on helpompi tehdä kerrosta pitkin.
Kiinnitä kivet kierretangoilla ja ankkurointimassalla
Käytimme haponkestäviä kierretankoja kivien kiinnittämiseen toisiinsa.Haponkestävä teräs ei ruostu ja soveltuu hyvin myös laitureihin ja meren äärellä oleviin rakenteisiin, joihin ruostumattoman teräksen laatu ei riitä.
Kierretangot kiinnitimme alempiin kiviin ankkurointimassan avulla. Ankkurointimassa on kaksikomponenttimassa, joka muuttuu kovettuessaan yhtä kovaksi kuin kivi.
Nostimme kivet toistensa päälle ja kiinnitimme istuinosan mutterilla.
Niin lähellä ikuista kuin mahdollista
Kaikkea rakennettua pitää huoltaa, mutta kunnossapidossa on eroja. Yksinkertainen lauta-aita tarvitsee aina enemmän huoltamista kuin penkki, joka on tehty peruskalliosta. Se on niin lähellä ikuista kuin mahdollista.
Artikkelia korjattiin 9.11 klo 11.21 liittyen poranterän valintaan. Kiven poraamiseen käytetään kovametalliporaa, ei timanttiporaa, kuten artikkelissa virheellisesti luki.
