Historia: Rotuopin unohdetut – Lebensborn-keskusten entiset asukkaat muistelevat lapsuuttaan

Lebensborn-keskusten entiset asukkaat muistelevat karuja kokemuksiaan sota-ajalta.

Kolmannessa valtakunnassa toimi 20 Lebensbornin laitosta. Lebensborn-keskusten entiset asukkaat muistelevat karuja kokemuksiaan sota-ajalta. Yle TV1,Historia: Rotuopin unohdetut

Kirjoittanut: Yle

Julkaistu 08.11.2020 - 20:57. Päivitetty 08.11.2020 - 20:57

TV1 maanantaina 9.11.2020 klo 19.00 -19.55, uusinta lauantaina 14.11. klo 8.05, Areenassa

Itävaltalainen Hilde Strecha syntyi vuonna 1943 Lebensborn-koti Wienerwaldissa Pernitzin lähellä Ala-Itävallassa.

Hilde syntyi lastenkodissa, jonka tehtävänä oli tuottaa jälkikasvua arjalaiselle eliitille. Lebensborn-ohjelman puitteissa harjoitettiin käytännön rodunjalostusta.

Pelkästään Wienerwald-äitiyskodissa syntyi noin 1700 lasta. Hilde Strecha vietti paikassa ensimmäiset elinkuukautensa. Hän kärsii edelleen natsien rotukiihkoilun seurauksista.

Kolmannessa valtakunnassa toimi 20 Lebensbornin laitosta. Järjestön perusti vuonna 1935 SS-johtaja Heinrich Himmler. Natsijohtajan kehittämän ohjelman tarkoituksena oli luoda kansallissosialismin mukainen ihannerotu Saksaan.

Hilde Strecha syntyi Lebensborn-koti Wienerwaldissa. Lebensborn-keskusten entiset asukkaat muistelevat karuja kokemuksiaan sota-ajalta. Yle TV1,Historia: Rotuopin unohdetut

Lebensborn-kodit olivat tarkoitettuja syntyperältään todistettavasti arjalaisille äideille. Naisille tarjottiin mahdollisuus abortin sijaan synnyttää lapsensa. Lasten isistä merkittävä osa oli avioliiton ulkopuoliseen suhteeseen ryhtyneitä SS-miehiä.

Mikäli äiti ei halunnut pitää lasta itse, tämä annettiin adoptoitavaksi yleensä SS:n tai natsipuolueen jäsenten perheille.

Itävaltalaisessa dokumentissa Rotuopin unohdetut kuullaan Lebensborn-keskusten entisten asukkaiden karuja kokemuksia sota-ajalta. Hilde Strecha pääsee muun muassa tutustumaan äitiinsä liittyviin asiakirjoihin.

Lebensborn – the forgotton victims. Lebensborn – Die vergessenen Opfer. Ohjaus: Robert Altenburger ja Andreas Novak. Tuotanto: Degn Film/BR/ORF, Itävalta, 2019. Lukijana on Tuomo Holopainen.

Video ei enää katsottavissa

Lisää ohjelmasta

Historia: Rotuopin unohdetut uhrit - 9.11.2020

Uskontojen yhteinen Rauhanrukous Ukrainan puolesta sunnuntaina 13.3. klo 10 YleTV1:llä

Ekumeeninen ja uskontojen yhteinen rukoushetki.

Sunnuntaina 13.3. klo 10 lähetetään suorana Yle TV1:llä Rauhanrukous Ukrainan puolesta. Tilaisuus järjestetään Alppilan kirkossa, jossa valmistaudutaan tällä hetkellä myös Ukrainasta tulevien pakolaisten hätämajoitukseen.

Hartausohjelmissa kysellään toivoa ja lohdutusta Ukrainan tilanteeseen

Television ja radion hartausohjelmissa rukoillaan rauhaa.

Hartausohjelmissa rukoillaan rauhan puolesta ja etsitään rohkaisua levottomuuden keskelle. Ukrainan tilanne näkyy ja kuuluu lähipäivinä sekä televisio- ja radiojumalanpalveluksissa, aamu- ja iltahartauksissa että Pisara-ohjelmassa. Sunnuntaina 13.3. klo 10 lähetetään myös suorana Yle TV1:llä ekumeeninen ja uskontojen välinen Rauhanrukous Ukrainan puolesta.

Alkuvuoden hartausohjelmissa uskon pohdintaa ja postikortteja maailmalta

Radion ja tv:n hartausohjelmissa toivoa sävelin ja sanoin.

Vuoden 2022 alkupäivinä on tarjolla runsas kattaus hartausohjelmia. Televisiossa nähdään arkistojen kätköistä nostalginen jumalanpalveluslähetys Lakeuden Rististä. Loppiaisena pohditaan lähetystyötä Nojatuolikirkossa. Radiossa kuullaan mm. moderni Verkoston jumalanpalvelus Munkkiniemestä sekä eri-ikäisten yhteisöllinen radiomessu suorana Haapajärven kirkosta. Radiohartauksissa saadaan postikortteja maailmalta. Musiikkina jumalanpalveluslähetyksissä kuullaan niin kanteleen helkyntää kuin urkuja ja bändimusiikkia.

Miksi en laihdu, vaikka mitä teen? Lääkärit paljastavat miksi toiselle laihtuminen on helpompaa kuin toiselle

Nämä kuusi syytä selittävät laihtumisen yksilöllisiä eroja.

Aloitat ystäväsi kanssa saman ruokavalion ja treeniohjelman noudattamisen. Puolen vuoden päästä ystäväsi on päässyt painotavoitteeseensa, mutta sinuun viimeiset liikakilot tuntuvat tarranneen kiinni takiaisen lailla. Kysyimme lääkäreiltä ja lihavuustutkijoilta, miksi rasva tarraa toisiin meistä tiukemmin kiinni.

Sami Niemiselle määrättiin kymmeniä masennuslääkkeitä, ennen kuin oireiden syyksi paljastui testosteronivaje – “Oli kova kolaus, kun seksi ei enää kiinnostanut”

Väärä lääkitys romutti alle kolmekymppisen miehen terveyden.

Sami Nieminen hakeutui 29-vuotiaana lääkäriin, koska olo oli vetämätön eikä hän jaksanut enää nousta sängystä. Oireet diagnosoitiin virheellisesti työuupumukseksi ja hänelle määrättiin vahva masennuslääkitys. Siitä alkoi yli kahden vuoden piina.

Näistä merkeistä tunnistat myrkyllisen työyhteisön – “Työpaikkakiusaamisen sijaan pitäisi puhua henkisestä väkivallasta”

Tällainen työyhteisö kannattaa kiertää kaukaa.

Burnout ei aina johdu liiallisesta työmäärästä tai työtehtävien stressaavuudesta. Taustalla voi olla myös työpaikalla koettu henkinen väkivalta. Työpsykologi, väkivaltatutkija sekä valta- ja vuorovaikutustutkija kertovat, millainen käytös työyhteisössä voi sairastuttaa työntekijän.