Jyri Hänninen
Yle
Nuorisosäätiön ex-johtajiin liittyvä rikostutkinta on paisunut Suomen oloissa valtavaksi. Yli viittätoista ihmistä epäillään rikoksista.
Antti Perälä, Keskurikospoliisi: Sen voin sanoa, että näissä meidän tutkimisissa jutuissa, joista on rikosilmoitukset tehty Keskusrikospoliisille, niin mitä kattelen tuossa, niin sellaiset 15-20 henkeä on sellainen aika oikea lukema.
Tutkinnan pääepäiltyjä on käytännössä mahdonta tavoittaa.
Ääni matkapuhelimeassa: Numero ei ole käytössä. Olkaa hyvä ja tarkistakaa matkapuhelinnumero…
MOT: No niin. Se liittymä on sitten suljettu.
Ennen niin rikas Nuorisosäätiö on ajautunut tuhon partaalle.
Jari Laine: Kun aloitimme tätä tekemistä, niin voidaan todeta, että tilien saldo oli nolla ja laskuja sateli ikkunoista ja ovista.
Jos Nuorisosäätiö kaatuu, tuhannet nuoret saattavat joutua etsimään itselleen uuden kodin. Jo nyt Nuorisosäätiö on joutunut pakon edessä myymään asuntojaan sijoittajille. Se on tarkoittanut kovia vuokrankorotuksia asukkaille.
Janita Tikander: Siinä tapauksessa, jos ne nousisi tosi reippaasti, niin mä varmaan joutuisin sitten miettimään uutta asuntoa. Joo. Totta kai se harmittaisi.
MOT: Nuorisosäätiö: tuhansien kodit vaarassa
Kaksi vuotta sitten kerroimme, kuinka Nuorisosäätiön miljoonat kupattiin. Nyt palaamme sylttytehtaalle.
Nuorisosäätiön pääkonttori on edelleen omalla paikallaan Helsingin Herttoniemessä.
Jari Laine ja Kimmo Pihlman ovat johtaneet tuhansia asuntoja omistavaa Nuorisosäätiötä kesästä 2018 lähtien. Tämä on jo toinen kerta, kun kaksikko esiintyy MOT:ssa.
Jari Laine: Edellinen johto oli jättänyt meille perinnöksi maksukyvyttömän ja ylivelkaisen säätiön. Kun aloitimme tätä tekemistä, niin voidaan todeta, että tilien saldo oli nolla ja laskuja sateli ikkunoista ja ovista.
Laine ja Pihlman aloittivat tilanteessa jossa säätiön edellistä johtokaksikkoa epäiltiin jo talousrikoksista. Rahaa oli kateissa, valtavia summia. Oli paljon selvitettävää.
Samaan aikaan säätiön olisi pitänyt keskittyä alkuperäiseen tehtäväänsä eli tarjota kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja nuorille. Säätiö on siinä edelleen yksi Suomen isoimpia toimijoita.
Lähdemme Laineen ja Pihlmanin kanssa kierrokselle Nuorisosäätiön pääkonttoriin. Se on myös Nuorisosäätiön historian ensimmäinen kohde. Talo valmistui 1970-luvun alussa ja se nimettiin Nuorisohotelliksi. Asukkaat kutsuvat sitä Hiltoniksi.
Lähivuosina Nuorisosäätiö joutuu todennäköisesti luopumaan talosta. Jos näin käy, pari sataa nuorta asukasta joutunee etsimään itselleen uuden kodin.
Jari Laine: Kun ollaan tultu tähän tilanteeseen, joka johtuu tästä aikaisemmasta toiminnasta. Jos sitä ei olisi, niin emmehän me luopuisi tästä kiinteistöstä, vaan jäätäisiin harjoittamaan tätä nykyistä toimintaa. Laitettaisiin paikat kuntoon ja homma jatkuisi kuten ennenkin.
Niin, teidän on pakko myydä tai miettiä jokaista kohdetta, että pidättekö?
Jari Laine: Ne, joissa ei ole tällaisia rajoituksia, niin joudutaan saneerauksessa luopumaan niistä. Jos ei olisi ikinä tähän tilanteeseen jouduttu, niin me oltaisiin jatkettu tätä toimintaa seuraavat kymmenet vuodet täällä. Ja pidetty näistä asukkaista huolta.
Tässä jutussa kerromme, missä jamassa valtava poliisitutkinta on ja mitä uutta vyyhdissä on paljastunut. Kerromme myös, kuinka hyvää tekevä säätiö taistelee olemassaolostaan.
Häviäjiä armottomassa pelissä ovat Nuorisosäätiön asukkaat.
****
MOT: Munukan Jouni MOT:sta terve.
Janita Tikander: Hei..
MOT: Hauska tavata.
Janita Tikander. Kiitos samoin.
Janita Tikander asuu Nuorisosäätiön asunnossa Helsingin Tapulikaupungissa. Kollegani kävi tapaamassa häntä lokakuun lopussa.
MOT: Miten sä olet viihtynyt täällä? Sä oot lokakuun alusta saakka asunut täällä?
Janita Tikander: Joo. Tosi hyvin. Tää on tosi rauhallinen talo. Sitten mä tykkään tämän asunnon pohjapiirustuksesta.
MOT: Onks tässä minkälainen vuokrataso?
Janita Tikander: Tosi edullinen.
Nuorisosäätiön asuntojen hinnat ovat selvästi alhaisempia kuin vapailla markkinoilla. Etenkin pääkaupunkiseudulla asumisen kalleus on pysyvä riesa.
Janita Tikander: Mä asuin aikaisemmin Malmilla Nuorisosäätiön asunnossa. Sitten mä laitoin ton vaihtoilmoituksen ja perustelin sen sillä, että kun mä teen noita yötöitä, niin kulkuyhteydet ovat paremmat tänne päin. Niin sitä kautta päädyin sitten muuttamaan tänne.
Nuorisosäätiön sotkuja on käsitelty viime vuosina näyttävästi julkisuudessa. Tikander on lukenut joitain juttuja ja myös hänen ystävänsä ovat toisinaan kyselleet niistä.
Janita Tikander: Jos mä oon niin kuin maininnut, että mä asun Nuorisosäätiöllä, niin välillä on saattanut tulla vähän sellaista, että on lukenut vaikka jotain ikävämpiä asioita uutisista. Mutta sitten mä oon kertonut niin kuin näitä mun hyviä kokemuksia, et ite mä en oo ainakaan huomannu mitään huonoo.
Kerrataanpa hieman vanhaa.
Matkustimme pari vuotta sitten Laineen ja Pihlmanin kanssa Puolan pääkaupunkiin Varsovaan selvittämään säätiön edellisen johdon edesottamuksia.
Rahan perässä Laine ja Pihlman ovat menossa Puolaankin. Siellä toimiva sijoitusrahasto on lainannut kymmeniä miljoonia euroja Nuorisosäätiölle.
Kimmo Pihlman: Ennen kaikkea tietää, keitä tämän rahaston takana on.
MOT: Te ette siis tiedä, kuka on lainannut säätiölle rahaa?
Kimmo Pihlman: Emme tällä hetkellä tiedä.
MOT: Te johdatte säätiötä, ettekä tiedä kuka on lainannut säätiölle rahaa?
Kimmo Pihlman: Emme tiedä mistä raha on alunperin tullut.
Nuorisosäätiön vanhoista bisnesdiileistä tolkun saaminen ei ole helppo tehtävä. Itse asiassa se on lähes mahdotonta.
Otetaan esimerkiksi Nuorisosäätiön bisnekset Puolassa. Puolassa oli jokin salaperäinen rahasto, joka oli lapioinut miljoonia suomalaiselle säätiölle.
Homma haisi aina Helsingin Herttoniemeen saakka. Ja sotku koskee myös Nuorisosäätiön omistamaa Nuorisohotellia.
Jari Laine: Tämä on puolalaisille kiinnitetty…
MOT: Niinpä.
Jari Laine: ...kiinteistö, joiden esineoikeudellisista panteista käydään riitoja tällä hetkellä. Kaikessa kiireessä pojat unohtivat luovuttaa osakekirjat lainanantajille.
Nuorisosäätiö oli pantannut omaisuuttaan lainan vakuudeksi mutta homma oli jäänyt puolitiehen. Nuorisosäätiön uusi johto luuli panttikirjojen olevan Puolassa. Ne löytyivätkin Nuorisosäätiön tallelokerosta Suomesta.
Panttikirjoja koskeva riita on yksi pieni yksityiskohta sekavassa tarinassa, jonka tuloksena säätiö on yrityssaneerauksessa.
Kaksi entistä keskustanuorta eli Aki Haaro ja Perttu Nousiainen aloittivat säätiön johdossa noin kymmenen vuotta sitten. Silloin rahaa riitti jaettavaksi keskustalaisille poliitikoillekin.
Keskustanuorten perustama Nuorisosäätiö oli vuosikymmenten ajan lähellä lähellä keskustaa. Sitä ovat johtaneet kaksikin nykyistä keskustaministeriä eli Matti Vanhanen ja Antti Kaikkonen. Nyt suhde keskustaan on katkennut.
Menneisyys muistuttaa kuitenkin itsestään Nuorisohotellin kellarissa.
VAALITAIDETTA Jari Laine: No niin, siellä on kuulkaa arvokasta taidetta.
MOT: Siis nämä on… Onks nämä niitä vaalitauluja, joita Nuorisosäätiö on ostanut?
Kimmo Pihlman: Kyllä vain. Näitä sitten, niin…
MOT: Eli tämä on suomalaista poliittista historiaa.
Kimmo Pihlman: Mitä suurimmissa määrin.
MOT: Oletteko arvioittaneet, minkä hintainen on Nuorisosäätiön taidekokoelma?
Kimmo Pihlman: Emme ole vielä taideasiantuntijoihin ottaneet yhteyttä tällaisesta taiteellisesta arvosta.
Jari Laine: Todettakoon, että tasearvoa niillä ei enää ole.
Nykyiset asukkaat eli nuoret vuokralaiset eivät ehkä muista, kuinka Nuorisosäätiö oli keskellä poliisitutkintaa myös vuosikymmen sitten.
Nousiaisen ja Haaron reilut kaksi vuotta vuotta sitten päättynyt aikakausi kesti alle kymmenen vuotta. Sinä aikana säätiön rahoille tapahtui kummia. Nyt Poliisi epäilee Haaroa ja Nousiaisista useista talousrikoksista ja kun he saivat potkut, oli säätiö syöksykierteessä.
Puolan mystiset miljoonat ovat vain yksi erikoinen tapaus. Olemme vuosien mittaan tehneet useita juttuja säätiöön liittyvistä taloussotkuista. Ne kaikki eivät mahdu tähän yhteen televisio-ohjelmaan, mutta löytyvät kaikki MOT:n verkkosivuilta.
MOT: Mä olen miettinyt, että onko tämä Nuorisosäätiön saaga kansainvälinen gansteritarina vai kotimainen hurlumhei-komedia. Ja kyllä se taitaa olla kumpaakin.
Mitä säätiön rahoille sitten tapahtui?
Säätiö teki järjettömiä kiinteistökauppoja tuttujen liikemiesten kanssa, maksoi olemattomia konsulttipalkkioita talousrikollisille, miljoonia katosi ja meno oli holtitonta. Säätiön ympärillä pörräsi kaiken maailman kuppaajia, joista jokainen halusi saada oman siivunsa kakusta.
Sotkusta yrittää saada selvää kaksi poliisin tutkintaryhmää, yksi Keskusrikospoliisissa ja toinen Helsingin poliisissa.
Antti Perälä: Voisi sanoa, että kulunut fraasi näissä yhteyksissä käytettäväksi, mutta erittäin haastava ja monitahoinen ja vaikea on tämä kokonaisuus jota tässä selvitetään. Jo ensinnäkin pelkästään se, että esitutkinnassa on valtava määrä materiaalia, joka pitää käydä, lukea ja tutkia, jotta saadaan selvyyttää siihen, mitä missäkin kohtaa on tapahtunut ja ketä on aikuisten oikeasti syytä epäillä tehdyistä rikoksista.
Nuorisosäätiön toimintatarkoitus on kuitenkin pysynyt kymmenien vuosien ajan samana: tarjota kohtuuhintaisia asuntoja nuorille. Alun perin asuntoja tarjottiin etenkin maalta kaupunkiin muuttaneille nuorille. Tarve oli huutava.
Maria-Liisa on 19-vuotias toimistoapulainen. Hän on yksi niistä 15-24-vuoden ikäisistä nuorista jotka vuosittain muuttavat Helsinkiin. Kukaan ei tiedä tarkkaan paljonko nuoria pääkaupunkiin vuosittain muuttaa, mutta erään arvion mukaan luku on 6500:n ja 9000:n välilä.
Toimittaja: Mitä sä tykkäisit sellaisesta ajatuksesta, että tänne Helsinkiin perustettaisiin sellainen nuorisohotelli? Josta saisi tänne muualta muuttaneet nuoret mukavia asuntoja? OIisitko valmis lähtemään sellaiseen?
Maria-Liisa: Kyllä olisin. Se olisi oikein kiva ajatus, kun vain saataisiin sellainen aikaa.
Toimittaja: Mistä syystä se olisi kiva?
Maria-Liisa: No että kun tuolta muuttaa muualta tänne niin olisi tiedossa hyvä asunto, johon pääsisi asumaan.
Asuntopula oli iso ongelma. Siksi valtio tuki avokätisesti Nuorisosäätiötä, joka sai valtion takaamia lainoja ja isoja avustuksia. Julkiselle rahalla Nuorisosäätiö rakensi itselleen mittavan omaisuuden.
Kun Aki Haaro ja Perttu Nousiainen saivat reilut kaksi vuotta sitten potkut säätiön johdosta, Nuorisosäätiö oli suurempi kuin koskaan. Se omisti yli 4500 asuntoa. Niissä asui noin 5100 nuorta. Edellisen johdon seikkailujen hinta on kuitenkin ollut kova.
Nuorisosäätiö on joutunyt myymään omaisuuttaan kattaakseen tappioitaan.
Nuorisosäätiöllä on lähes tuhat asukasta vähemmän kuin kaksi vuotta sitten.
Esimerkiksi Helsingin Sörnäisissä Nuorisosäätiö myi kokonaisen kerrostalon yksityisille sijoittajille kesällä 2018. Uusi omistaja ilmoitti heti nostavansa vuokria 15 prosentilla.
MOT: Monta asuntoa tässä on?
Kimmo Pihlman: Tässä on 96 asuntoa.
Lähdemme Kimmo Pihlmanin ja Jari Laineen kanssa kierrokselle katsomaan Nuorisosäätiön asuntoja. Ensimmäinen kohde on Antintaloksi ristitty kohde Helsingin Herttoniemenrannassa.
Kimmo Pihlman: Ollaan noin 15 euron hujakoilla.
MOT: Eli kohtuuhintainen.
Kimmo Pihlman: Erittäin kohtuuhintainen.
Tämä Antintalo on säätiön perustarjontaa: sen vuokra on säädelty. Mutta entisen johdon aikana säätiö lähti mukaan myös niin sanottuihin kovan rahan kohteisiin. Säätiön velkasaaneerauksen myötä ne täytyy myydä.
Jari Laine: Se ei ole säätiön tarkoituksenmukaista toimintaa. Siinä on kuitenkin kahtiajako tietyllä tavalla. Ton entisen johdon aikana rakennettiin kovan rahan tuotantoa, kannattamattomasti kovan rahan tuotantoa. Siitähän me irtaannutaan joka tapauksessa. Se, että muutama kiinteistö tältä puolelta, joka on toiminut tässä yleishyödyllisessä käytössä aikaisemmin ja joudutaan realisoimaan, niin se on valitettavaa. Sitä me ei haluttaisi tehdä, vaan jatkaa sitä säätiön tarkoituksenmukaista tekemistä.
Säätiö on joutunut myymään asuntoja myös pakon edessä. Kohtuuhintaisia asuntoja on paljon vähemmän.
MOT: Mutta kai se tuntuu pahalta? Idea olisi kuitenkin, että teillä olisi mahdollisimman monelle nuorelle kohtuuhintainen asunto. Miltä se tuntuu?
Jari Laine: Isossa kuvassa se tuntuu vieläkin pahemmalta, koska kuitenkin 50 vuoden aikana sieltä 60-luvulta saakka ja 70-luvulta kun ensimmäisiä kohteita tehtiin niin on rakennettu viitisenkymmentä kiinteistöä missä asuu lähes 4000 nuorta. Sitähän olisi pitänyt jatkaa. Täällä on huutava pula näistä toimijoista jotka tarjoaa tällaista nuorille, tällaista mahdollisuutta. Sitä olisi pitänyt jatkaa ja se voisi olla tänä päivänä huomattavasti isompi, mutta päinvastoin, me joudutaan supistamaan toimintaa.
****
Palataan Nuorisosäätiön bisneksiin puolalaisen rahaston kanssa.
Kahden vuoden takainen reissu Varsovassa oli Nuorisosäätiön johtajille vesiperä.
MOT: Mitä teille vastattiin, kun kysyitte mistä nämä rahat tulevat?
Jari Laine: Kuulemma puolalalaiselta rahastolta, jossa on 40 000 puolalaista sijoittajaa, jotka ovat erityisen huolissaan Nuorisosäätiön pelastamisesta.
MOT: Siis Puolasta löytyy 40 000 sijoittajaa, jotka ovat huolissaan Nuorisosäätiön pelastamisesta?
Jari Laine: Tällainen vastaus me saatiin.
Jari Laine ja Kimmo Pihlman halusivat tietää, kuka oli lainannut Nuorisosäätiölle kymmeniä miljoonia euroja.
Nuorisosäätiön johtajilla oli monta hyvää syytä olla kiinnostuneita rahan alkuperästä. Yksi niistä löytyy täältä Helsingin Kampista.
MOT: On tämä älyvapaa kauppa. Nuorisosäätiö osti tämän kerrostalon syksyllä -17. Kauppa oli täysin järjetön. Säätiö oli jo taloudellisesti aivan kuralla. Silti piti käydä ostamassa kokonainen kerrostalo Helsingin keskustasta. Nythän Nuorisosäätiö haluaa tästä kohteesta eroon, mutta siinä on yksi pieni ongelma. Yleensä panttikirjat on pankissa, mutta tässä tapauksessa ne onkin poliisilla.
Puolalainen kiinteistökehitysrahasto nimeltä Icon teki Nuorisosäätiön kanssa vuonna 2018 kaksikin kiinteistökauppaa. Ensin rahasto myi tämän kerrostalon Helsingin Kampissa Nuorisosäätiölle.
Nuorisosäätiö maksoi talosta ylihintaa. Kaupan yhteydessä maksettiin myös valtavia konsulttipalkkioita pöytälaatikkoyhtiöille.
Puolalainen rahasto liittyy myös Nuorisosäätiön bisneksiin Virossa.
Nuorisosäätiön oli tarkoitus rakentaa Tallinnan Piritan kaupunginosaan 220 asuntoa. Kyse ei ollut nuorisoasunnoista vaan luksusluukuista. Yleishyödyllisen säätiön ei pitäisi sotkeentua tällaisiin bisneksiin.
Hanke päättyi taloudelliseen katastrofiin. Nuorisosäätiölle seikkailu Virossa aiheutti yli kymmenen miljoonan euron tappiot.
Mutta edelleen on jäljellä yksi kysymys. Keneltä ne Puolan miljoonat tulivat?
Jari Laine: Ei ole kukaan vapaaehtoisesti ilmoittautunut kertomaan, että mistä ne tulivat. Muutama kysymys on heitettynä pöytään, mutta ei ole näkynyt vastauksia.
Jotain mystisistä miljoonista on kuitenkin selvinnyt. Pääosa rahoista tuli puolalaisen miehen johtamalta yhtiöltä. Sama mies on pyörittänyt aiemmin liiketoimia järjestäytyneen rikollisuuteen yhdistetyn puolalalaismiehen kanssa.
MOT ei tavoittanut miestä. Häntä ei epäillä Suomessa rikoksista. Mutta montaa muuta epäillään.
MOT: Ja Jyri Hänninen Ylen MOT terve. Ollaan teidän pihalla. Kiva juttu. Nähdään kohta.
Nuorisosäätiön sotkuihin liittyvä rikostutkinta alkoi vuonna 2017. Silloin rikoksesta epäiltiin Ylen MOT-tietojen mukaan neljää henkilöä eli Nuorisosäätiön kahta ex-johtajaa ja kahta suomalaista liikemiestä.
Tämä oli kuitenkin vasta alkusoittoa. Nyt rikoksesta epäiltyjen määrä on jo moninkertainen: on virolaisia bulvaaneja, Nuorisosäätiön puolalaisia sijoittajia, säätiön kanssa Suomessa bisnestä tehneitä liikemiehiä.
Poliisi on vaitovainen esitutkinnan yksityiskohdista, kuten epäiltyjen nimistä.
Antti Perälä: Sen voin sanoa, että näissä meidän tutkimisissa jutuissa, joista on rikosilmoitukset tehty Keskusrikospoliisille, niin mitä kattelen tuossa, niin sellaiset 15-20 henkeä on sellainen aika oikea lukema.
MOT: No mitä on ne rikosnimikkeet? Mitä rikoksia poliisi tällä hetkellä epäilee?
Antti Perälä: Tutkimme tässä velallisen törkeää epärehellisyyttä, törkeä kavallus, törkeää rahanpesua… Mutta on pakko sanoa, että lopputulemaa ei vielä pysty vielä sanomaan, eli tuleeko tämä laajenemaan vielä muihin nimikkeisiin.
Nuorisosäätiö-tutkinnan aikana on tehty myös yhdenlaista rikoshistoriaa. Käräjäoikeus on poliisin pyynnöstä määrännyt omaisuutta takavarikkoon kymmenien miljoonien eurojen arvosta.
Keskusrikospoliisin arvion mukaan summa on suurempi kuin missään yksittäisessä rikostutkinnassa koskaan. Takavarikoilla halutaan varmistaa, ettei rikoshyötyä hävitetä ja mahdollisia vahinkoja kyetään korvaamaan tulevaisuudessa.
Antti Perälä: No kyllä omalle uralle ainakin on ainakin siinä mielessä poikkeuksellinen, että puhutaan näin isoista summista, jota on haettu takavarikkoon ja vakuustakavarikkoon.
MOT: No milloin me voidaan odottaa, että poliisitutkinta valmistuu?
Antti Perälä: Tuota on erittäin paha lähteä tässä vaiheessa arvioimaan. Pyritään siihen, että saadaan tietyt paketit kasaan mahdollisimman pian, kenties jo ensi vuoden aikana. Mutta tämä kokonaisuus, joka Keskusrikospoliisilla on, niin en rehellisesti sanottuna kyllä osaa arvioida milloin on se hetki, että se on lopullisesti valmiina.
Mutta mitä sanovat miehet, joita Nuorisosäätiön johto pitää syypäänä nykyiseen talousahdinkoon.
****
Ääni matkapuhelimeassa: Numero ei ole käytössä. Olkaa hyvä ja tarkistakaa matkapuhelinnumero…
MOT: No niin. Se liittymä on sitten suljettu.
Yle teki ensimmäisen Nuorisosäätiön taloussotkuja käsittelevän jutun jo viisi vuotta sitten. Yhtä kauan olemme pyytäneet Aki Haarolta haastattelua sitä saamatta. Yritämme taas tavoitella Aki Haaroa, mutta jälleen kerran turhaan.
Kaksi vuotta sitten Ylen MOT-toimitus sentään onnistui tavoittamaan miehen.
MOT: Moi, onko mahdollista saada haastattelua?
Aki Haaro: Ei.
MOT: Me ollaan tekemässä MOT:ta, ja tulet jutussa kuitenkin esiintymään, niin haluatko jollain tavalla kommentoida käynnissä olevaa poliisitutkintaa?
Nuorisosäätiön entinen puheenjohtajaa Perttu Nousiaista on vielä vaikeampi saada kiinni. Vielä kesällä 2016 hän suostui tulemaan kameran eteen kertomaan Nuorisosäätiön sotkuista.
Rikosepäilyjen tultua julkiseksi Nousiainen on vaiennut.
MOT: Kuule kysymys. Onko niin, että sinä edustat Perttu Nousiaista?
Kari Uoti: Joo, en muista onko mulla se puolustajan määräys, vai meidän toimistolla. Mutta meidän toimisto joka tapauksessa.
MOT: Okei. Tiedätkö miten herraan saisi yhteyden? Mä olen yrittänyt matkapuhelimella saada kiinni, ja noi liittymänumerot mitä mulla on, niin ne on suljettu ja en pysty miestä tavoittamaan.
Kari Uoti: Ai ne on suljettu vai?
MOT: Toi numero josta mä oon aikaisemmin saanut kiinni niin ilmoittaa että liittymä on suljettu.
Kari Uoti: No joo, sitten mä en tota tiedä.
MOT ei tavoita Nousiaista.
****
Kimmo Pihlman: Ja etsimme asuntoa numeroa kaksi… Jep, katsotaans vielä. Eiku anteeksi, numero neljä.
Kiertoajelumme Nuorisosäätiön kohteissa on päätynyt Helsingin Vuosaareen. Siellä olevassa kohteessa asuu noin 140 nuorta. Luhtitalot olisivat remontin tarpeessa.
Kimmo Pihlman: Jos kierretään tuota kautta, niin tämä vajoaa tämä maa. Tämä on vajonnut tässä jo varmaan metrin verran.
Jari Laine: Niin, mutta ei se enää vajoa.
Kimmo Pihlman: Juu, ei vajoa enää... Sanotaan, että täällä olisi aika paljon tehtävää. Purkulupahan tälle on aikaan annettu ja Aralta saatukin. Mutta sitten tuli poikien sotkut siihen ja suunnitelmat jäi siihen kohtaan.
MOT: Suunnitelma silloin oli siis, että puretaan ja tehdään jotain uutta tilalle?
Jari Laine: Juu, tässä on huomattava määrä rakennusoikeutta saada lisää, niin rakentaa paljon isompaa.
Vuosaaren kohde on kuin vertauskuva koko Nuorisosäätiöstä. Pohja on vajonnut pahasti ja työtä on paljon. Tilanne ei näytä hyvälle.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus on poistanut Nuorisosäätiön tytäryhtiöiltä aseman yleishyödyllisenä toimijana. Päätös kuulostaa byrokraattiselta, mutta on dramaattinen.
Ara uhkaa irtisanoa Nuorisosäätiön lainat ja se tarkoittaisi, että säätiö ajautuisi konkurssiin. Nuorisosäätiö on valittanut päätöksestä.
Kohtuuhintaisten asuntojen tarve ei ole kadonnut mihinkään, päinvastoin. Nuorisosäätiö saa joka kuukausi 1800 hakemusta. Asunto voidaan tarjota vain sadalle.
MOT: Mitä jos Nuorisosäätiö kaatuu?
Jari Laine: Erittäin hyvä kysymys. Kaiken kaikkiaan se olisi yhteiskunnallisesti ja näille nuorille tarkoittaisi menetyksiä. Syrjäytymisen kustannukset on noin kaksi miljardia vuodessa. Meidän pitäisi tehdä yhteiskunnassa kaikkemme sen eteen, että tämä trendi saadaan muutettua täysin toiseen suuntaan. Tämä on yksi osa-alue sitä. Mikäli tämä ajautui konkurssiin, eikä olisi toimijaa, joka nimenomaisesti keskittyy näihin.
Jos Nuorisosäätiö kaatuu, alkaa omaisuuden uusjako. Moni säätiön omistama kohtuuhintainen asunto päätyisi todennäköisesti sijoittajien omistukseen.
Se tietäisi Janita Tikanderille ja muille säätiön asukkaille karuja aikoja.
MOT: Mitä sä ajattelisit, jos tulisi uusi vuokrantantaja, joka nostaisi reippaastikin vuokria?
Janita Tikander: Siinä tapauksessa, jos ne nousisi tosi reippaasti, niin mä varmaan joutuisin sitten miettimään uutta asuntoa. Joo. Totta kai se harmittaisi, tää on muuten niin kiva alue.
LOPPU
