Hyppää pääsisältöön

Mies, joka räjäytti musiikillaan tajunnan – tämä on teidän tarinanne Ismo Alangosta

Ismo Alanko neljässä eri kasvokuvassa
Ismo Alanko neljässä eri kasvokuvassa Kuva: Anne Hämäläinen Ismo Alanko,Ismo Alanko: Ihminen, mutta mikä se on?

Ismo Alanko on ollut äänellään, sanoillaan ja musiikillaan mukana niin lapsuuden automatkoilla, intin metsäleireillä, synnytyksissä, hautajaisissa, häissä, eron hetkellä, masennuksen pohjamudissa ja sieltä noustessa, festari-ihastuksissa, maratonilla, heinänteossa, voimabiisinä tuskan hetkissä, ensisuudelmissa, iholle tatuoituna ja jopa testamenttiin kirjattuna hautajaisten biisivalinnaksi. Alla teidän jakamianne tarinoita Ismon biiseistä sekä Ismo Alangon ajatuksia tarinoihin, yleisöön ja torstai-illan juhlakonserttiin liittyen!

Kysyimme teiltä toivebiisejä ja niihin liittyviä tarinoita Ismo Alangon tuotannosta. Te vastasitte – saimme lähes 1 000 viestiä ja tarinaa täynnä iloa, surua, nuoruuden poltetta, kaiheutta ja kauniita muistoja!

Ismo Alanko on mies, jonka musiikki on vaikuttanut syvästi monen ihmisen elämään – pelastaen pohjamudista ja naurattaen silloin, kun vituttaa, luoden vahvoja lapsuuden ja nuoruuden muistikuvia ja tunnelmia seuraten aina hamaan loppuun saakka.

Kiitos teille kaikista hienoista viesteistä ja tarinoista, joita meille jaoitte! Kaikkia tuhatta tarinaa emme saa tähän mahtumaan, mutta joka ikinen viesti on luettu läpi. Alla poimintoja elämän eri vaiheista, iloista, suruista, onnesta ja Ismosta.

Mutta ennen kuin päästämme teidän tarinanne valloilleen, kysytään kuitenkin vielä itse Ismo Alangolta, miltä tuntuu, kun omalla työllä on ollut näin valtava vaikutus ihmisten elämiin: kun on mukana eri elämänpoluilla syntymästä kuolemaan?

– No onhan se ihan mieletöntä! Olen näistä (tarinoista) todella kiitollinen, Alanko sanoo.

Hän ei kuitenkaan halua harhautua ajattelemaan itsestään ja tekemisistään liikoja.

– Ei tämä, mitä teen, ole elämää suurempaa. Vaan itse sitä elämää. Se on olennaista tässä hommassa.

Torstaina 12.11. Ismo Alanko juhlii 40-vuotistaiteilijajuhlaansa ja 60-vuotissyntymäpäiväänsä Tavastialla – vallitsevan tilanteen vuoksi pelkän kuvausryhmän kanssa. Vaikka taiteilijavuosia on koossa 40, Alangolle tämä on ensimmäinen kerta, kun hän tekee keikan tällä tavalla – ilman liveyleisöä ja yksin.

– Pakko myöntää, etttä jännittää. Tämä on hyppy tuntemattomaan, Alanko sanoo kaksi päivää ennen h-hetkeä.

Perinteisesti yleisö antaa keikoilla takaisin sitä energiaa, jota Alanko välittää itsestään yleisöön.

– Se on valtava voima.

Ja nyt se voima on ruutujen takana, kotisohvilla. Ei ihme, että jännittää.

Juhlakeikalla on luvassa jonkinlainen retrospektiivi Alangon tuotantoon: jotain kaikilta aikakausilta, uutta ja vanhaa. Illan aikana kuullaan myös yleisön ja Ismon itsensä toivebiisejä. Mitä ne ovat, sitä emme kuitenkaan vielä tiedä.

– Soitin eilen setin läpi ja totesin, että tämä ei vielä ollut tässä, Alanko paljastaa.

Tämä on hänelle tyyppillistä: muutoksia biisilistaan tulee viimeiseen asti. Kiertueillakin Alanko on tehnyt aina jokaiselle päivälle eri keikkasetin. Lopulliseen biisilistaan vaikuttaa monta asiaa.

– Miten kokonaisuus kulkee ja miten tekstit istuvat yhteen – ja mitä kappaleita itse huvittaa soittaa, Alanko sanoo.

Ismo Alangon juhlakeikka biisitoiveineen kuullaan tyhjältä Tavastia-klubilta lähetettävässä suorassa Yle Live: Ismo Alanko 40/60 -konsertissa 12.11. klo 21 alkaen Yle TV2:ssa (jossa nähdään keikan ensimmäinen tunti) ja Yle Areenassa (keikka kokonaisuudessaan).

Ja sitten: tässä teidän tarinanne Ismo Alangosta, hänen musiikistaan ja sen vaikutuksista!

"Rappiolla kolahtaa aina, se tulee soimaan myös hautajaisissani, tytär on luvannut. Kiitos Ismo myös innoituksesta, sillä kirjoitin sinusta 95 pisteen arvoisen äidinkielen aineen keväällä 1986 otsikolla Laulaja jolla on sanoma. Isosti onnea!" - Marja

"Olin 11 vuotta, kun kuulin Tällä tiellä -kappaleen ensimmäisen kerran. Ymmärsin tuon kappaleen sanoituksen, tunnelman ja Ismon äänen kautta, että kodin ulkopuolella on maailma, minä kasvan ja olen oma erillinen ihminen tunteideni ja ajatusteni kautta. Eksistentiaalinen kokemus. Myöhemmin Sielun veljet kuljetti minut aikuisuuteen. Ismon ääni on turvallinen koti johon palata milloin vain." - Hannele Oulusta

"Ismon musiikki tulee lähelle, joskus jopa niin lähelle, että sitä on vaikea kohdata. Tämä musiikki kulkee vierellä elämän eri vaiheissa syntyen yhä uudelleen, uusia merkityksiä tavoittaen. Se on pohjaton inspiraation lähde, suora kanava alitajuntaan ja yhteys kollektiivisen tiedostamattoman virtaan; lähemmäs itseä,ajatonta kaikkeutta ja toista ihmistä. Valintani on kappale, joka tulee todella lähelle henkilökohtaisella tasolla ja soi Ismon yksin esittämänä kaikkein kauneimmin: Peilikuva."

"Sielun Veljien Laulu L'Amourha -albumilta. Sen kaksi viimeistä säkeistöä pysäyttivät minut varhaisaikuisuuden ahdistuksessa eräänä talvisena iltana, kun käveleskelin ja pohdin onko tässä elämässä yhtään mitään järkeä. Se sama pohdiskelu jatkuu nyt päälle kolmikymppisenä ja kappale kulkee edelleen mukana. On täällä vielä helvetisti kaunista katseltavaa. - V Espoosta

Saimaa-ilmiön konkkaronkka koolla. (Mikkelin Urheilupuisto 1.6.1981) Juice Leskinen Slam vahvistettuna Eppu Normaalin ja Hassisen Koneen jäsenillä.
Saimaa-ilmiö. Saimaa-ilmiön konkkaronkka koolla. (Mikkelin Urheilupuisto 1.6.1981) Juice Leskinen Slam vahvistettuna Eppu Normaalin ja Hassisen Koneen jäsenillä. Kuva: Yle Kuvapalvelu Saimaa-ilmiö,Aki Kaurismäki,Mika Kaurismäki,Eppu Normaali,Hassisen Kone,Juice Leskinen Slam,Mikkeli,Tuuliajolla (rock-kiertue)

"V. 1981 oltiin 12-vuotiaita, kun nähtiin Saimaa-Ilmiö-elokuva. Silloin alkoi meidän rakkaus Ismon musiikkiin. Pelkurit oli se biisi, joka v.1981 vei meidän jalat alta ja se vie jalat alta edelleen. 1982 nähtiin Hassisen Kone. Kaivopuistossa ikimuistoisella keikalla. Sen jälkeen on tullut käytyä Ismon keikalla monta kertaa ja olemme niistä joka kerta yhtä innoissamme kun silloin aikoinaan Kaivopuistossa. Onnea Ismo ja kiitos musiikistasi!" - Katja ja Tarja

"Lähestyin täysi-ikäisyyttä. Olin lainannut kaveriltani Jäätyneitä Lauluja -levyn, menin huoneeseeni, sammutin valot ja painoin play. Ismon räkäinen nauru iski tajuntaan kuin biljardi volttia. Hyytävä, hirmuinen, häikäilemätön Pornografiaa räjähti soimaan, eikä mikään ollut enää niin kuin ennen. Sitä ennen Ismo oli ollut aikaisempien bändiensä voimin minulle vain hyvä suomalainen muusikko muiden joukossa, mutta tuosta hetkestä alkaen olin fani. Pornografiaa on rujossa röyhkeydessään käsittämättömän täydellinen kappale. Olen nähnyt Ismon keikalla kymmeniä ja taas kymmeniä kertoja, ja keikat jakaantuvat kahteen kategoriaan: Pornografialla ja ilman. Kaverini ovat useaan kertaan nähneet mm. Ruisrockissa täydellisen sekoamiseni, kun epätoivoinen odotus palkitaan tutulla hyökyaaltoalulla. Ja jonain päivänä haluaisin selvittää, kuka on Johanna ja mitä ovat hiihtävät marsut." - Baritoni

"Peilikuva (Yksin vanhalla -albumin versio etenkin). Se on jotenkin biisi, johon peilaan omaa tekemistä, se on myös auttanut synkissä hetkissä, koko albumi on levy, joka pelastaa aina masennuksen ottaessa otteensa, kiitos siitä."― Magia

"Ehkäpä elämä onkin vain sitä miltä se tuntuu. Yllättäen menehtyneen, rakkaimman ystäväni, elämäni ihmisen ja minun biisi. Aina tämän kuullessani tunnen suunnatonta kaipausta, mutta myös suurta iloa ja onnea että hän rikastutti elämääni ja teki siitä mahtavan seikkailun. Tämä lause on myös tatuoituna käsivarteeni, muistona ja kunnianosoituksena ikuista ystävyyttä kohtaan. Vilikki, i will forever miss you." - Sydämellä ja hymiöllä joka vinkkaa silmää H

"Risteys, jos joku pitää valita. Kuulin sen ensimmäisen kerran junassa istuessasi CD-soittimelta. Katsoin ohi vilisevää suomalaista maisemaa ja tajusin, että olen 40-vuotias ja risteyksessä. Itkin. Jälkeenpäin olen esittänyt laulua itsekin. Kun kuolen, se tulee muistokirjoitukseeni ja laulu esitetään hautajaisissani. ”Tulen siihen risteykseen, missä viitat vähenee. Kadunpätkät lyhenee ja kapenee.” - Pasi Varjus

"Sielun Veljet oli kaikista rakkain yhtye, jonka takia lintsattiin koulusta ja liftattiin ympäri Suomea. Kun bändi hajosi, en jotenkin saanut kiinni Ismon uudesta musiikista. Tuli piiiitkä tauko kunnes Ismo teki Hallanvaaran. Muistan vieläkin Kultsan keikan, kuuntelin haltioituneena ilon kyyneleet valuen. Siitä lähtien Risteys-biisillä on ollut erityinen paikka sydämessäni."

"Kanoottilaulu tuo nykyään aina mieleen erään Ismon keikan päätöksen vuosia sitten Helsingin Kulttuuritalolla. Osa yleisöstä oli jo poistunut paikalta, kun Ismo istahtikin kitaroineen vielä keskelle lavaa ja alkoi laulaa Kanoottilaulua. Osa jäljellä olevasta yleisöstä istahti lavalle kuuntelemaan ja laulamaan mukana. Tunnelma oli kuin leirinuotiolla konsanaan." - Liisa H.

"Vuonna 87 kylmä pakkasyö ja varusmiesbussissa matkalla kasarmille korvalapuissa soi Tällä tiellä. Ei paljon paremmin voisi kuvailla tunnelmaa. Siitä lähtien ollut kyllä melko suuri voima biisi!"
― Siekkari

"Tein aikoinaan päihdetyön parissa A-klinikan, poliisin ja nuorisotyön porukoiden kanssa päihdevalistusta yläkouluilla ja varuskunnissa. Yläkouluilla kokoonnuimme oppilaiden kanssa pimennettyyn liikuntasaliin kynttilöiden valaistessa salia. Aloitimme tilaisuudet aina kuuntelemalla aluksi Ismon Taiteilijaelämää. Oli hienot aloitukset. Muutenkin joensuulaisena Alankojen musiikki on aina ollut lähellä sydäntä, alun alkaen Hassisen konetta kuunnellen."

"Yksi parhaista on Tällä tiellä, jota ihanan ja rakkaan tätini kanssa aina laulettiin, kun käveltiin kapakasta hauskan illan jälkeen kotejamme kohti. Tehtiin pitkään lyhyttä matkaa. Se oli meidän illan päätöslaulu, aina. Sitä kapakkaa ei enää ole ja asutaan jo etäällä toisistamme, mutta laulu ja läheisyys jatkuu, aina."

"Lokaa ja kuita. Synkkääkin synkempänä syksynäm kun murheita oli enemmän kuin yksi ihminen jaksaa kantaa, kuulin tämän biisin ensimmäistä kertaa. Rakkautta ensi kuulemalla: siitä tuli minulle jonkinlainen henkilökohtaisen toivon symboli. Se auttoi hetkeksi nousemaan oman tilanteen ulkopuolelle ja näkemään polun ulos kuopasta. Pienistä asioista se aina lähtee. Kiitos, Ismo tästä biisistä!" - Maarit

"Lapsuuteni oli rankka äidin hyljeksinnän ja hyväksikäyttöni hyväksynnän vuoksi. Edes isän rakkaus ei estänyt henkistä rikkoutumistani. Lapsuuden jälkeen koitti ankara nuoruus, josta ihme kyllä selvisin, ja siihen on suurin syy rakkaan isoveljen, joka itse hyljeksittynä yrtti saada pikkusiskonsa pelastettua. Olin paljon veljeni luona ja se taisi olla ainut paikka, jota pystyin kodiksi kutsumaan. 14-vuotissynttärilahjaksi sain lipun Hassisen koneen keikalle ja sille tielle jäi sydämestäni palanen ja se palanen sykkii vieläkin Ismo Alangolle ja hänen tuotannollisen varmasti viimeiseen hengen vetooni asti. Aina tuon jälkeen veljelläni ollessani levysoittimessa soi vain Hassisen Kone. Sanat voivat satuttaa, mutta ne tuovat myös lohtua ja sitä Tällä tiellä biisi on minulle tuonut aina tähän päivään asti. Iso KIITOS ja kumarrus Ismo Alangolle ja suuren suuret onnittelut itseni ja edes menneen veljeni puolesta."

"Ei Ismolla huonoja levyjä olekaan, mutta Ismo Kullervo Alanko -albumi on mullistava, kaunis, herkistävä, inspiroiva. Albumin kohokohta on ehdottomasti Mikrokosmos. Monet kyyneleet olen vuodattanut sitä kuunnellessa niin kotona kuin keikoilla, myös tätä toivetta kirjoittaessa ja laulua kuunnellessa. Tässä kappaleessa Ismon ääni pääsee oikeuksiinsa, rummut luovat siihen maagisen rytmin ja sanoitukset ovat samaan aikaan sekä vahvat että herkät, suorastaan jumalalliset. Mikrokosmos on mielestäni täydellinen esimerkki siitä, ettei Ismo jumitu artistina paikoilleen vaan syntyy aina uudelleen albumi albumilta." - Jenna

"Ismo on keikkunut matkassa lapsuudenkodista saakka ja tarjoillut monia maininnan arvoisia elämyksiä, mutta kun kuulen kappaleen "Lintuperspektiivi", en voi olla itkemättä liikutuksesta. Kuuntelin sitä synnytyslaitoksella lapseni synnyttyä, ja siten sanoitus sisältää minulle varsin henkilökohtaisen merkityksen."

"Ehdottomasti Extaasiin. Sitä laulettiin sydän täynnä teinin unelmia 90-luvun Uudessakaupungissa, kirjaston puistossa marraskuisina öinä. Ja siitä syttyi elämän kestänyt rakkaus Ismoon. Elämä vei myös Ismon lasten lapsenvahdiksi parikymppisenä, noin vuonna 2003. Tämä oli tietenkin fanin unelmien täyttymys. Istuttiin teetä juoden Ismon olkkarissa ja yritin peitellä sitä, että olin pakahtua onnesta. Koskaan en tainnut Ismolle paljastaa kuinka iso fani olin. Joten terkkuja Ismolle Karoliinalta, babysitteriltä ja piilofanilta!:) Suuret syntymäpäiväonnittelut Suurelle taiteilijalle!"

"Päivän uutinen. Kappale on menevä, mutta melankolinen. Sanat menevät ihon alle; varmasti jokainen haluaisi joskus lyödä naulan maailman sydämeen. Kiitos valtavasta määrästä parhaita kappaleita ja onnea, Ismo! P. S. Rakkaudesta a-osan nuottikulku on tatuoitu iholleni, olkoon se kakkostoiveeni."

"Päästänkö Irti. Henkilökohtaisen kriisin keskellä tämä kappale kolahti isosti ja auttoi pitämään pään kasassa vaikeassa tilanteessa. Lopulta päädyin kuitenkin pitämään kiinni. Elämäni paras päätös." - Kahden rakkauden repimä

Sielun veljet poseeraa bändikuvassa.
Sielun veljet. Sielun veljet poseeraa bändikuvassa. Kuva: Riitta Sourander Ismo Alanko,Sielun Veljet

"L'amourha -levy pelasti henkeni, kun olin 15-vuotias. Tämä levy pelasti minut nuoruuden ahdistukselta. En osannut päättää, mikä kappale levyltä on vaikuttanut minuun eniten, joten luin kaikki kappaleiden sanat läpi ja Laulu sattui yhä sieluuni eniten. Samalla se on hyvin lohdullinen. Joskus kauan kauan sitten matkustin junalla Helsingistä Savoon ja Ismo istui samassa vaunussa. Olisin kovasti halunnut käydä kiittämässä häntä elämästäni. En kehdannut häiritä. Nyt on ilo sanoa se. Muutenkin Ismo on syksyni pelastaja. Hänen musiikkinsa kantaa aina pahimman kaamoksen yli talveen saakka. Se on ollut minulle hyvin tärkeää."

"Heräsin Ismon tuotantoon vasta aikuisiällä. Sen jälkeen, viimeisten parinkymmenen vuoden aikana, olemme vaimoni kanssa olleet livekeikoilla säännöllisesti, vähintäänkin kerran vuodessa, taiteilijan kiertueaikatauluista riippuen. Mieleenpainuvimmat muistot ovat helsinkiläisen rock-klubi Tavastian "juhannustansseista". Ennen konsertin alkua Urho Kekkosen kadulta, klubin edestä kuului soittoa ja laulua. Päästyämme paikalle Ismo soitti akustisesti yhtyeensä kanssa suomalaisia iskelmiä. Sisällä soitto jatkui vielä baaritiskin puolella. Ystävämme ranskalainen vaimo kummasteli tuolloin, että "mitä, oliko tuo monsieur Alanko? Ei Ranskassa suuri taiteilija soittaisi kadulla tai baarin puolella ennen keikan alkua."

"Maailmanparantaja on auttanut aina, kun tuntuu siltä ettei enää jaksa. Kertosäe nostaa aina kylmät väreet iholle ja täyttää kyynelkanavat. Odotan edelleen cowboyta joka rakastaa mua nyt."

"Elin valtavassa kaaoksessa itseni kanssa teini-ikäisenä ja nuorena aikuisena. Päihteidenkäyttö ja angstinen suhtautuminen kaikkeen ja ennen muuta itseäni kohtaan tuntui yhdeltä suurelta väärinymmärrykseltä, en vain osannut pysäyttää jyrää, jonka alla tunsin eläväni jonkun muun elämää. En ollut riittävä mihinkään, en edes tarpeeksi sekopää. Paras ystäväni tuolloin ja edelleen (armoitettu Ismo-fani) soitti Levottomat jalat -biisin jonkun baari-illan jälkeen tuskastuneena sekoiluuni ja sanoi biisin kertovan minusta ja otin sen itselleni lohtubiisiksi. Oli tärkeää, että siinä paheitten ja paskojen valintojen viidakossa oli yksi ihminen, joka näki, miltä minusta tuntui. Sittemmin ystävästäni tuli psykoterapeutti, itse muutin kaaokseni hallituksi kaaokseksi, kun tulin 24-vuotiaana äidiksi ja pääsin opiskelemaan, töihin, rakastavaan parisuhteeseen ja pähkäilemään nyt 46-vuotiaana uutta uraa. Soitimme viime kesänä ystäväni kanssa biisin esikoiselleni ja kerroimme sen tarinan."

"Kaikki tahtoo elää -biisi antaa voimaa tähän korona-aikaan. Tarina menee vuoteen 1983 juhannuskeikkaan. Sielun veljien keikkabussi hajosi Nelostiellä Liimattalan kylän kohdalla. Bändin jäsenet isoine kampauksineen turvautuvat läheisen mökin mummolan apuun. Mummo hälytti pojan transiitin kanssa apuun. Suullisen sopimuksen mukaan osa jäsenistä ja keikkakamat lastattiin transiitin kyytiin kohti Forssaan. Osa jäi liftaamaan. Jännityksellä odoteltiin auton palautusta juhannuskeikan jälkeen. Auto tuli sovitusti takaisin ja Ismo Alangon tuotantoa edelleen jo itsekkin papaksi ja mummuksi tulleet seuraavat. Hyvää syntymäpäivää mestari."

"Rakkaus on ruma sana. Kävin 90-luvulla Nurmijärven Taaborinvuorella katsomassa hypnoottinen hienon Säätiön keikan, jossa tuo biisi ja Totuus ja tequila biisit soivat niin ikimuistoisen hienosti. Ismon tuotanto on soinut elämäni ylä- ja alamäissä ja antaneet pieniä ajattomia pakomatkoja arjesta mielen syvempiin sooukoihin. Kiitos Ismolle ja huikeille bändeille matkan varrella." - TimppaW

"Hassisen Koneen ajoilta Tällä tiellä kosketti jostain syystä eniten. Ehkä siinä oli jotain teinin kaipuuta johonkin, mitä ei tarkalleen edes tiennyt. Kyseinen kappale on soinut mielessä myös viime aikoina, kun ihmissuhde on ollut rypyllä ja koronan takia muutenkin hieman kotiin suljettu olo. Hassisen Kone oli aikoinaan eka bändi, jonka keikalle oikeasti pääsin. Muistan edelleen sen tungoksen Törmällä. Ismon musiikki on muutenkin osa omaa historiaa, sillä tapasimme aikoinaan puolisoni kanssa Joensuun Törmällä 19.3.1983 Sielun Veljien keikalla. Taisi olla Siekkareiden eka keikka. Meidän eka ilta ja kaikkien mutkien ja mäkien jälkeen edelleen yhdessä. Ismon musiikki ei ole meille siis vain hyvää musiikkia, vaan liittyy oman elämän vaiheisiin tiiviisti. "

"Olen ollut ulkosuomalainen yli 30 vuotta, ja silti edelleen fanitan Ismoa yli kaiken!! Hankin aina hänen uutta tuotantoa kuunneltavaksi tänne maailmalle. Ismo on kulkenut mukanani aina Hassisen koneesta lähtien. Olen myös lentänyt muutaman kerran maailmalla vain nähdäkseni Ismon laulavan livenä, kun Suomessa en juuri käy. Vaikea valita vain 1 biisi, mutta on yksi yli muiden, jossa Ismon ääni paasee oikeuksiina aivan täysillä, ehkä sillä, ettei siinä ole instrumentteja vaan juuri hänen mahtava äänensä saa kaiken oikeuden tässä kappaleessa, ja kuinka hän osaa käyttää sitä. Kylmät väreet ja kyyneleet virtaavat joka kerta, kun kuulen Hetki Hautausmaalla. Kotikatsomo on valmiina Dallasissa Texasissa odottamassa tulevaa juhla konserttia. Paljon onnea Rakas Ismo!" - Kaija Carter

"Levottomat jalat. Rakkaus repi nuorten rintaa. Edelleen yhdessä, naimisissa 37v. Yhdessä ollaan oltu 39v. Lapsia siunaantunut 3 rakasta tytärtä. Lastenlapsia 7, joista nuorin 10pv vanha."
― Mannamummi

Suosikkikappaleeni Ismo Alangolta on Värityskirja. Olin 6-vuotias, kun muistan vanhempieni kuunnelleen juuri ilmestynyttä Pulu-albumia useasti perheen yhteisillä automatkoilla. Rakastin noita yhteisiä automatkoja ja olin jo silloin haltioitunut kuulemastani musiikista, Ismo Alangon mystisestä äänestä ja musiikin melankolisista melodioista. Ne puhuttelivat nuorta taiteilijasielua suuresti. Viihdyin lapsena usein omissa mielikuvitusmaailmoissani ja yksi lempileikeistäni oli avata lastenhuoneeni pieni ikkuna, kiivetä sen eteen emännänjakkaralle istumaan, napsauttaa Pulu-albumin Värityskirja-kappale cd-soittimesta soimaan, leikkiä ajavani autoa ja muistella kaiholla tuulenvireen puhaltaessa kasvoilleni noita perheeni yhteisiä automatkoja. Muistan oikein rypeneeni sellaisessa ihanassa kaipuunsekaisessa melankoliassa ja liikuttuneeni jopa kyyneliin kesken leikin. Värityskirja-kappaleen sanat taisivat myös olla 6-vuotiaalle taiteilijalle tarpeeksi samaistuttavat, sillä rakastin värityskirjoja. Tykkäsin salaa myös Pulu-kappaleesta mutta hurjien kirosanojen takia oli tämä mieltymys tietysti perheeltä tiukasti salattu."

"Se oli vuosi 1986 tai 87, kun hailiverkkojen jälkeen isä sanoi, että kuuntele tätä biisiä, tätä miestä. Sillä on paljon sanottavaa, tajuat joskus. Kyllä tajusinkin. Silloinkin meni rytmi ytimiin ja myöhemmin sanat. Olin silloin noin 7-vuotias. Biisi oli Elämä on hauras. Isään en ole enää yhteydessä. Oli minulle rakas. Ei pystynyt enää olemaan tekemisissä, kun erosivat äidin kanssa. Minulla on oma perhe ja poika on nyt 8 vuotta. Soitan hänelle Ismoa. Kiitos Ismo. Olit teininä minulle puolijumala. Nyt olet hieno artisti. Ihailen ja kunnioitan uraasi. Sanoitukset soivat sielun syviin. Karismasi on käsittämätön. Kiitos." - Ninni

"Teini-iän kasvukipujen aikaan löysin SEN tärkeimmän Ismon kappaleen ystävien suosiollisella avustuksella. Kaveripiiristä yhden isoveli kuunteli tottumattoman maalaispojan korviin aika erikoisen kuuloista musiikkia. Hämmentäviä sanoituksia, hilpeitä tai vähemmän hilpeitä melodioita ja seurauksena cd-levyt, kuten Irti, Taiteilijaelämää ja Alangolla-kokoelma lähtivät kiertoon kullekin vuorollaan. Biisien sanoituksia siteerattiin koulussa, viikonloppuisin järjestettiin Ismo-bileitä ja fanitettiin monella muullakin tavalla. Yksi mieleenpainuvimmista muistoista oli lukion kulttuurimatka katsomaan Labra-spektaakkelia, johon oppilaskunnan puheenjohtaja järjesti rahoituksen, jotta köyhillä opiskelijanuorukaisilla oli varaa kokea hieman erikoisempaa kulttuuria suuressa kaupungissa. Oma ensimmäinen muistikuva Ismo Alangon kappaleista on tv-sarja Levyraadista. Pikkupoikana sitä katsellessa lumouduin Onnellinen päivä -kappaleesta, sen eksoottisesta äänimaailmasta, melodiasta ja hyvinkin tarttuvasta kertosäkeestä. Muitakin loistavia kappaleita vuosien varrella olen Alangolta kuullut. Yksi nousee kuitenkin ylitse muiden eikä vähiten siksi, että koulun bändikatselmuksessa kaverini kanssa, joidenkin opettajien järkytykseksi, esitimme Nuorena syntynyt -kappaleen duona. Kaveri soitti akustista kitaraa ja minä lauloin..." - Vittu eletään – 81

"Tietänet maanantaifiiliksen: ei hotsita. Välillä poistuessani junasta mennäkseni työpaikalle, kuuntelen kuulokkeista Levottomia jalkoja samalla, kun katson junaan juoksevia ihmisiä. Tämä jollakin tavoin keventää omaa askellustani."

"Kymmenen vuotta sitten sairastuin masennukseen ja kaipasin kipeästi apua. Suurin toiveeni oli, että vielä joskus saisin elää ”normaalia elämää”. Se kuitenkin tuntui saavuttamattomissa olevalta unelmalta, sillä sisälläni ei ollut pitkään aikaan pienintäkään valonpilkahdusta. Joka ilta kuuntelin kappaletta repeatilla ja tanssin yksin olohuoneessa. Se voimakas tunne, minkä musiikista sain, peittosi ahdistukseni ja taas jaksoin hetken eteenpäin. Sisäinen solarium on elämäni tärkein biisi. Olen siitä ikuisesti kiitollinen Ismo Alangolle." - M-E

"Hetki hautausmaalla. Pimeä ja synkkä biisi. Ei varsinaisesti suosikki, mutta biisistä tulee mieleen Ismon keikka vuonna 2015. Ystäväni kanssa olimme molemmat saaneet syöpädiagnoosin. Alle viikko omastani, olimme ystävän kanssa keikalla. Kuuntelimme biisiä käsi kädessä. Ystävä kuoli vuonna 2017, itse porskuta edelleen elossa. Tämä biisi tuo aina rakkaan ystävän mieleen."

Sielun Veljet esittävät heimotanssia musiikkivideolla Säkenöivä voima.
Sielun veljet. Sielun Veljet esittävät heimotanssia musiikkivideolla Säkenöivä voima. Kuva: Yle Sielun Veljet,Ismo Alanko,Jukka Orma,Yle Elävä arkisto,Jouko Hohko

"Taiteilijaelämää-albumin "Pelataanko shakkia vai ?" -kappale on ollut oma suosikkini jo 25 vuotta. Biisin orgaaninen ja pidättelemätön energia iski teinipojan mieleen lähtemättömän leiman ja muutti käsitykseni suomalaisen rockin mahdollisuuksista iäksi. Opettelin soittamaan kitaraa pitkälti tämän biisin innoittamana ja soittamisesta tuli elinikäinen harrastus ja kiinteä osa työtäni opettajana." - Kultatukka

"Vanhempani olivat ostaneet Pulu-cd:n vuonna 1998, olin itse tuolloin 9-vuotias. Vanhempani laittoivat levyn soimaan, kun tulivat Anttilan levyosastolta kotiin. Ensimmäinen biisi ikinä minkä kuulin Ismolta oli Värityskirja. Rakastuin ääneen, soundeihin ja lyriikoihin. Räjäytti aika tehokkaasti pienen lapsen tajunnan. Silkkaa kultaa. Ismo kulkenut elämässä mukana siitä asti, nyt olen 31-vuotias. Nähnyt herran livenä ehkä kahdeksan kertaa, elämäni parhaita hetkiä. Koko olemus ja sielu kehrää tyytyväisenä, kun livenä kuuntelee. Edelleen yksi lempilyriikanpätkiä:"Kunpa voisin tatuoida taivaan iholleni." Olen päässyt kiittämäänkin Ismoa henkilökohtaisesti tuosta biisistä." - Norppa89

"Hallanvaara, kauniin muiston riipaisevan kaunis laulu kantaa elokuvan lailla mukanaan tilanteen, tuoksut, värit, maiseman, sanat, tunteet ja tunnelmat ja pehmeän naurun, kaiken, koettavaksi uudelleen ja maailma on kaunis taas. Syvällä puhuttelee huudanko hallelujaa vai hallanvaara, miten elän, miten koen, miten reagoin, uskallanko. Kuten Ismon laulut aina, löydän monta tasoa ja kulmaa katsoa, eikä aina pääse itsensä kanssa helpolla."

"Istuskelin kerran päiväoluella ravintola Pikku Vallilassa. Asiakkaita oli kaksi. Minä ja Arto Melleri. Jurotimme vastakkaisissa nurkissa. Artolla oli selvästi pastis vedellä. Radiosta soi Taitelijaelämää ja kertosäkeen tullessa Melleri pomppasi seisomaan ja yhtyi kertosäkeeseen. Hilpeä hetki."

"Rappiolla on hyvä olla! Pohjois-Pohjanmaalla 1981 nuoren tuskaa ja nuoruuden huumaa. Tuore ero ensirakkaudesta ja penkkari-ilta. Ex-poikakaveri vei penkkareita juhlimaan ravintolaan. Juotiin sinistä enkeliä ja ampiaista, ja tämän biisin tahdissa julmetusti bailattiin. Silloin tuntui, että kaikki on mahdollista ja tulevaisuus huikaiseva ja pelottikin. Ex-poikakaveri haki ravintolasta ja vei kotiin. Ja ajattelin, että kyllä mä tästä erosta selviän. Niin selvisin, ja onnekseni pääsin hänestä, vaikka kipeää teki. Voimaannuttava biisi!!!!" - Onnellinen Outi

"Onko Amerikka taivas, onko Jumala siellä... Tuo rivi ja koko muu teksti biisissä Muoviruusuja omenapuissa sai 13-vuotiaan pojan ajatusmaailman muuttumaan... Livenä kuulin bändiä vasta isolla kokoonpanolla, mutta kyseinen punkklassikko toimii myös progempanakin versiona." - Aatu67

"Jumalat jalassa. Olin vuonna 1980 luokkakaverin 10-v. synttäreillä. Kasettihyllystä poimin itselleni vielä tuntemattoman Hassisen Koneen Täältä tullaan Venäjä kasetin, jonka kannessa näkyvä kondomi herätti kiinnostukseni. Tuohon aikaan ei moista olisi uskaltanut vanhemmille näyttää. Kaveri kertoi saaneensa kasetin syntymäpäivälahjaksi enoltaan, mutta ei pitänyt yhtyeen musiikista. Laitoin kasetin soimaan ja musiikki kolahti saman tein. Kaverini kysyi, haluanko kasetin itselleni, kun hän ei sitä kuuntele. Lähdin synttäreiltä kotiini kovin onnellisena poikana. Tuosta ikimuistoisesta hetkestä saakka on Ismon musiikki kulkenut mukanani tähän päivään saakka." - Kirre 50 v

"Arvaamatta, yllättäen, sattumalta Ismo vei "jalat alta", tajunnan ja sydämeni kauniina kesäiltana Heinola Jyrää keikalla. Osuin paikalle sattumalta ja se oli järisyttävä kokemus. Ismo oli lavalla niin oma itsensä ja antoi kaikkensa, ja hajotti kitaransa. Päällimmäiseksi jäi mieleen Yksinäinen peltirumpu tuolta keikalta. Sen jälkeen Ismon musiikki on kuulunut hyvin tärkeänä osana elämääni lohduttavaa, innoittavana, energisoivana ja pään tyhjentävää elementtinä. Keikoilla olen tuon kesän jälkeen käynyt lukemattomia kertoja. Ne ovat aina "yksilöitä" ja yhtä huumaannuttavia." - Yksi monista

"Rakkaudesta on ja tulee aina olemaan minun ja mieheni biisi. Ismon biisin sanat yhdistivät meidät syksyllä 1994 Rumba-lehden kautta, kun aloimme kirjoitella kirjeitä toisillemme Ismon biisin sanoja lainaten. Levottomat jalat taas on voimabiisini, jonka voimin koulukiusattuna jaksoin joka aamu lähteä kouluun."

"Kriisistä kriisiin -biisi on kuin oodi saamattomuudelleni, kun mikään tekeminen ei sytytä ja on vaikeuksia nauttia hetkestä ollessani liikaa oman pääni sisällä. Kappale saa minut ironian kautta kyseenalaistamaan omat synkät ajatukseni ja hakemaan uutta näkökulmaa. Se toimii ikään kuin hyvinvoinnin muistilistana: olenko muistanut nähdä ystäviä, liikkua, nauttia yksinolosta, kirjoittaa ajatuksiani ylös tai haastaa itseäni. Uskon, että kriisistä kriisiin siirtyminen pitää meidät ihmiset liikkeellä ja se tuntuu aluksi vaikealta selättää yksi kriisi. Seuraavaan kriisiin siirryttäessä se kuitenkin tuntuu niin mitättömältä, sillä sitä kautta on kasvettu ihmisenä. Onhan biisissä itsessään myös törkeän hyvä poljentoa!"

"Kuulin Rakkaudesta-laulun ensimmäisen kerran noin 15-vuotiaana Provinssirockin päätösklubilla, missä Ismo esiintyi. Se on laulu, jonka luokse palaan kerta toisensa jälkeen. Toisen lapsen raskauden aikana 10 vuotta sitten mietin, mitä lauluja haluaisin kuulla synnytyksen aikana. Rakkaudesta oli yksi niistä. Levyt jäivät kotiin, kun syntymän aika koitti, mutta se laulu soi illan aikana synnytyshuoneen radiosta. En muista, mitä kaikkea muuta sieltä soi, ainoastaan tuon laulun. Synnytys ei ollut helppo, lapsi kävi lähellä kuolemaa, mutta asiantuntevan kätilön vuoksi hänet saatiin ulos ajoissa ja elossa. Kyseinen laulu on mielestäni yksi kauneimmista rakkauslauluista, mitä on musiikin historiassa tehty."

"Nuorena syntynyt on varmaan paras yksittäinen kappale koko Ismon laajasta valikoimasta. Aivan huikea sanoitus ja sovitus, potkii levyllä ja livenä aivan uskomattomasti. Meinasi vuosi sitten Pakkahuoneen keikalla mennä pasmat sekaisin kun tämä kappale lähti soimaan!"

"Se taisi olla 1980, kun Täältä Tullaan Venäjä ilmesty. Me oltiin n. 11-vuotiaita nuoria. C-kasetti ja Panasonic-merkkinen mankka. Niin paljon jorattiin, että se c-kasettisoitin vetäs nauhan sisään. " Vittu kun, vituttaa" vieläkin." - Arto Kuopio Särkiniemi 1975-90

"Valheita ja onnenpekkoja. Kuulin sen 30 vuotta sitten nuorena musiikkilukiolaisena. Sävellajin muutokset tavallisessa pop-biisissä sai minut tutustumaan Ismon musiikkiin lähemmin. Tutustumista on nyt takana 30 vuotta ja noin 60 keikkaa. Yksi biisi on päätynyt myös iholle tatuointina."

"Vittu kun vituttaa. Aina, kun vituttaa kunnolla, kuuntelen tätä ja rupeaa hymyilyttämään. Simple as that."

"Kuulin Kieltäjä-biisin ensimmäisten joukossa Ismo Kullervo Alanko -albumin levyjulkkareissa. Takana oli pitkään jatkunut masennuskausi ja hyvä kun uskalsin mennä paikalle. Itsetuhoisia ajatuksia oli ollut päivittäin mielessä. Sitten kuulin kertosäkeen "En ymmärrä elämää, rakastan sitä..." ja jokin sisälläni muuttui ja elämä tuntui taas elämisen arvoiselta ja sain elämänhalua takaisin. Kiitos Ismo!" - Sielun sisko Alma Sofia

"Tällä tiellä. Muisto sijoittuu kuta kuinkin vuoteen 1998, jolloin olen ollut noin 7-vuotias. Istun perheen Chervolet Chevy Van -autossa odottaen isän käyvän nopeasti vierailemassa ystävänsä luona. Isäni on tunnetusti puhelias mies ja tälläkin kertaa pikainen vierailu hieman venähtää. Odottaminen ei minua kuitenkaan haittaa. Auton kasettisoittimeen on jätetty soimaan Hassisen koneen kasetti, jota kuuntelen mielenkiinnolla. Eräs kappale jää yksin autossa istuvan pojan mieleen, Tällä tiellä. Vaikkei kappaleen merkitys täysin aukea 7-vuotiaalle, tekee kappale minuun lähtemättömän vaikutuksen. Odotus ei tunnu millään tavalla pitkältä, vaan päin vastoin kiinnostavalta, mielekkäältä ja jopa kauniilta. Edelleen joka kerta, kun kuulen Tällä tiellä -kappaleen, palaan siihen lapsuuteni hetkeen, kun istun autossa kadun varressa ja kuuntelen vanhaa Hassisen koneen kasettia."

Yleisöä Ismo Alangon konsertissa.
Ismo Alanko Logomossa. Yleisöä Ismo Alangon konsertissa. Kuva: Petteri Bülow / Yle Rock-konsertti,yleisö,yleisötilaisuudet,Logomo,Ismo Alanko,pop-musiikki

"Eihän Ismon biiseistä voi nostaa yhtä ylitse muiden! Niin moni on koskettanut ja antanut voimaa matkan varrella! Yksi biisi eniten kolahtaneiden biisien joukossa on Kriisistä kriisiin! Kun treenaat maratonille ja kompuroit loukkaantumisesta loukkaantumiseen, kriisistä kriisiin juuri, kun juoksu alkoi sujua. Kun juokset maratonia kisoissa ja kamppailet keskeyttämisajatusten kanssa ylämäessä ja luureista alkaa soimaan Kriisistä kriisiin, kyllä muuten nousee hymy huulille! Kun juokset elämän maratonia: kriisistä kriisiin kuljen komein askelin... Kiitos Ismo" - Gösta-Kullervo

"Extaasiin. Loistava kokonaisuus: sanat, luontevasti etenevä ja monipuolinen biisi. Mökillä tyyni kesäilta terassilla, kylmä olut kädessä ja Ismo soi taustalla, niin siinä on kaikki, mitä vaaditaan täydelliseen hetkeen."

"Hovimestari ja hymyilevät käärmeet: Tämä laulu koukuttaa viekkaudellaan. Onko sanoituksessa sanomaa vaiko vain liuta tekotaiteellista tekstinsyöttöä? Joskus löydän sen punaisen langan, mutta en aina. Otsake on kuin b-luokan aikuisviihde-elokuvasta, mutta tunnetta sävellyksessä puolestaan enemmän kuin parhaan draamaelokuvan loppukohtauksessa. Tämän laulun kuuntelu kokonaisuudessaan on joka kerta kuin haaste. Useimmiten sen voittaa ja lopuksi hymyilee, mutta joskus sen häviää ja jäljelle jää vain tyhjä olo. Mystinen, aistikas, epärehellinen. 10+" - hra Ahkio

"Totuus vai tequila on aivan huikea. Miehen kanssa huudatettiin sitä, kun lapset oli laitettu nukkumaan, tanssittiin olohuoneen pöydällä. Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin, edelleen kuunnellaan. Nyt saa volyymit olla vieläkin kovemmalla, kun kahdestaan ollaan."
― Ertsu

"Suosikkibiisini Ismo Alangolta on Transsioletettu tanssi. Työskentelin kerran erällä Ismon keikalla järjestyksenvalvojana ja pääsin kuulemaan ja näkemään keikkaa lavan ja eturivin välistä. Järisyttävimmän vaikutuksen aiheutti Ismon tapa esiintyä erittäin elävästi. Hänestä huokui sitä, kuinka hän nauttii musiikista. Jos sitä pitäisi lyhyesti kuvailla, niin "Positiivisesti hullu, hulluna musiikkin". Nämä kiteytyvät tässä minun suosikkibiisissäni. Säkeistöt ovat hullunkurisia ja ei oikein tiedä, mihin suuntaan se siitä lähtee. Mutta kun kertosäe alkaa, tuntuu kuin palaset loksahtavat paikalleen ja on täydellistä juuri siinä hetkessä, juuri siinä missä sinä nyt olet." - Miro Palmu

"Koulun aamunavauksessa oppilaat saivat soittaa keskusradion kautta kerran viikossa mieleisensä kappaleen 80-luvun alussa. Yläasteen viliskantit pojat laittoivat Rappiolla soimaan ja kesken kappaleen rehtori sammutti musiikin. Rehtori tuomitsi tämän jälkeen tällaisen musiikin esittämisen aamunavauksissa. Tämän jälkeen rehtorille piti ennen luokan aamunavausta ennakkoesittää kappale. Tämän muiston takia Rappiolla ja lisäksi se oli ensi kokemus Hassisen koneesta."

"Lempikappaleeni on Pulu. Kesällä 1998, Hyvinkään Rantarockissa olin yksin katsomassa Ismoa, koska kaverini eivät hänen musiikistaan piitanneet. Tuleva ensimmäinen poikaystäväni lähestyi minua, kietoi kätensä ympärilleni ja jäimme seuraamaan keikkaa yhdessä. Ismolla oli huikea pinkkiraitainen puku päällään, sitä en saata unohtaa! Poikaystävä jäi muutaman kuukauden jälkeen mutta Ismon musiikki on pysynyt." - Neiti Syysheinä

"Nuorena syntynyt sen vuoksi, että on täydellinen viisaus elämän suorittamiseen. Me niin turhaan murehditaan kaikesta, vaikka elämän tarkoitus on elää elämää. Tyyli on aika pitkälle vapaa. Vittu eletään, vieläkö ehditään!" - Make cee, Oulusta

Sielun veljet -yhtye esiintyy Helsingin YO-talolla vuonna 1984. Kuvassa Ismo Alanko ja Jukka Orma.
Sielun veljet -yhtye esiintyy Helsingin YO-talolla vuonna 1984. Kuvassa Ismo Alanko ja Jukka Orma. Kuva: Yle/Jari Flinck Sielun Veljet,Ismo Alanko,Jukka Orma

"Laulu. Sielun Veljien lohduttava ja voimaannuttava esitys, joka alleviivaa Ismo Alangon musiikin luontosuhdetta ja kulttuurillisia sidoksia. Kappaleen sanoitus on samaan aikaan mystinen ja äärimmäisen tuttu. Ikään kuin matriisi – matrix – vedettäisiin syrjään ja katse avautuisi maan ytimeen tavalla, joka on voinut olla ominainen alkuaikojen shamaaneille. Minulle kappale avasi silmät rock-musiikin mahdollisuuksiin välittää tunnelmia ja merkityksiä, jotka ovat muiden taiteenlajien saavuttamattomissa. Mikä parasta, se tekee sen muutamassa minuutissa. Ja vielä parempaa: tallenne on pysyvä, ja toivottavasti aina saatavissa." - Kari, Sanojen valtakunnasta

Katso Ismo Alangon juhlakonsertti Yle Live: Ismo Alanko 40/60 suorana 12.11. klo 21 alkaen Yle Areenassa ja TV2:ssa. Muista myös katsoa Ismo Alangosta tehty uutuusdokumentti Ismo Alanko: Ihminen, mutta mikä se on? Yle Areenasta. Dokumentti esitetään myös osana Yle Teeman Teemalauantaita 14.11. klo 20 alkaen. Lisää Teemalauantaista ja Ismo Alankoon liittyvistä ohjelmista voit lukea tästä!

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri