Hyppää pääsisältöön

Mitä yhdestä Maasta, kun avaruudessa on miljardeja eksoplaneettoja!

Ihmishahmo katsoo kohti tähtitaivaan upeita värejä.
Ihmishahmo katsoo kohti tähtitaivaan upeita värejä. Kuva: Kuva Greg Rakozy/Unsplash, kuvitus Heidi Gabrielsson 2020 Linnunrata,avaruus

Kotiplaneettamme Maan kantokyvyn rajat ovat ylittymässä. Elintilaa, puhdasta ilmaa, energialähteitä, raaka-aineita ja ravintoa ei enää riitä kaikille. Sen sijaan, että ryhtyisi ripeästi korjaamaan aiheuttamiaan vahinkoja ja muuttamaan kehityksen suuntaa, ihminen tähyää avaruuteen ja pohtii, mistä löytyisi seuraava planeetta, jota voisi alkaa käyttämään ja kuluttamaan.

Tieteisfiktio on maalaillut uhkakuvia, joissa toisesta galaksista aurinkokuntaamme tunkeutuu vihamielisesti käyttäytyviä avaruusolioita. Koska omat eksoplaneettoja koskevat suunnitelmamme ovat sangen ahneita ja itsekkäitä, ei voi välttyä ajatuksesta, että samansuuntaiset suunnitelmat saisivat myös ulkoavaruuden kehittyneet kulttuurit tähyämään oman Telluksemme tarjoamia resursseja. Onneksi aurinkokuntamme on toistaiseksi välttynyt vierailuilta.

Guizhoun maakunnassa oleva maailman suurin teleskooppi.
FAST on maailman suurin radioteleskooppi, halkaisijaltaan 500 metriä. Se sijaitsee vuorilla Kiinan Guizhoun maakunnassa Guizhoun maakunnassa oleva maailman suurin teleskooppi. Radioteleskooppi,tiede,avaruus,tutkimus,Guizhou

Tiedemiehet tutkivat avaruutta ja etsivät eksoplaneettoja ymmärtääkseen maailmankaikkeuden syntyä ja kehitystä. Taustalla vaikuttaa kuitenkin laajempi yleinen kiinnostus maapallon ulkopuolista elämää tai sille otollisia olosuhteita kohtaan.

Eksoplaneettoja on voitu tutkia vasta vähän aikaa, koska ne ovat hyvin kaukana ja kiertämänsä tähden valon peittämiä. Tutkimuslaitteiden kehityksen ansiosta niitä löytyy koko ajan lisää. Tällä hetkellä eksoplaneettoja tunnetaan yli 4000, mutta tähtitieteilijät arvioivat, että maapallon kokoluokkaa olevia planeettoja on vähintään 46 miljardia kappaletta jo yksin omassa galaksissamme, Linnunradassa.

planeettoja piirroksena
planeettoja piirroksena Kuva: Kuva: ESA / NASA eksoplaneetta

Tutkimusten mukaan peräti joka kolmatta auringonkaltaista tähteä kiertää vähintään yksi elämänvyöhykkeellä sijaitseva kiviplaneetta. Siellä on siis mistä valita, mutta pitää muistaa, että planeettojen olosuhteista saadaan toistaiseksi vain hyvin vähän tietoa.

Elämänvyöhyke tarkoittaa, että planeetta kiertää tähteään sopivalla etäisyydellä, jotta lämpötila on sopiva nestemäisen veden esiintymiselle. Pelkkä etäisyys ei sekään kerro mitään elinkelpoisuudesta: myös planeetan kaasukehän tulee olla sopiva, jotta vesi voi virrata planeetan pinnalla.

Luultavasti elinkelpoisuus riippuu myös planeetan pyörimisnopeudesta, merten ja mannerten osuudesta ja jakaumasta, sen kaasukehän arvoista ynnä muusta. Esimerkiksi Venus sijaitsee oman aurinkokuntamme elämänvyöhykkeellä ja on Maan kokoinen ja massainen, mutta sen hiilidioksidipitoinen ja musertavan paksu kaasukehä tekee Venuksesta aivan erilaisen planeetan kuin Maa.

Sanddyner invid Mount Sharp.
Nasan kuvamateriaalia Mars-planeetalta Sanddyner invid Mount Sharp. Kuva: NASA/JPL-Caltech/MSSS Mars (planeetat),Curiosity-luotain

Jos emme anna todellisuuden häiritä, voimme leikkiä kuvitelmilla elämästä planeetalla, jonka vuodenkierto on vaikkapa vain neljä vuorokautta, tai kodista planeetalla, jonka toinen puoli on pysyvästi yössä ja syväjäässä ja toinen puoli ikuisessa auringonpaahteessa. Silloin ainoastaan rengasmainen alue näiden välillä suotuisa elämälle. Siellä vallitsee sopiva lämpötila ja ikuinen Maan iltaa tai aamua muistuttava hämärä.

Myös taivasnäkymät eksoplaneetoilla vaihtelevat, koska aurinkotähtien ja kuiden määrä vaihtelee. Miltä taivas näyttäisi kahden auringon planeetalta, tai taivaankappaleelta, joka kulkee orpona avaruudessa kokonaan ilman tähteä?

Vaikka avaruuden äärettömyyden ansiosta Maan kaltaisen planeetan olemassaolo on todennäköinen, todellisuudessa mahdollisuus tutkia ja ymmärtää eksoplaneettojen olosuhteita on toistaiseksi olematon. Täällä Telluksella me kökötämme vielä monta sukupolvea, joten siivotaan suosiolla omat sotkumme ja järjestetään asiat niin, että elintilaa riittää kaikille vielä pitkään.

Jorden från rymden. Afrika och Euroa är synliga kontinenter.
Jorden från rymden. Afrika och Euroa är synliga kontinenter. Kuva: Pixabay CC00 maapallo,avaruus

Oman aurinkokuntamme planeetat ovat Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus ja kääpiöplaneetta Pluto. Muiden aurinkokuntien eksoplaneettojen nimeäminen muuten kuin omaan tähteensä liittyvällä tunnuksella on niiden valtavan määrän vuoksi epäkäytännöllistä. Poikkeuksia on kuitenkin tehty.

Viimeksi vuonna 2019 jokainen maa sai nimetä yhden tähden ja sitä kiertävän planeetan, joiden nimet valittiin maiden sisäisessä äänestyksessä. Suomelle nimettäväksi annetun, Kolmion tähdistössä sijaitsevan tähden nimeksi valittiin Horna ja sitä kiertävän planeetan nimeksi Hiisi.

Aristoteleen kantapää käänsi katseensa yötaivaalle. Pasi Heikura haastatteli Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan tiedottajaa Anne Liljeströmiä eksoplaneettojen nimeämiskäytännöistä.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri