Hyppää pääsisältöön

“Asiakasrajapinnalla kuhisee” – Miksi konsulttikieli on olemassa ja miksi ärsyynnymme siitä?

Työpaikka
Toimiiko motivaatiopuhe? Työpaikka Kuva: Pixabay työpaikka (toimi)

Positiivinen konsulttikieli vilisee työpaikoilla ja entistä enemmän myös arkielämässä. Siiihen syyllistyminen on luonnollista, mutta tehoavatko korulauseet?

Jalkauttaa, maastouttaa, valuttaa.

Pitää olla rohkea!

Tahtotila, muutosmatka.

“Konseptia lähdetään jumppaamaan strategiakeskeisempään suuuntaan.”

Kuulostaako tutulta? Olet ehkä saattanut kuulla edellä mainittuja lauseita ja sanavalintoja työpaikalla. Ainakin silloin, jos työpaikka on “moderni”, “uudistusmielinen” ja “eteenpäin katsova”.

Kyseessä on tietysti rohkaiseva ja englannin kielestä termistöään lainaava konsulttikieli – puhetapa, joka pukkaa ärsyttämään jo pelkällä olemassaolollaan ja josta vaikuttaa puuttuvan konkretia kokonaan.

Onko kieli vain dynaamisuusteatteria, ja miksi sitä käytetään, toimittaja ja Dentsu Aegis Networkin toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälä?

– Kyllä se vähän on teatteria, jolla ihmisiin vaikutetaan. Johtajien, konsulttien ja motivaatiopuhujien työ on vaikuttamista, ja ihmisiin vaikutetaan sanoilla. Tietty sanasto opitaan työelämästä tai ehkä jo koulusta, eikä sen käyttämistä aina ajatella sen kummemmin. Esimerkiksi sana “tahtotila” on ollut pinnalla koko oman työurani ajan. Ei siis ole ihme, että sitä saattaa tulla välillä itsekin käytettyä.

Voimaannuttavaa ja haasteellista

Superlatiivisanaston käyttäminen on yleistä kaikenikäisten johtajien keskuudessa – on myytti, että siihen syyllistyisivät vain uransa alussa olevat nuoret milleniaalit.

Konsulttikieli ärsyttää, koska se saattaa kuulostaa hyvin epäkonkreettiselta ja epäsuomalaiselta – monin eri tavoin.

Käytetäänpä esimerkkeinä sanoja jalkauttaminen ja muutosmatka – mitä ne oikeastaan tarkoittavat? Ainakin muutosmatka-termistä on maanläheisyys kaukana, ja sana kuulostaa jopa pelottavalta.

"Muutosmatka" voi kuulostaa jopa pelottavalta.

Vaikka niinsanottu konsulttikieli on usein tuttu juuri työpaikalta, ovat jotkut konsulttikieliset sanat päätyneet myös arkisempaan sanavarastoon. Se ei välttämättä ole hyvä asia.

– Jossain vaiheessa oli esimerkiksi erityisen trendikästä käyttää sanaa “haasteellista”.
Sanavalinta sisältää piiloviestin, ettei elämässä muka olisi ongelmia ollenkaan, vaan ainoastaan haasteita. Eihän se ole totta, Pauli Aalto-Setälä selittää.

Etätyö videoneuvottelu Google meetsillä
Tällä hetkellä mahdollisesti yrityksessä vieraileva motivaatiopuhuja luennoisi todennäköisesti etänä. Kuitenkin myös sillä, miten vaikkapa etäkokouksissa työyhteisön kesken kommunikoidaan, on oikeasti väliä. Onko puhe kannustavaa vai lannistavaa? Ei tarvitse pohtia kauaa, kumpi sävy auttaa työntekijöitä jaksamaan. Etätyö videoneuvottelu Google meetsillä Kuva: Kare Lehtonen / Yle Videoneuvottelu,etätyö,Google Meet

Motivaatiopuhuja työpaikalla

Kuvitellaan tilanne: työpaikalle tulee vierailemaan hyvinvointi- tai motivaatiopuhuja, joka pitää puheen työyhteisölle.

Inspiraatiopuheet ja positiivisuudella kuorrutetut korulauseet saattavat kuulostaa hienolta. Mutta onnistuvatko ne motivoimaan ketään oikeasti?

– Uskon, että ne motivoivat, jos kerrottu tarina koskettaa jollain tavalla omaa elämää. Mutta hyvin usein puheenvuorot sisältävät tuttuja teemoja ja tarinoita, jotka ovat meille jo tuttuja esimerkiksi mediasta. Usein puheissa käsitellään esimerkiksi rohkeutta, selviytymistä tai sitä, kuinka vaikeuksista päästää voittoon. Tällaisten asioiden käsitteleminen on osa kulttuuriamme.

Puheenvuorot sisältävät usein tuttuja teemoja, kuten rohkeutta ja selviytymistä.

Aalto-Setälä uskoo, että puheenvuorot voivat kyllä mahdollisesti vaikuttaa positiivisesti erääseen tärkeään asiaan, nimitttäin työhyvinvointiin. Tosin puheiden lisäksi siihen tarvitaan myös konkreettista toimintaa.

– Ei se yksinään riitä, että hyvinvointi- tai motivaatiopuhuja tulee puhumaan työpaikalle. Lisäksi olisi tärkeää, että työpaikalla vaikkapa ongelmiin suhtaudutaan realistisesti eikä puhuta niistä pelkkinä “haasteina”. Onko asiat oikeasti kunnossa ja ratkotaanko ongelmia?

Uusi sanasto

Myös työpaikkailmoituksia lukiessa saattaa kohdata lauseita, joissa haetaan “eri alojen rajapinnoilla itsensä likoon laittavaa” tai “monikanavaista tarinankerronnan huippuosaajaa”.

Myös työpaikasta saatetaan haluta tehdä “maailman paras työpaikka”.

Onko tällainen kielenkäyttö amerikkalaistumista tai amerikkalaisen esimerkin mukaan Suomeen tuotua kieltä?

– On varmasti. Toki sijainnista riippumatta monen yrityksen tavoite on kasvaa ja asettaa tavoitteet korkealle.

"Tule meille töihin" post-it lappu seinällä.
"Tule meille töihin" ei välttämättä enää riitä lisäykseksi työpaikkailmoituksen loppuun. "Tule meille töihin" post-it lappu seinällä. Kuva: Eleni Paspatis / Yle rekrytointi,työntekijän rekrytointi,työ,työnhaku,seinä

Aalto-Setälä puhuu uuden termistön yhteydessä myös tuotekehittelystä – kun yritys puhuu vanhoista asioista uusilla sanavalinnoilla, voi tausta-agendana olla myös halu antaa mahdollisimman “tuore” vaikutelma. Tai sitten antaa ymmärtää, että monia asioita pystyisi kontrolloimaan – tai että firmalla menee hyvin.

– Tosiasiassa kukaan ei voi tietää, mitä puolen vuoden päästä tulee tapahtumaan. Sanavaraston uudistaminen voi olla hyväkin asia, mutta sanojen taustalla pitäisi olla myös toimintaa.

Pauli Aalto-Setälä vierailee Ruben Stillerin vieraana Yle Puheella perjantaina 13.11. Perjantaisen jakson aiheina ovat muun muassa konsulttikieli ja USA Trumpin jälkeen. Kuuntele jakso Yle Areenasta jo nyt!

Onko arvoillammekin parasta ennen -päivämäärä? Ruben Stillerin keskusteluohjelmassa puhutaan arvokkaasti Suomen arvoista, arvojohtajista ja arvottomista. Ohjelman moniarvoisessa ilmapiirissä ruoditaan ajan ilmiöitä, puheenaiheita ja kansakunnan kohtalonkysymyksiä. Vieraina on tunnettuja ja tuntemattomia näkijöitä, tekijöitä ja kokijoita. Ohjelmassa kysytään, kuka oikein käsikirjoittaa Suomen suurta draamaa ja kuka kuittaa esityspalkkiot.