Hyppää pääsisältöön

Monet pojat eivät koe koulua omaksi jutukseen – näillä keinoilla poikien koulumenestystä voitaisiin parantaa

Kuvassa on tyytyväisen näköinen nuori poika tietokoneen äärellä.
Kuvassa on tyytyväisen näköinen nuori poika tietokoneen äärellä. Kuva: Shutterstock Yle Oppiminen,pojat (ikäryhmät),tietokoneet,opiskelu,Kuuleeko koulu!

Pojat menestyvät tyttöjä huonommin koulussa. Miten poikien osaaminen saataisiin nousuun? Vastaamassa ovat erityisasiantuntija Sirkku Kupiainen ja opettaja Vesa Nikkilä.

Miksi pitää puhua pojista ja tytöistä eikä vain oppilaista? Sirkku Kupiainen pitää tärkeänä, että sukupuolten välisiä osaamiseroja tutkitaan, sillä muuten asia kilpistyy yksittäisten oppilaiden ongelmaksi.

– Jos tyttöjä ja poikia ei vertailtaisi, emme enää näkisi, millaisesta ongelmasta on kyse. Eikä siihen pystyttäisi etsimään ratkaisuja.

Pyydän helsinkiläistä äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaa Vesa Nikkilää miettimään, miten tyttöjen ja poikien osaamiseron kasvu näkyy hänen kouluarjessaan. Miksi pojat menestyvät koulussa tyttöjä heikommin vuosi toisensa jälkeen?

Vesa Nikkilä tuntee tutkimustulokset, vaikka tyttöjen ja poikien osaamiseron kasvua on vaikea nähdä arjessa. Opettajana hän ei erottele oppilaita sukupuolen mukaan, vaan sen mukaan, minkälaista tukea nuori tarvitsee ajattelun- ja työskentelytaidoissaan.

– Pitää kuitenkin olla tietoinen siitä, millaisia rooleja kulttuurissa tytöille ja pojille annetaan. Ettei opettajana väärällä tavalla vahvista niitä.

Tytön on helpompi perustella, jos haluaa panostaa kouluun

Roolimallit nousivat vahvasti esiin, kun Nikkilä otti tyttöjen ja poikien osaamiserot puheeksi yhdeksännen luokan kanssa.

– Meille kehkeytyi ysiluokkalaisten kanssa syksyn paras keskustelu, kun aloimme puhua tyttöihin ja poikiin kohdistuvista rooliodotuksista, Nikkilä kertoo.

Yhdeksäsluokkalaisilla oli selvä käsitys, minkälaisia rooleja tytöille ja pojille annetaan. Oppilaat kokivat, että tytön on helpompi perustella, jos haluaa panostaa kouluun ja pojalle on taas ihan ok, jos hän ei panosta. Oppilaiden mukaan opettajakin voi sortua ajatteluun, että pojat ovat poikia ja antaa heille väärällä tavalla enemmän tilaa.

– Oppilaat miettivät myös paljon motivaatiota. Onko koulu heidän oma juttunsa? Vesa Nikkilä sanoo.

Helsingin yliopistossa erityisasiantuntijana työskentelevä Sirkku Kupiainen on tutkinut poikien ja tyttöjen osaamiseroja. Hänen mukaansa monet pojat eivät koe koulua omaksi jutukseen.

– Pojat joko yksinkertaisesti osaavat vähemmän tai ovat vähemmän halukkaita näyttämään osaamisensa. On vaikea sanoa, miksi pojat eivät saa irti sitä, mitä tytöt koulusta ottavat.

Kuvassa ovat äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Vesa Nikkilä ja erityisasiantuntija Helsingin yliopistosta Sirkku Kupiainen
Kuvassa ovat äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Vesa Nikkilä ja erityisasiantuntija Sirkku Kupiainen Kuvassa ovat äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Vesa Nikkilä ja erityisasiantuntija Helsingin yliopistosta Sirkku Kupiainen Kuva: Vesa Nikkilä / Tage Rönnqvist Yle Oppiminen,pojat (ikäryhmät),lukeminen,osaaminen,PISA-tutkimus,Vesa Nikkilä

Miten poikien osaamista voisi kohentaa? Helppoja ja yksinkertaisia ratkaisukeinoja ei ole, mutta tässä kolme lähestymiskulmaa asiaan.

1. "Pitäisi olla malleja, että pojalla koulu saa mennä hyvin"

Uskottavat roolimallit ovat nuorille tärkeitä. Vesa Nikkilän mukaan yhteiskunnassa tarvitaan enemmän malleja siitä, että pojalla koulu saa mennä hyvin.

– Meidän pitää olla myös tietoisia, millaisia tarinoita, mihin sävyyn koulusta ja siihen panostamisesta kerrotaan.

Mielikuvaa koulusta luodaan koulun ohella myös perheissä, aikuisten keskusteluissa, mediassa ja sosiaalisessa mediassa. Kouluarki on Nikkilän mukaan jossain siellä tarinoiden välissä. Tarinat jääkiekkoilija Kevin Lankisen tapaisista lukevista nuorista miehistä ovat tärkeitä, sillä ne tarjoavat pojille uusia roolimalleja.

– Toisaalta niiden esiinnostaminen kertoo paljon kulttuuristamme. Se, että joku jääkiekkoilija panostaa lukemiseen, on erityinen juttu, Vesa Nikkilä sanoo.

2. Pojat kaipaavat muuta kuin "tyttötyypillistä" lukemista!

Monet ovat olleet huolissaan poikien lukutaidon rapautumisesta. Ilman riittävää lukutaitoa seinä nousee pystyyn monessa aineessa.

Sirkku Kupiainen pohtii, tarjotaanko koulussa on liikaa "tyttötyypillistä" lukemista.

– Entäs jos koulussa luettaisiin enemmän tietokone- tai pelioppaita tai historiallisia tarinoita? Voi olla, että pojat osaisivat lukea yhtä hyvin.

Vesa Nikkilä ei ihan purematta niele sitä, että koulu tarjoaisi liikaa ajatusta "tyttötyypillisestä" lukemisesta. Hänen mukaansa koulun äidinkielen opetus voi tehdä vain osansa lukemaan innostamisessa. Nikkilä tunnistaa kuitenkin haasteen löytää nuorille sellaista lukemista, joka koskettaisi juuri oikealla hetkellä juuri kyseistä nuorta.

Nuorten kanssa on tärkeää keskustella syistä, jotka estävät tarttumasta kirjaan. Mikä tekee lukemisesta raskasta? Nikkilä muistaa erään yhdeksäsluokkalaisen nuoren, joka ensimmäistä kertaa tajusi, millaista on kun lukeminen sujuu ja on helppoa.

– Oli ihan mahtavaa, että se tapahtui ja hän sai onnistuneen lukukokemuksen yhdeksännellä luokalla.

Aikuisten ja opettajan on tärkeä näyttää esimerkkiä lukevasta aikuisesta. Oppilaat arvostavat, jos opettaja kertoo omista lukukokemuksistaan.

– Olen kertonut hetkistä, kun lukeminen on kivaa, mutta myös niistä kerroista, kun joku kirja on jäänyt kesken. Kerran näytin myös kuvaa kotini kirjahyllystä ja arvuuttelin, mistä se on, Nikkilä sanoo.

3. Entä jos yläkoulun voisi suorittaa joustavasti kolmessa tai neljässä vuodessa?

Pitäisikö koulun huomioida paremmin se, että lapset ja nuoret kehittyvät eri tahdissa? Lääkäriasiantuntijat nostivat esiin Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan, että neurobiologisen kypsymisen eritahtisuus – pojilla hitaampi kypsyminen esimerkiksi aivojen etuotsalohkojen osalta – olisi otettava huomioon myös oppimisympäristöjen ja opetuksen suunnittelussa.

Asiantuntijoiden mukaan kaikki pojat eivät ehkä ole niin itseohjautuvia kuin oletetaan, vaan ehkä he kaipaisivat enemmän aikuisjohtoisuutta. Tuoreen väitöskirjan mukaan itseohjautuvuutta edellyttävien menetelmien käyttö oli yhteydessä heikompiin oppimistuloksiin useilla osa-alueilla.

Miksei yläasteen opintoja voisi jakaa neljälle vuodelle?

Sirkku Kupiainen nostaa kuitenkin esiin, että joidenkin tutkimusten mukaan se kenelle opettajajohtoisuus sopii, ei välttämättä liity niinkään sukupuoleen, vaan kotitaustaan.

– Lapset, jotka saavat kotoa jämptin kasvatuksen, sopeutuvat monenlaisiin opetusmalleihin, koska pohjalla on tietynlainen itsekuri ja kurinalaisuus.

Lapset, joilta tällainen malli puuttuu, kohtaavat helposti vaikeuksia, jos heiltä odotetaan varhain itseohjautuvuutta.

Joustavuutta on pyritty lisäämään ns. kymppiluokalla. Sirkku Kupiasen mukaan oppilaalta vaaditaan aika paljon, jos yhdessä vuodessa pitäisi ottaa kiinni yhdeksän vuoden alisuoriutuminen. Yksi tapa ottaa huomioon eri tahdissa kehittyvät nuoret olisi mahdollisuus suorittaa yläkoulu joustavammin.

– Lukionkin voi suorittaa neljässä vuodessa. Miksei yläasteen opintojakin voisi jakaa neljälle vuodelle, jolloin useampi poika ehtisi saada kiinni asiasta? Tätähän on kokeiltu jo paljon urheilevien nuorten kohdalla, Kupiainen sanoo.

Muualla maailmalla eritahtinen kehitys "hoidetaan" Kupiaisen mukaan usein jättämällä oppilas luokalleen, mutta Suomessa on viime vuosina pyritty välttämään luokalle jättämistä siihen liittyvien stigmojen ja ongelmien takia.

Vesa Nikkilä ei ole miettinyt joustavaa peruskoulua ratkaisumallina. Hän pitää tärkeänä aikuisten riittävää määrää joko peruskoulun tai jatko-opintojen puolella. Ammatillisella puolella resurssit on vedetty niin tiukoille, etteivät nuoret tunnu saavan riittävästi tukea.

– Jos olisi enemmän käsiä ja silmiä, niin lisäresurssien myötä aikuiset voisivat auttaa mahtavalla tavalla nuoria miehiä.

Kuka urheilija, näyttelijä tai tubettaja voisi olla pojille esimerkkinä? Kuuntele Kuuleeko koulu! -podcast!

Niinpä, kuka olisi malli koulussa menestyneestä pojasta? Toimittaja Anu Heikkinen ja rehtori Pia Rauha käyvät läpi vanhemmilta tulleita ajatuksia ja kommentteja siitä, miksi poikien koulumenestys laahaa tyttöjen perässä.

Miten sinä ajattelet? Miten poikien osaaminen saadaan nousuun?

Kerro mielipiteesi allaolevassa kyselyssä. Samalla näet mitä muut vastanneet ajattelevat. Voit myös kertoa mielipiteesi tarkemmin allaolevassa kommenttikentässä.

Kuuleeko koulu! -podcast ruotii koulumaailman polttavia kysymyksiä

Kuvassa ovat Kuuleeko koulu! -podcastin vetäjät Anu Heikkinen ja Pia Rauha.
Kuvassa ovat Kuuleeko koulu! -podcastin vetäjät Anu Heikkinen ja Pia Rauha. Kuva: Yle / Mikko Lehtola Yle Oppiminen,podcast,koulut,Kuuleeko koulu!

Pitäisikö koulussa olla tasoryhmiä? Mitä tehdä, jos tuntuu, että omalle lapselle tuli "paska" ope? Tarvitaanko koulussa uskonnonopetusta? Kuuleeko koulu! -podcastissa käydään läpi rohkealla ja rakentavalla tavalla vanhemmilta tulleita kysymyksiä. Podcastia luotsaavat toimittaja Anu Heikkinen ja rehtori Pia Rauha. Näillä naisilla on tärkeä missio: rakentaa siltaa vanhempien ja koulun välille.

Uusi jakso julkaistaan aina joka toinen maanantai.

Kerro oma kokemuksesi nykykoulusta tai lähetä kysymyksesi anu.heikkinen@yle.fi. Me selvitämme, kuuleeko koulu sinua!

Kuuntele podcast-jaksoja:










Keskustelu sulkeutuu 10.12.2020.
Keskustele