Radion kamarikuoron rauniot ovat aikaa sitten nurmettuneet, mutta niiltä noussut Helsingin kamarikuoro elää ja levyttää vahvemmin kuin koskaan. Alban julkaisemalla uutuuslevyllä kuoro esittää Antti Auvisen ja Sampo Haapamäen musiikkia, ja vaikka kumpikin säveltäjä tunnetaan vaativasta ja epälaulullisesta ilmaisusta, HKK saa hälyt, huudot ja huojunnat kuulostamaan musiikilta, jossa on suunta.
Levyn seurattavuus perustuu toki suurelta osin säveltäjien ammattitaidolle. Sekä Haapamäki että Auvinen ovat nousevien uriensa siinä vaiheessa, jossa tinkimätön taide jo löytää luontevan ja taloudellisen ilmaisun. Levyn laajassa avausteoksessa Maailmamaa Sampo Haapamäki on delegoinut ilmaisulleen ominaiset sointi-ihmeet ja spektraaliharmoniat pääasiassa ääninauhalle, ja kuoro saa veisata hymnikollaaseja, hymistä bordunoita, ilakoida epävarmalla svengillä ja huutaa sekalaisia kansallistunteita ilmoille. Näillä eväillä HKK rakentaa väkeviä prosesseja, ja kuulija pysyy kohtalaisesti mukana teoksen kaaressa nationalististen kliseiden paljastamisesta kohti globaalin utopian luonnostelua. Aivan erityisellä antaumuksella kuoro kiroaa Yleisradion päätöksen lakkauttaa Radion kamarikuoro vuonna 2005.
Antti Auvisen kahdessa teoksessa käytetään vielä enemmän laajennettuja tekniikoita, mutta onneksi ne ovat vuosien mittaan muodostuneet HKK:lle äidinkieleksi. Huohotukset, tömistelyt, sihinät, äänteiden ja tavujen toistelut ja yleinen seikkailu sävelen ja hälyn rajalla sujuu riittävän tarkasti, että kuulija kokee tapahtumat musiikiksi, etenkin kun Auvinen punoo kokonaisuutta yhteen urkupisteillä ja tasaisilla äänikentillä. On, -ne, -ni -teoksen hyytävimmissä kohdissa on paljon samaa pakkomielteisten, arkkityyppisten ihmisääntelyiden käyttöä kuin Auvisen huikeassa pienoisoopperassa Autuus.
Levyn toinen Auvisen teos Obviously Foreign Infantry on ilmaisultaan aggressiivisempi, mutta siinäkin kuoron hälisevä siansaksa liukuu musiikiksi tarpeeksi usein ja tarpeeksi jännitteisesti, että kuulija jaksaa pysytellä kyydissä.
Mitään leppoisaa kuunneltavaa tämä levy ei ole, mutta jos selittämättömän äärelle pääseminen kiinnostaa, Nils Schweckendiekin johtama HKK tarjoaa hyvän, kotimaisen kyydin.
Sampo Haapamäki: Maailmamaa. Antti Auvinen: Obviously foreign infantry; On, -ne, -ni. - Helsingin kamarikuoro/Nils Schweckendiek. (Alba, ABCD 457)
Kuuntele Uudet levyt 17.11.2020, toimittajana Kare Eskola.