Hyppää pääsisältöön

Synnytyksessä ja seksissä jylläävät samat hormonit ja siksi se, mikä herättelee halua, edistää myös synnytystä – kätilön ja doulan vinkit parempaan synnytyskokemukseen

Kuvituskuva: Nainen istuu ja synnyttää sängyllä hajareisin. Sängyn ylälaidassa lukee Queen.
Kuvituskuva: Nainen istuu ja synnyttää sängyllä hajareisin. Sängyn ylälaidassa lukee Queen. Kuva: Seera Rytkölä / Yle synnytys,Akuutti,terveys,äitiys,synnytyshuone

Osaisitko nauttia seksistä loisteputkivalossa, vieraiden ihmisten ympäröimänä? Kun olo ei ole rento ja turvallinen, on vaikea heittäytyä kiihkoon. Sama pätee myös synnytykseen. Jotta synnytys etenisi hyvin, tarvitsee synnyttäjä avukseen rauhaa, hellyyttä ja nautintoa tuottavia asioita.

Oletko koskaan ajatellut, että synnytyksessä ja seksissä voisi olla jotain samaa? Kätilö ja doula Jenna Hellstén kohtaa usein ällistyneitä ja järkyttyneitäkin ihmisiä, kun hän puhuu synnyttämisen ja seksin yhtäläisyyksistä. Ajatus jopa ällöttää monia, vaikka kyseessä on kaksi ihmiselämään kuuluvaa luonnollista asiaa, joissa vaikuttavat samat hormonit.

– Synnytys voi olla hyvin eläimellistä ja luonnollista ihan samoin kuin seksi. Itse asiassa näissä kahdessa on hurja määrä samankaltaisuuksia, sanoo Hellstén.

Seksiinkään ei pysty antautumaan täysillä, jos mieli laukkaa vatsamakkaroissa, pyllyn selluliiteissa tai nurkissa pyörivissä villakoirissa. Nautinto vaatii mielen sulkemista muulta.

Useimmille myös ajatus seksin harrastamisesta loisteputkivalaistuksessa ja tuntemattomien ihmisten ympäröimänä tuntuu vieraalta. Kiihkoon on vaikea heittäytyä, jos ei tunne olevansa turvassa.

Sama kaava pätee synnytykseen.

Rakkaushormoni oksitosiini edistää synnytystä, kun nainen tuntee olonsa turvalliseksi

Oksitosiinia erittyy kosketuksen ja hyvän olon voimasta esimerkiksi halaillessa, suudellessa ja seksin aikana. Synnytyksessä sillä on tärkeä tehtävä kohdun supistumisessa.

Kun synnyttäjä pystyy luottamaan ympärillään oleviin ihmisiin ja tuntee olonsa turvalliseksi sekä hyväksytyksi, pääsee rakkaushormoni oksitosiini erittymään. Silloin synnytyskin etenee todella hyvin, Jenna Hellstén tietää.

Kun supistukset voimistuvat, myös endorfiinien erittyminen lisääntyy. Endorfiinit ovat kuin kehon oma epiduraali, ne rauhoittavat ja lievittävät kipuja. Parhaimmillaan oksitosiinin kanssa ne saavat synnytyksen etenemään nopeammin ja lempeämmin.

– Synnytys voi olla tosi lempeää, rauhallista ja hiljaista. Kaikki lähtee hengittämisestä, mikä onkin rentouden löytämisessä ja oman mielen hallinnassa kaikista tärkein asia.

Pidä kotitreffi-illan fiilis yllä synnytyksen alussa

Varsinkin synnytyksen alussa mieli kannattaa viedä rauhallisen romanttiseen kotitreffi-iltaan. Kynttilänvalo, ihana taustamusiikki, hyvä ruoka, lempeä kosketus, hieronta, pussailu ja kauniit sanat antavat synnytykselle hyvän ja vauhdikkaan alun, Hellstén opastaa.

Omaa oloa voi ja kannattaa buustata lempeän esileikin tyyliin. Mitä enemmän mielihyvää ja nautintoa tuottavia asioita tilanteessa on mukana, sen paremmin supistuksille uskaltaa antautua ja ottaa ne vastaan.

Synnytyksellä on hyvät edellytykset edistyä nopeasti, kun synnytystila on hämärä ja äidillä on lämmin, luottavainen ja rakastettu olo.

Kun synnyttäjä on omassa kuplassaan mieli ja keho rentoutuneena, saattaa synnytyksessä olla myös nautinnollisia hetkiä, Jenna Hellstén lisää. Kipu ja nautinto eivät suinkaan ole toistensa vastakohdat eikä nautinnollisia tuntemuksia tarvitse hävetä tai säikähtää.

– Synnytysäänetkin kuulostavat usein siltä kuin joku harrastaisi seksiä. Niistä äänistä kuulee, että asiat edistyvät hyvin.

"Joissain synnytyksissä kumppani on edesauttanut supistuksia kuiskuttelemalla ihanuuksia äidin korvaan ja hieromalla ja stimuloimalla äidin rintaa ja nänniä."

Lohjan sairaalan synnytysosastolla työskentelevä kätilö Marjut Heikintalo ajattelee, että jokaisella synnyttäjällä ja perheellä on oikeus tehdä synnytyksestä oman näköinen itselle tärkeillä asioilla, jotka helpottavat kipuja sekä tuovat rauhaa, turvaa ja kodinomaisuutta.

Heikintalo on kohdannut uransa aikana monia erilaisia synnyttäjiä, toiveita ja tapoja. Esimerkiksi yksi uran aikana vastaan tullut tapa edistää oksitosiinin erittymistä, on nännistimulaatio.

– Joissain synnytyksissä kumppani on edesauttanut supistuksia kuiskuttelemalla ihanuuksia äidin korvaan ja hieromalla ja stimuloimalla äidin rintaa ja nänniä, Heikintalo kertoo.

Saksia, valonauhaa, viinirypäleitä ja kukkia ympäri kuvaa. Keskellä sydän.
Saksia, valonauhaa, viinirypäleitä ja kukkia ympäri kuvaa. Keskellä sydän. Kuva: Seera Rytkölä / Yle synnytys,Akuutti,sakset,terveys,hyvinvointi

Eläimetkin etsivät synnytyksen alkaessa suojaisen paikan, miksi ihmisen pitäisi synnyttää loisteputkivalojen alla

Eläimet etsivät synnytyksen alkaessa suojaisan ja hämärän paikan, missä ne pystyvät rentoutumaan ja antautumaan synnytykselle. Eläimet osaavat myös hakeutua synnytyksen edetessä asentoihin, joissa olo tuntuu sillä hetkellä parhaimmalta. Samanlainen turvallinen olo on tärkeää ihmiselle.

Koti on oksitosiinin virtaamisen kannalta usein paras paikka. Siksi kotona olemista synnytyksen alussa suositellaan mahdollisimman pitkään. Tuttu ja turvallinen ympäristö ilman kiirettä ja vieraita ihmisiä antaa oman rauhansa.

Sillä, miten kohtaan äidin ja perheen, on iso merkitys.

Sairaalassa turvallinen ja rento olo ei ehkä löydy yhtä helposti kuin kotona, tietää Marjut Heikintalo. Kotona hyvin edennyt synnytys saattaa ottaa takapakkia, kun päästään sairaalaan. Supistukset lopahtavat, synnyttäjä stressaantuu ja adrenaliini pääsee torppaamaan hyvänolonhormonien erittymisen.

– Jos sairaalaympäristö ja synnytys jännittää, ahdistaa tai pelottaa, ja ympärillä on älytön määrä kiireisiä ihmisiä, jotka eivät edes katso silmiin, on hyvin todennäköistä, ettei synnytys etene halutulla tavalla. Siksi turvallisen ilmapiirin luominen on tärkeää, Heikintalo muistuttaa.

Turvan tunne lähtee muodostumaan jo ensikohtaamisesta ja kulkee koko synnytysmatkan.

Hoitohenkilökunnan on tärkeää luoda hyvää fiilistä, rauhaa ja harmoniaa syntymähuoneeseen hyvällä vuorovaikutuksella. Huone on perheen yksityistä aluetta. Sitä ja siellä olevia ihmisiä pitää kunnioittaa.

– Sillä, miten kohtaan äidin ja perheen, on iso merkitys. Annan kaiken rauhan synnyttäjälle ja vakuutan hänen olevan turvassa, Heikintalo kertoo.

“On tärkeää tunnistaa ja tunnustaa, jos synnytys pelottaa.”

Synnytys haastaa aina. Epävarmuuden ja kipujen lisäksi osalle synnyttäjistä lisähaasteita tuo synnytyspelko.

– On todella tärkeää tunnistaa ja tunnustaa, jos synnytys pelottaa. Synnytyspelkoon on saatavilla apua, ja sitä kannattaa ehdottomasti pyytää esimerkiksi oman neuvolan kautta. Usein jo yksi keskustelukerta helpottaa tulevaan synnytykseen valmistautumista, Marjut Heikintalo kertoo.

Olipa taustalla pelkoa tai ei, tarvitsee synnyttäjä ympärilleen ihmisiä, jotka ovat synnytyksen aikana tuki ja turva, ja jotka kannustavat ja valavat synnyttäjään uskoa.

Mukana olevan kumppanin tai muun tukihenkilön tehtävä on tärkeä. Hänen pitää tietää synnyttäjän toiveista ja olla suojelija, joka ei panikoi vaan ottaa synnyttäjän tarpeen tullen kainaloon ja vakuuttaa kaiken olevan hyvin.

Monesti äidin rauhoittamiseen ei tarvita kuin muutamia sanoja.

– “Sä oot turvassa ja vauvalla on kaikki hyvin, sun ei tarvi tehdä tätä yksin, me autetaan sua, nyt vaan keskityt taas hengittämiseen”, niin hän pääsee takaisin positiiviseen tilaan ja omaan synnytyskuplaansa, adrenaliini lähtee pois, keho rentoutuu ja hyvänolonhormonit pääsevät taas erittymään, Jenna Hellstén muistuttaa.

Synnyttäjän on tärkeää luottaa myös omaan kehoonsa ja sen voimaan. Hyvän synnytysvalmennuksen avulla synnyttäjä osaa hallita omaa kehoaan, tietää mitä keinoja hänellä on itsellä käytössään ja mitä kehossa synnytyksen aikana tapahtuu, Hellstén lisää.

Synnyttäjällä on oikeus olla itsekäs

Vaikka jokainen synnytys on kätilöillekin ainutlaatuinen, on se heille kuitenkin arkipäivää ja työtä. Synnyttäjälle kyseessä on yksi elämän tärkeimpiä hetkiä, Jenna Hellstén miettii. Synnyttäjä onkin ainoa, joka esimerkiksi tietää, miten kestää kipuja, missä asennossa on paras olla ja mitä hän haluaa.

– Kyseessä on naisen elämässä hetki, jolloin saa ja pitääkin olla itsekäs. On tosi tärkeää ja voimaannuttavaa, että naiset luottavat oman kehonsa taitoon synnyttää ja tietävät, ettei heidän tarvitse olla vain auktoriteettien armoilla vaan heillä on lupa ja mahdollisuus toivoa asioita.

Jokainen synnytys ja synnyttäjä ovat erilaisia. Esimerkiksi kiputuntemukset ja erilaisten kivunlievitysmenetelmien toimivuus ovat hyvin subjektiivisia kokemuksia. Se, mikä toimii toiselle, ei välttämättä sovi itselle.

“Voimaannuttavan synnytyskokemuksen ei tarvitse missään nimessä olla lääkkeetön.”

Kätilö on rinnalla kulkija, joka varmistaa, että synnytys etenee turvallisesti. Heikintalo muistuttaa, että kätilöt ovat synnytyksen hoidon ammattilaisia, joiden tärkein tehtävä on saattaa synnytys turvallisesti hyvään lopputulokseen niin että äiti, vauva ja koko perhe voivat hyvin.

Toivelistan kanssa kehtaa siis mennä synnärille, ja synnytyshuoneen nurkkaan saa ripustaa vaikka omat jouluvalot tunnelmaa luomaan. Synnytyksessä pää saa olla pilvissä, mutta jalat kannattaa pitää maassa, Heikintalo neuvoo.

– Toiveita saa ja pitääkin olla, mutta niistä on tärkeää osata myös luopua, mikäli tilanne niin vaatii. Vaikka olisi esimerkiksi ajatellut selviävänsä ilman kivunlievitystä, ei puudutteiden ottaminen kesken synnyttämisen tee kenestäkään huonompaa synnyttäjää.

Voimaannuttavan synnytyskokemuksen ei tarvitse missään nimessä olla lääkkeetön. Se ei tarkoita, että pitää synnyttää luomuna vaan, että synnyttäjä on uskaltanut tuoda omat toiveensa esiin, ja häntä on kuultu ja kohdeltu hyvin, Jenna Hellsten summaa.

Seuraa Akuuttia myös Facebookissa ja Instagramissa @yleakuutti!