Hyppää pääsisältöön

Kotkaniemen tiluksilla vaalitaan presidentti Svinhufvudin perintöä

Pehr Evind Svinhufvud (1861–1944) keräsi suosiota kansan keskuudessa leppoisana isähahmona. "Ukko-Pekkana" tunnettu Suomen kolmas presidentti ei peitellyt rakkauttaan maaseutuun, eikä varsinkaan Kotkaniemen tilaansa Luumäellä Etelä-Karjalassa. Tähän artikkeliin on koottu videoita kartoittamaan Kotkaniemen värikkäitä vaiheita.

Vuosina 1931–1937 Suomen presidentin virkaa hoitanut Pehr Evind Svinhufvud nautti suurta kansansuosiota lähestyttävällä olemuksellaan ja yksinkertaisilla vapaa-ajan riennoillaan. Metsästyksen merkeissä samoava Ukko-Pekka oli tavallinen näky Toikkalan kylän metsissä, suosihan hän Luumäen antoisia metsästys- ja kalastusalueita, eikä välillä tarvinnut lähteä edes omaa Kotkaniemen tonttia pidemmälle.

Paikallista metsästysseuraa ei juuri ollut, joten valtionpäämies lähti usein metsästysretkelle joko itsekseen tai yhdessä vaimonsa Ellenin (1869–1953) kanssa. Innokkaan metsämiehen asearsenaali on säilynyt tähän päivään asti ja sitä päästiin tarkastelemaan Erätulilla-ohjelmassa vuonna 2000.

Rouva Ellen Svinhufvudin tarmokas työnteko piti Kotkaniemeä pystyssä aikana, jolloin silloinen kihlakunnantuomari Pehr Evind kärsi karkotustuomiota Siperiassa venäläistämistoimien vastustamisesta, tai kuten tuomio tuolloin virallisesti määriteltiin, yhteiskuntarauhan uhkaamisesta. Raskaaseen maanviljelyyn tottunut Ellen perusti täysihoitolan selviytyäkseen tilan lainanlyhennyksistä ja johti Kotkaniemen tilan toimintaa esimerkkinsä voimin.

Ellenin kädenjälki on edelleen havaittavissa kotimuseona toimivassa Kotkaniemessä etenkin kesäisin. Puutarhanhoito oli Ellenille tärkeä harrastus ja hän saattoi viettää useita tunteja päivässä huolitellen kasveja tai kitkien rikkaruohoja. Tilan hyötypuutarha elvytettiin aikaisempaan loistoonsa vuonna 2017 kiinteistön peruskorjauksen yhteydessä ja sen kunnossapidon otti vastuulleen Toikkalan Marttayhdistys.

Presidenttiparin kuoltua kiinteistö jäi Svinhufvudin perikunnan haltuun. Vuonna 2000 Kotimaan kasvot -ohjelmassa tarkasteltiin, kuinka 1990-luvun lama oli taloudellisesti raskasta Svinhufvudin suvulle ja sitä myöten Kotkaniemelle. Silloinen talon isäntä ja Ukko-Pekan pojanpoika Jorma Svinhufvud kertoi, kuinka lamasta seuranneet taloushuolet tekivät talon kunnossapidosta hyvin haastavaa ja jopa Ukko-Pekan arvotavaroiden myyminen oli ajoittain ollut pelon aiheena. Tämä saattoi tilan pakkohuutokaupan partaalle, kunnes valtio lopulta osti sen irtaimistojaan myöten.

Pahin uhkakuva olisi ollut se, että koko irtaimisto ja kiinteistö olisi pirstottu ja pakkohuutokauppahan tässä olisi päällä.
― Jorma Svinhufvud Kotimaan kasvot -ohjelmassa vuonna 2000

Täten Kotkaniemestä tuli Mannerheimin Louhisaaren ja Urho Kekkosen Tamminiemen jälkeen kolmas valtion omistukseen siirtynyt Suomen entisen presidentin koti. Kotkaniemi saattoi myös jatkaa toimintaansa kotimuseona.

Museovirasto ei kuitenkaan ollut tekemässä vuokrasopimusta Kotkaniemestä vuonna 2015, syynä määrärahojen puute. Tilan omistuksesta vastaava liikelaitos Senaatti-kiinteistöt ilmaisi myöskin, ettei voisi itse kustantaa tilan tarvitsemaa peruskorjausta. Kotkaniemi asetettiin myyntiin ja sen tulevaisuus joutui hämärän peittoon.

Luumäen metsissä sijaitsevaa arvotilaa ei lopulta kuitenkaan ollut tarvetta sulkea. Varmuus tähän saatiin vuonna 2016 kun Kotkaniemen kunnostus kirjattiin lisäyksenä valtion vuoden talousarvioon. Tuolloin tavoitteena oli saada kunnostus valmiiksi Suomen satavuotisjuhliin mennessä.

Vuonna 2016 alkanut laaja remontti uudisti Kotkaniemeä kauttaaltaan. Vanhat ikkunat vaihdettiin uusiin, talon suuri sali tapetoitiin alkuperäisen kuvioinnin mukaan ja kaiken kruunasi perinteinen pärekatto, jonka kestävyyden rakentajat uskalsivat arvioida ainakin muutaman sukupolven mittaiseksi. Kokonaisuus lähenteli vanhojen valokuvien tarkkuudella sitä ympäristöä, jota Pehr Evind ja Ellen Svinhufvud olivat rakastaneet ja kaitseneet useiden vuosikymmenten ajan.

Kotkaniemi toimii edelleen kotimuseona muistuttamassa yhden Suomen yksinkertaisuudessaan värikkäimmän presidenttiparin elämästä. Tämän pariskunnan yhteiselo käsitti venäläistämiskauden Siperian, valtionhoitajuuden ja vaiherikkaan presidenttikauden, mutta kansan silmissä helposti lähestyttävien presidentti ja rouva Svinhufvudin veri veti loppuun asti kohti Toikkalan kylää ja siellä siinnyttä Kotkaniemeä, heidän elämäntyönsä merkityksellisintä monumenttia.

Keskustelu sulkeutuu 18.12.2020.
Keskustele

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto