Hyppää pääsisältöön

Luontoilta:

Mitä luonnossa tapahtuu?
Katso kuvalliset kysymykset ja vastaukset

Radio Suomen Luontoillan kuvallisissa kysymyksissä pohditaan luonnon ihmeellisyyksiä kuuntelijoiden lähettämien kuvien kera.

Katso kuvat, ja lue mitä asiantuntijat vastasivat! Vastaukset lisätään lähetyksen jälkeen.

Luontoillan asiantuntijat ja ohjelman yhteystiedot

Luontoillan asiantuntijat studiossa vastaamassa kuulijoiden kysymyksiin.
Luontoillan asiantuntijat studiossa vastaamassa kuulijoiden kysymyksiin. Luontoilta

Mitä haluat tietää Suomen luonnosta? Soita, kysy, kuuntele, lue!

Luontoillan asiantuntijat:

Heidi Kinnunen – nisäkkäät
Jaakko Kullberg – hyönteiset
Juha Laaksonen – linnut
Ari Saura – kalat & matelijat
Henry Väre – kasvit

Lähetyksen juontaa Minna Pyykkö.

Osallistu Luontoiltaan!

Luontoiltaan voit osallistua soittamalla suoraan lähetykseen. Puhelinumero on 0203-17600.
Luontoillan sähköpostiosoite on luonto.ilta@yle.fi.
Perinteinen posti: Luontoilta PL 79, 00024 YLE

Luontoilta Yle Areenassa
Yle Luonto

Luontoilta 18.11.2020

Kalareissun erikoinen saalis

"Tyttäreni oli kalassa, ja tällainen tarttui jigiin järven pohjasta."
– Anneli Hemilä, Järvenpää

Kysymykseen vastaa kalojen ja matelijoiden asiantuntija Ari Saura:

Tässä ei ole kyse kasvista tai eläimestä, vaan järvimalmista, joka on hapettunutta rautaa (rautaoksidia).

Pohjavesissä rauta on liuenneena, ja järvimalmia syntyy, kun liuennut rauta alkaa saostua pohjalähteen purkauspaikan kohdalla esimerkiksi kiven sirun ympärille.

Suomen maaperässä on kahdenarvoista rautaa – kolmenarvoista ferrirautaa ja kahdenarvoista ferrorautaa. 1800-luvulla, ennen vuoriteollisuutta ja masuuneja, järvimalmi oli Suomen tärkein raudan lähde.

Mustanaamainen valkohäntäpeura

"Näin useita valkohäntäpeuroja Raasin retkellä lähellä Pöytyää, mutta tämä mustanaamio oli poikkeava turkiltaan. Onko lajimääritys silti oikein?"
– Mikko Peussa, Turku

Kysymykseen vastaa nisäkäsasiantuntija Heidi Kinnunen:

Kyse on nuoresta eläimestä, joka on vaihtamassa karvaa. Kuvassa näkyy kyljessä punertava kesäkarva, ja päässä sekä toisessa takajalassa karva on jo vaihtunut tummaan talvikarvaan.

Talvikarva pitää erityisen hyvin sadetta, ja sen alla on hyvä pohjavilla. Ja tummahan sopii meidän pimeisiin talviimme!

Sirkka puolukkametsässä

"Lappeenrannan Muukossa hyppäsi suurehko sirkka kannon päälle. Sirkka oli reilun tulitikkuaskin pituinen, mutta ei näyttänyt hepokatilta."
–Jukka Hirvi, Taipalsaari

Kysymykseen vastaa hyönteisasiantuntija Jaakko Kullberg:

Kyseessä on yksi Suomen suurimmista heinäsirkkalajeista eli kangassirkka; varsinkin naaraat ovat suurikokoisia.

Muista heinäsirkoista poiketen kangassirkalla ei ole lenninsiipiä. Siivettömyydestä on se hyöty, että kangassirkka voi käyttää siipien kasvattamisen energiapanoksen jälkeläistuotantoon.

Kangassirkka on lämpimien, puoliavoimien paikkojen laji ja suhteellisen yleinen Salpausselän alueella.

Kuuntele lähetys Yle Areenasta:


Seuraava Luontoilta on Lasten Luontoilta - ja se kuullaan keskiviikkona 16. joulukuuta.