Hyppää pääsisältöön

Prisma: Pitkän elämän salaisuudet – treenatut aivot kestävät paremmin ikääntymistä

Australialainen dokumentti tutkii aivojen ikääntymistä.
Neurotieteilijä, tohtori Sarah McKay tapaa australialaisen supernelikön Bobin, Nolanin, Margaretin ja Robin. Australialainen dokumentti tutkii aivojen ikääntymistä. Yle TV1,Prisma: Pitkän elämän salaisuudet

Ikääntymistä tutkitaan maailmalla lääketieteen, biologian ja psykologian alalla.

San Franciscon kaupungissa Yhdysvalloissa tutkija Judith Campisi on jäljittänyt solujen vanhenemista eli senesenssiä. Buck-instituutin tutkimusryhmä on saanut selville, miten solut aiheuttavat ikääntyvän kudoksen rappeutumisen.

Ryhmä kehittää parhaillaan lääkkeitä, jotka hakevat ja tuhoavat vaurioituneita, vanhentuneita soluja. Tutkijoiden työtä siivittää elinvoimaa uhkuva motto ”Nauti elämästä 95-vuotiaana yhtä paljon kuin 25-vuotiaana!”

Australialaisessa dokumentissa Pitkän elämän salaisuudet neurotieteilijä, tohtori Sarah McKay tapaa eri maiden aivotutkijoita, jotka selvittävät pitkän ja terveen elämän salaisuuksia. Yksi salaisuus voi olla älyllisesti haastavat harrastukset, ruokavalio ja sosiaalinen kanssakäyminen.

Yksinäisyys vastaa 15 tupakkaa päivässä

Yksinäisyys yleistyy kovaa vauhtia. Professori Alex Haslam Queenslandin yliopistosta on tutkinut 15 vuotta sosiaalisen eristyneisyyden ja yksinäisyyden tuhoisia vaikutuksia ihmisen terveyteen.

”Olemme sosiaalisia eläimiä, joiden on tarkoitus toimia yhdessä. Jos meidät eristetään ryhmästämme, elimistömme joutuu stressitilaan. Jatkuva yksinäisyys on kuin 15 savuketta päivässä, mutta sitä ei huomioida samalla tavalla”, Haslam painottaa.

Jos yksinäisyys vanhentaa elimistöä, niin sosiaalinen kanssakäyminen voi puolestaan hidastaa ikääntymistä. Professori Haslam suosittelee merkityksellistä ja yhteisöllistä toimintaa. Yhteys muihin ihmisiin vahvistaa minäkuvaa ja auttaa tuntemaan, että on osa suurempaa ryhmää. Lääkkeitä ei tarvita, toisten läsnäolo kasvokkain riittää.

Australialainen dokumentti tutkii aivojen ikääntymistä.
Neurotieteilijä, tohtori Sarah McKay (vas.) ja neuropsykologi Joanne Robertson. Australialainen dokumentti tutkii aivojen ikääntymistä. Yle TV1,Prisma: Pitkän elämän salaisuudet

Ihmisen aivot ohjaavat kaikkea ajattelua: muistamista, suunnittelua, järjestämistä ja päätöksentekoa. Yksi lääketieteen suurista haasteista on löytää ratkaisu Alzheimerin tautiin, joka on aivoja rappeuttava etenevä muistisairaus.

Tutkijoita askarruttaa, miksi osa ihmisistä välttyy Alzheimerin taudin oireilta, vaikka heidän aivoistaan löytyy solujen välistä viestintää haittaavia proteiinikasaumia. Miten nämä ihmiset välttyvät rappeuttavan sairauden oireilta?

Supervanhukset terveen ikääntymisen mallina

Australiassa aivojen ikääntymisohjelmassa tutkitaan yli 100 000 iäkästä kansalaista. Osallistujien aivoja kuvataan puolentoista vuoden välein. Lisäksi seurataan yleistä terveydentilaa, ruokavaliota, liikuntaa ja vapaa-aikaa.

Aivotutkimuksessa erottui ainutlaatuinen nelikko. 79-vuotiaan Nolanin aivoissa ei ole havaittu rappeutumista, jota yleensä tapahtuu ikääntyessä. 77-vuotiaan Robin aivot eivät ole juuri muuttuneet 20 vuoteen. Margaret on 85-vuotias ja hänen riskinsä sairastua dementiaan on käytännössä olematon. Liki 90-vuotiaalla Bobilla on tutkijoiden mukaan Australian parhaiten ikääntyneet aivot.

Nelikon suorituskykyä selittää muun muassa se, että heistä jokaisella on älykyyttä virittäviä ja haastavia harrastuksia. Uusien asioiden opettelu kasvattaa tiedon käsittelyyn liittyvien toimintojen reserviä, minkä ansiosta aivot kestävät ikääntymistä paremmin. ”Jokainen missä tahansa elämänvaiheessa voi parantaa aivoterveyttä”, muistuttaa neuropsykologi, tohtori Joanne Robertson Florey-instituutista.

Jospa emme pitäisikään supervanhuksia poikkeuksina, vaan terveen ikääntymisen mallina, johon voimme kaikki pyrkiä.

Staying Younger for Longer. Tuotanto: ABC, Australia, 2019.

Dokumenttisarja Pitkän elämän salaisuudet, TV1 keskiviikkona 18.11. klo 19.00, uusinta lauantaina 21.11. klo 7.00 ja maanantaina 23.11. klo 23.00, Areenassa. Sarjan ensimmäisessä osassa käsiteltiin kehon ikääntymistä.