Hyppää pääsisältöön

Kunnat kuntoon, konsultti: käsikirjoitus

Kun rahasta on tiukkaa, moni kunta kutsuu poliitikkojen avuksi ulkopuolisen konsultin. Suomessa yksi ja sama mies on luonut säästölistan yli sataan kuntaan. MOT tutki, miten leikkauksiin päädytään ja mitä niistä seuraa.

Kun kunnan rahat ovat vähissä, konsultti auttaa tekemään päätöksiä.

Youtube Public Sector Day 2020 1.10.2020
Eero Laesterä: Kuntatalous on kyllä varmasti hankalimmassa tilanteessa kuin ikinä mikä tietenkin on sitten täältä konsultin näkökulmasta kiva juttu kun on töitä.

Usein päätökset ovat kipeitä.

Youtube Haapaveden kaupunginvaltuuston kokous 3.7.2018
Ilkka Repo: Minä huusin, minä karjuin, löin nyrkkiä pöytään.

Jari Isoaho: Siellä on haettu niin sanotusti sivulliselta toimijalta semmoinen raportti, mikä on niin kuin haluttu. Se on minun mielipide.
Mitkä säästökeinot konsultin kaavasta putkahtavat ja mitä niistä seuraa?
Hanna Kuusela: Oikeestaan aina lähdetään siitä, ett ratkasu on palveluiden leikkaaminen.
Meklin: kannattaa sillä tavalla olla tarkkana näissä selvityksissä että mitä nämä menosäästöt vaikuttavat tuloihin.
Miksi yhden miehen firma kasvoi käytännössä Suomen viralliseksi kuntien talouden kuntoonlaittajaksi?
Eero Laestera: Voitko sä lopettaa kuvaamisen?

Kunnat kuntoon, konsultti!

Moni kunta ja kaupunki etsii jälleen tänä syksynä säästöjä kotihoidosta, kouluista, kirjastoista ja päiväkodeista. Vaikeiden päätösten edessä apuun kutsutaan ulkopuolinen asiantuntija.

Suomessa hän on lähes aina yksi ja sama mies, kuntakonsultti Eero Laesterä.

Youtube Haapaveden kaupunginvaltuuston kokous 3.7.2018
Eero Laesterä Haapaveden valtuustossa: ...niin missään nimessä te ette saa enää kuntalaisille lisää hyvää luvata.

Hänet tunnetaan etenkin painelaskelmasta, jonka tarkoitus on pelastaa pikkukuntia valtionvarainministeriön pakkoliitoksilta.

Lähdemme konsultin jäljille selvittämään, miksi niin suuri osa Suomen kunnista tarvitsee taloudenpitoonsa konsulttia, ja miksi kaikki valitsevat saman konsultin?

Aloitamme Janakkalasta. Täällä konsultin säästöohjelmasta on kulunut jo muutama vuosi. Voimme siis mitata, miten ohjelma on vaikuttanut.
AT: Nooh paljo on?
KS: Kyl tää on yli 28 - eiks tän pitänyt olla säästökeino?
AT: Niin, mut tässähän kävikin nimenomaan täällä just niin, et ne piti perua tää veden lämpötilan laskeminen, sen takia, koska sit asiakkaat alko siirtyä naapurikunnan uimahalleihin.

Säästöpaketissa arvioitiin, että uimaveden lämpöä laskemalla kunta säästäisi 5000 euroa vuodessa.
Kokonaisuudessaan säästötarve oli Janakkalassa tuolloin vajaat viisi miljoonaa.

efekti: Tää valtuustosali on uusittu että tämä ei ole alkuperäisessä muodossa

Kunnantalon remontin keskellä tapaamme keskustalaisen Merja Taposen. Hän oli mukana ohjausryhmässä, joka valmisteli säästöohjelman konsultin johdolla.
Merja Taponen: Se oli rankkaa meille kaikille, mutta kyllä me edelleen kaikki oltiin hyvissä väleissä senkin jälkeen, että ei siinä tämmöstä tapahtunut tietenkään että siitä nyt jotain pysyviä traumoja olisi jäänyt.
AT: Mikä oli rankkaa?
Merja Taponen: Se keskustelu, ensinnäkin niitä istuntoja oli aika paljon ja se vei todella paljon aikaa ja energiaa.
AT: mutta paketin saitte kasaan?
Merja Taponen: Saatiin, tulos saatiin siitä erittäin iso osa toteutu.

Laesterän ja hänen Perlacon-yhtiönsä teho perustuu kunnasta toiseen toistuvaan malliin. Ensin perustetaan ohjausryhmä, jota usein sitoo vaitiolovelvollisuus.

Konsultti työstää säästöpaketin yhdessä kunnanjohdon ja ohjausryhmän kanssa. Janakkalassa säästöt esiteltiin koko valtuustolle vasta kuukausien työn jälkeen. Sen oli hyväksyttävä paketti pikaisesti yhtenä kokonaisuutena.
Merja Taponen: No ei. En tän mun kunnallispoliittisen urani aikana en muista, että olisi tehty vastaavalla tavalla.

Konsultti Eero Laesterä on kiertänyt liki kaikissa Suomen kunnissa. Säästö- tai sopeutusohjelman hän on tehnyt yli sadalle kunnalle.
Lehtiotsikot, grafiikkaa
Turun edessä 50 miljoonan säästökuuri – kaupunki pestaa avuksi konsultin
Tampereen raju säästökuuri ei välttämättä riitä tasapainottamaan taloutta – Konsultilta huolestuttava arvio
Tammelan valtuusto pureskeli säästöohjelmaa: "Mitä konsultilta tilasimme, sitä me myös saimme"
Konsulttiselvitys: Espoon palvelut liian laajat ja laadukkaat

Youtube Pälkäneen kunnanvaltuuston kokous 19.3.2020
efekti: ...ja kello on 18, aloitamme valtuuston kokouksen nimenhuudon

Laesterä istui vuosia kokoomuksen valtuustoryhmässä Pälkäneellä.
Aina tähän kevääseen asti hän toimi myös kunnanhallituksen puheenjohtajana
.
Laesterä, Eero?
Paikalla.

Tutkija Hanna Kuuselalle konsulttiyhtiö Perlacon on tuttu noin kymmenen vuoden takaa, kun hän toimi vihreiden valtuutettuna Nurmijärvellä. Kuntapolitiikan hän on sittemmin jättänyt.

Kuusela on kirjoittanut kirjan konsulttidemokratiasta ja seurannut Perlaconin toimintaa pidempään.

Hanna Kuusela: Kyl mä kokosin tietoa siitä, koska se tuntu niin volyymiltaan niin suurelta ja merkitykselliseltä kuntakonsultoinnin toimijalta.
Hanna Kuusela: ...että siitä on jo muodostunu ikään ku kuntatalouteen tai kuntakentälle tietynlainen kaava.

Kuusela lupaa pyynnöstämme perehtyä konsultin paketteihin kunnallisen demokratian näkökulmasta.

Löydämme toisenkin asiantuntijan. Emeritusprofessori Pentti Meklin ohjasi Laesterän väitöskirjan Tampereen yliopistossa ja tuntee tämän menetelmän hyvin.

Pentti Meklin: Se on eräänlainen niin kun harava tai kampa. Jolla kammataan niin kun kunnan menot ja siitä tarttuu sitten erilaisia säästökohteita. Ja toisaalta sitten onhan myös se tapa, jolla sitä haravaa vedetään elikkä siinä on tavallaan se harava ja sitten haravanvetomalli. Elikkä mitenkä ohjausryhmä perustetaan ja mitenkä se prosessi viedään: salaisuuskysymykset ja julkisuuskysymykset.

Myös Meklin lupaa perehtyä avuksemme kahden esimerkkikunnan sopeutusohjelmiin.
KS:Jos janakkala edustaa sitä kuntaa, josta me voidaan katsoa et mitä sitten oikeasti tapahtu, kun se ohjelma-aika on jo ohi. Niin Haapavedellähän se ei oo..
AT: Se on meneillään, joo, kaksi vuotta tulee täyteen siitä kun se tehtiin ja nyt on sitten niitten toimenpiteiden aika.
KS: mikä käsitys sulla on, et onks se menossa siellä yhtä sujuvasti kuin janakkalassa
AT: Se on riitasa paikkakunta, siel on kyllä riidelty.

AT: Mä lähen täst nyt sit Pohjanmaalle

Seuraavaksi Haapavesi
Tapaan perussuomalaisen kaupunginvaltuutetun Ilkka Revon.

Ilkka Repo: meille kerrottiin madonluvut ja kyllä Haapavesi oli kuoleman kielissä ja pakkoliitokset on varmasti edessä. Nyt ei millään selvitä, mutta kaupunginjohtaja Vahteala oli löytänyt jo viisasten kiven. Pälkäneellä, muistaakseni silloinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja, mutta myös yrittäjä, Suomessa hyvin tunnettu saneerausmies Eero Laesterä.

Revolle selvisi, että konsultin kanssa työtä tekevä ohjausryhmä ei saa kertoa toisille valtuutetuille mitään tulevan säästöpaketin sisällöstä. Hän nosti asiasta metakan.

Ilkka Repo: Siitä, jos olisi nauhoituksia jäljellä, niin minä huusin, minä karjuin, löin nyrkkiä pöytään

Puhekielto vahvistetaan MOT:lle useista kunnista.

Kaksi vuotta sitten Repo tinkasi asiaa konsultilta vielä juuri ennen kuin säästöpaketista äänestettiin.
Youtube Haapaveden kaupunginvaltuuston kokous 3.7.2018
nuijankoputus, “kysymyksiä!”
Ilkka Repo:..he ovat...kohta tulee Eerolle tästä kysymys. He ovat Eeron johdolla käsitelleet tätä pakettia monta kuukautta ja minä olen pyytänyt tietoja valtuutettukavereiltani, mitä siellä puhuttiin. Vastaukset vain, suuria asioita mutta emme saa kertoa. Valtuutettujen välinen tiedonsiirto on estetty.
Youtube Haapaveden kaupunginvaltuuston kokous 3.7.2018
Eero Laesterä: Se mielipaha mikä tästä on tullut niin mä oon vaan pahoillani mut sille mä en voi mitään että et ole tullut valituksi tähän ohjausryhmään.
Eero Laesterä: Kyllä meillä on tietysti lupa olettaa, ja uskoa että se terävin pää joka teillä työtä valmistelee ja vielä virkavastuulla niin sieltä on tultava se tieto, joka on tultavissa.

MOT: kuinka hyvin valtuutettuna silloin olit tietoinen ja kärryillä siitä, mitä olet päättämässä?
Ilkka Repo: Se oli jo valtuuston kokous, jossa päätetään. Kuusi päivää ennen annetaan paketti: 170 sivua täynnä heksagrammia, diagrammia, pylväsdiagrammia, lukuja. Ei kenenkään pää kestä semmoista, jos ei ole matkan varrella mukana.

Hanna Kuusela luki samat 170 sivua. Hän tunnistaa konsultin työtavat myös omista tutkimuksistaan.
Hanna Kuusela: Konsultit usein tuo myös tätä tämmöstä niin kun vähemmän julkista kulttuuria. Ja näin tuntuu jonkin verran käyneen, jossain määrin käyneen myös näissä Perlaconin prosesseissa, että nimenomaan prosessit, jotka hyvin vois olla avoimia, julkisia tai ainakin niin ku kaikki päätöksentekijät osallistavia niin sinne tuodaan jonkin näkönen tämmönen salassapidon kulttuuri.

Haapavedellä asutaan keskustaajaman lisäksi pienissä kylissä eri puolilla kuntaa.

Vatjusjärvellä Isoahon lapset käyvät noin 40 oppilaan lähikoulua.

Sara Isoaho: Noo, se on ihan kiva, siel on kavereita, kivat opettajat ja hyvät tilat.

Isä Jari Isoaho vetää tiistaisin liikuntakerhoa kylän lapsille.

Konsultin esityksessä lakkautuslistalla olivat kaikki kunnan neljä pikkukoulua.

Jari Isoaho: Kyllä se aika kova paikka on. Mä oon itse käynyt tässä kouluni ja sitten on käynyt muun muassa mun vanhemmistakin, isä on käynyt samassa koulussa.

Jari Isoaho: Ihmisiä on erityyppisiä. Kaikki ei halua asua siellä keskustassa, niin
annettaisiin heillekin se mahdollisuus, että he pystyvät asumaan, että pystyisivät perustamaan perheensä ja asumaan täällä sivustallakin. Jotenkin tulee vaan semmoinen kuva, että kaikki haluttaisiin keskittää sinne yhteen ja samaan pisteeseen.

MOT: Tällainen pienen koulun lakkautustilanne tuli itselleni tutuksi mun omassa kunnassa, Taipalsaarella, kun siellä tehtiin säästöohjelmaa Perlaconin johdolla. Siellä mä en työssäni tätä asiaa käsitellyt, kyläläisten joukossa osallistuin infotilaisuuteen ja laitoin nimen paperiin sen koulun säilyttämisen puolesta

Tämän tunnustuksen jälkeen todettakoon, että koulut ovat yksi tavanomaisimpia säästökohteita sopeuttamisohjelmissa.

Niin myös Haapavedellä kaksi vuotta sitten.

Youtube Pälkäneen kunnanvaltuuston kokous 19.3.2020
Eero Laesterä: Eli tuota tää tarkottaa sitä, että te voisitte rakentaa isomman koulun jos te laitatte pieniä kouluja kiinni.

Riuttanen alottaa:
Riuttanen: arvoisa pj.

Ääneen nousee keskustalainen kuntapoliitikko Hannu Riuttanen. Hän oli ohjausryhmän jäsen ja kävi siellä tiukan väännön nimenomaan Laesterän koululaskelmista.
Youtube Pälkäneen kunnanvaltuuston kokous 19.3.2020
Eero Laesterä: Jos mä saan saman tien vastata taisteluparille

Kipeä pikkukoulukysymys pudotettiin viime tingassa pois säästöohjelmasta, ja koulut saivat lisäaikaa.
Nyt taajamaan on alettu rakentaa uutta koulukeskusta. Tapaan Laesterän taisteluparin työmaan laidalla.

Hannu Riuttanen: Siitä summasta meillä oli se suurin kiista meillä Laesteran kanssa mistä käytiin että mikä se todellinen säästö tulee olemaan.
Kiistan ydin oli, kuinka monta opettajanvirkaa kunnassa todella/todellisuudessa voidaan pikkukoulut sulkemalla vähentää.
Hannu Riuttanen: No en en sillai voinut sitäkään niinkun aivan sisäistää että kaikki kuus opettajaa voiaan opettajan virkaa voidaan lakkauttaa, että ja kaikki oppilaat sulattaa näihin olemassa olemassa oleviin ryhmiin kumminkin että uskon että joudutaan perustamaan uusia ryhmiä kuitenkin tänne taajaman kouluun, se oli kumminkin se minun ajatus tässä tilanteessa.
MOT: Joo, ja teillä oli kiistaa niistä kouluista, ja nyt on iso työmaa. Mikäs tän kustannusarvio on?
Hannu Riuttanen: Se oli vajaa 16 miljoonaa.. kokonaisurakka.
Hetkinen. Kouluja lopettamalla piti säästää, mutta niitä ei lopetettu. Nyt kunnassa tehdään uutta koulua lainarahalla. Hankkeen budjetti tulee ylittymään miljoonilla.
Säästöohjelman ulkoistuksille kävi myös köpelösti. Päättäjät miettivät asiaa niin pitkään, että ostotarjoukset ehtivät umpeutua.
Hannu Riuttanen: Niitähän ei toteuttu sitten.
MOT: Eli se hoivapalvelujen ja päiväkodin yksityistäminen jäi toteutumatta.
Hannu Riuttanen: Kyllä.
MOT: Koulusäästö jäi toteutumatta?
Hannu Riuttanen: Joo, koulusäästö on joo siinä vaiheessa jäi vielä.

Kollegani ajaa emeritusprofessori Pentti Meklinin luokse Pirkanmaalle. Ehkä Meklin pystyy selittämään, mistä säästämisen vaikeus Haapavedellä johtuu?
MOT: Minkälaisessa kunnossa se kunta näytti olevan?
Pentti Meklin: No tuota mä katoin ihan niitä viimesiä laskelmia niin kyllä se näyttää näyttää olevan aika heikossa kunnossa se tulevaisuus.
MOT: Miksi juuri koulut löytyy näistä ohjelmista useimmiten?
Pentti Meklin: No koulu- koulupuolella on hyvä selitys tää tää väestökehitys, sikäli niin tuota niin tälle on luonnollinen selitys mutta kyll se rankka tahtoo olla koska koulu niin on kunnalle ja erityisesti kylälle se on elinvoimakysymys, että päätökset on vaikeita mutta kyllä niitä varmaan joutuu tekemään.
Juuri koulujen kohdalla konsultin laskelmiin kohdistuu kunnissa suurinta kritiikkiä: vanhemmat epäilevät usein, että säästöt on laskettu yläkanttiin.
MOT: No …löytyyks niistä laskelmista virheitä tai tarkotushakusuutta?
Pentti Meklin: No ei minusta nyt oikeestaan virheitä niin löydy, mutt että tietysti tämmösiä tiettyjä epätarkkuuksia nyt sitten löytyy, mutt ei minusta niin niin kovin oleellisia oleellista merkitystä niissä laskelmissa kyllä oo, että

Konsulttia eivät huuda apuun ainoastaan pienet kunnat.

Yle uutiset 6.10.2020
Uutisjuontaja: Oulun kaupungin kiistellyt ulkoistukset etenevät. Ateria- ja puhtauspalvelujen kilpailutus hyväksyttiin tiukan äänestyksen jälkeen kun puheenjohtajan kanta ratkaisi tasan menneet äänet

Oulussa on tänä syksynä alettu toteuttaa Laesterän listan kehotusta ulkoistaa noin 400 kaupungin työntekijää.

Sisko Junttila: Täytyy sanoa ihan rehellisesti, että eihän tämä yhtään positiivista ajatusta niinkun herätä, että miten minun työ, miten tää voi yhtäkkiä olla kaupungille niin turhake, että minut voidaan vaan kylmän rauhallisesti ulkoistaa

Olen jo menossa Ouluun, kun huomaan, että konsultti Laesterä esiintyy yleisötilaisuudessa Keski-Suomessa. Päätämme tavoitella haastattelusta kieltäytynyttä konsulttia vielä kerran. Oulu hoidetaan siis etäyhteydellä.

MOT: Mistä se säästö kaupungille syntyy?
Ville Urponen: ...työn tekemiseen käytettävä työaika on siellä yksityisten toimijoiden työehtosopimusten mukaisesti jonkin verran suurempi kuin mitä kunta-alan sopimuksissa on. Elikä siellä on käytännössä lyhyemmät vuosilomat ja ehkä jonkin verran pidempi viikottainen työaika.

On aika kuulla Kuuselan arvioi Perlaconin tasapaino-ohjelmista.
Hanna Kuusela: No kyll niistä oikeestaan aina lähdetään siitä, ett ratkasu on palveluiden leikkaaminen. Esimerkiks koulujen lakkauttaminen tai sitten erilaisten palveluiden lakkauttaminen tai sitten ikään kun juustohöylällä niin ku eri toimialoilta säästämiset. Ja niin ku tää ajatus siitä, että ett toisaalta voitais nyt vaikka miettiä kuntaveron korotuksia tai parantaa tulevaa kehitystä niin nää jää niin ku aika lailla sivuun näissä selvityksissä ett se on aika mekaaninen aika selkee tämmönen tämmönen niin ku kohti leikkauksia tää malli.

MOT:n alkuperäinen idea oli lähteä seuraamaan Laesterän kanssa hänen työtään kriisikunnissa.

Hänen tuore työnantajansa, konsulttiyhtiö FCG linjasi toisin.

Kyyjärven liikuntahallissa on alkamassa avoin kuntalaistilaisuus.

Eero Laesterä: Mitä tota asiaa teillä oli?
MOT: Me ollaan yritetty selvittää talouden tasapainottamisohjelmien nimenomaan vaikutuksia kunnissa, et mitä niissä tapahtuu sen jälkeen. Minkälainen on ollut se toteutuminen?
Eero Laesterä: Voitko sä lopettaa sen kuvaamisen?

Hetken kuluttua pääsemme yhteisymmärrykseen: ja Laesterä lupaa vastata kysymyksiin. Mitä mieltä hän esimerkiksi on tutkija Kuuselan näkemyksestä, että säästökeinot toistuvat mekaanisena kunnasta toiseen?
Eero Laesterä: No kuntien toiminta on aika samanlaista. Kyllä kuntien toimintaa ohjataan aika paljon niin kuin lailla, pakollisilla tehtävillä mitä kunnat tekee, ja sitten joissakin kunnissa on niitä vapaaehtoisia palveluita ja tota silloin kun meidän silloin kun me mennään sinne kuntaan, mennään siihen ristiriitatilanteeseen, että eurot alkaa loppua, niin meidän toimeksianto on aina sen tapainen, että te katsotte koko sen kunnan palvelurepertuaarin ja kun kuntia ohjataan hyvin samalla tavalla, niin kyl ne totta kai myös myös ne keinot, joita sieltä löytyy sitten tietyssä elämänvaiheessa olevassa kunnassa, niin ne voi olla hyvin samantapaisia, mutta kaavamaisia ne ei kyllä ole.

Musiikkina Kymi Sinfonietta Uuno Klami: Kohtauksia nukketeatterista

Kaava tai ei - myös kulttuurin säästöt toistuvat kunnasta toiseen. Oulussa listalla ovat teatterin avustukset, Kouvolassa sinfoniaorkesterin.

Pentti Meklin: Joo, täs näis kannattaa sillä tavalla olla tarkkana näissä selvityksissä että mitä nämä menosäästöt vaikuttavat tuloihin? Ja tuota nyt niin museot, orkesterit, teatterit ovat sellasia, että että niihin voi saada valtion osuutta. Ja ja jos tuota kunta lopettaa teatterin niin silloin myös häviää se valtion osuus, joka maksetaan niin kun henkilötyövuosien perusteella.

Meklinin mukaan konsulttiselvitys on hyvä haravoimaan karkeasti läpi kunnan menot ja etsimään niistä mahdolliset säästökohteet. Sen sijaan se ei juurikaan mittaa mitä säästöistä seuraa.
Janakkalan epäonninen uimahalli on tästä oiva esimerkki. Veden lämmön laskeminen pienensi samalla lipputuloja.
Pentti Meklin: tossa tapauksessa jos kuntalaiset siirtyy pois niin poistuvat naapurikuntaan niin uimahallilla menee varmaan tosi huonosti.
MOT: Ei mee koska ne nostivat valtuuston päätöksellä veden lämpöö uudestaan.
Pentti Meklin: Se oli varmaan viisas päätös.

Mutta miksi konsultin säästöohjelman on tilannut niin moni kunta, mihin niissä apua tarvitaan.

Etsitään vastausta vielä kerran Haapaveden valtuuston parin vuoden takaisesta kokouksesta.
Youtube Haapaveden kaupunginvaltuuston kokous 3.7.2018
Eero Laesterä: Mitään tekemättä saatte VM:stä kavereita kylään Haapavedelle.
Eero Laesterä: Kun me tarkastellaan sen valtiovarainministeriön peikon näkökulmasta asiaa …..

MOT: Monessa kunnassa se säästöohjelma tai sopeutusohjelma tilataan just sen takia, ett vältetään se, että valtiovarainministeriön mustat autot ajais pihaan? Niin mihin sillä viitataan?
Pentti Meklin: Kuntalaki on otettu semmoseks kriisikuntakriteerit elikkä kunnan talous menee kovin huonolle huonon tilaan niin tuota sitten valtiovarainministeriön mustat autot saattaa pyrähtää kunnan kunnan pihaan ja edessä voi olla arviointimenettely.

Konsultti Laesterän myyntivaltti on juuri painelaskelma, joka näyttää kuinka monta vuotta kunnalla on armonaikaa ennen kriisikuntakriteerien täyttymistä. Silloin uhkaa toteutua peloista pahin eli kunta menettäisi itsenäisyytensä.

Ja jos kunnantalon pihaan todella tullaan valtiovarainministeriön mustilla autoilla, saattaa kyydissä silloinkin istua konsultti Laesterä.
Täällä hän on paikalla juuri valtiovarainministeriön palkkaaman selvittäjän roolissa.

Nopola News 4K-kuntajakoselvityksen kuulemistilaisuus, Kyyjärvi 29.10.2020
Eero Laesterä aloittaa puheensa: Tota, tää on tosiaan nyt kolmas tilaisuus tällä viikolla ja meen tonne Karstulaan huudettavaksi seuraavaksi.
MOT: Onko ristiriitaa siinä, että teet tasapainottamisohjelmia ja sit jos se alijäämän kattamiskierre jos sitä ei onnistutakaan katkaisemaan, niin ollaan tässä tilanteessa että tarvitaan kuntaliitos-selvitystä, teet molempia?
Eero Laestera: No nyt mä en oikein ymmärrä, että mikä ristiriitatilanne siinä vois olla.

Tänä vuonna kuntaliiton omistama konsulttiyhtiö FCG osti Perlaconin. Yhtiö päätti, että kommentit MOT:lle antaa johtaja Sami Miettinen.
Sami Miettinen: Perlaconin maine kuntatalouden ykköstoimijana on hiljalleen kasvanut erityisesti viimeisen 10 vuoden aikana ja Perlaconin asiantuntijoiden maine myös kuntatalouden ykkösosaajana. Yrityshän on pitkälti henkilöitynyt Eero Laesterän tekemiseen ja hänen osaamisensa ympärille.

Miettisen mukaan Perlaconin menetelmissä ei ole mitään salailevaa, vaan päätöksenteko jää aina kuntapäättäjille itselleen. 80 miljoonan liikevaihtoa pyörittävä FCG näkee, että markkina kasvaa edelleen.
Sami Miettinen: Tällä hetkellä meillä on viitisenkymmentä kuntaa tai kaupunkia, joissa tase on kääntynyt alijäämäiseksi, ja me arvioidaan, että tää määrä tulee nousemaan yli sadan kunnan tossa noin viiden vuoden sisällä. Ja usein silloin on kyse siitä, että nähdään, että edessä saattaa olla tää kriisikuntakehitys ja halutaan torjua sitä sitten meidän palveluiden avulla.

Miten hyvin konsultin hittituote eli painelaskelma sitten ennustaa tulevaa kehitystä?

Paljastuu, että ei kovin hyvin. Janakkala kyllä pääsi ohjelman aikana tasapainoon, mutta lopulta todellisuus ja keinot olivat hyvin erilaiset kuin laskelmassa.

Haapavesi ei ole edes toteuttanut suurinta osaa listassa hyväksymistään keinoista. Silti sen tilanne näyttää paremmalta kuin vuonna 2018 arvioitiin - yllättävästä syystä.

MOT: Laesteräkin siinä valtuuston kokouksessa sanoi, että 2020 saatte VM:stä kavereita kylään, niin tultiinko tänne mustilla autoilla?
Hannu Riuttanen: Ei tultu, joo, mutta tota tilanne on ehkä sillain muuttunut, että meidän valtio-osuuksia on maksettu nyt etukäteen ja se tavallaan antaa jatkoaikaa vuoden kaks että tullee siirtyy se tilanne sinne ja, että mikä.. ja korona omalta osaltaan on parantanut sitä tilannetta ja sieltä tulevat avustukset.

Mutta se todellinen tilanne kuitenkin nin se on edessäpäin sitten.

Eero Laesterä: kun puhutaan tästä painelaskennasta niin joka kerta, kun sitä esitellään niin todetaan, että se ei ole ennuste. Ett jos joku joku kuvittelee, että se on ennuste, niin on on valitettavasti väärässä.

Emeritusprofessorin mukaan tällaiset mallit antavat tarpeellisen, mutta kovin rajoitetun kuvan tulevasta.
Pentti Meklin: Harvoinhan se käy niin, että menee justiinsa sen tasapaino-ohjelman ohjelman mukaan. Sieltä tulee sivusta näitä tekijöitä, jotka voi huonontaa tilannetta tai voi parantaa sitä.

Pentti Meklin: Mutt nyt niin minusta meillon palveluja kaheksan miljoonaiselle väestölle ja ne kustannukset. Ja tuota nyt näyttää siltä, että että nämä väestöä menettävät kunnat niin nämä huonommin pystyy sopeutumaan siihen tilanteeseen...

Hanna Kuusela: On sellasia suomalaisii pienii kuntia, joissa talouden tilanne on päässyt aika huonoksi. Ja ja nimenomaan ehkä sen takia, että että valtuutetut ei ole niin kun ei ole tehneet ihan niin ku selkeitä päätöksiä. Mutta se, että siihen etsitään ratkasua konsultista, joka ikään kun tulee jotenkin läksyttämään kuntaa niin mun mielestä se on sekä siltä konsultilta jollain tavalla vastuutonta toimintaa mutta se on myös niiltä poliitikoilta vastuutonta toimintaa siirtää ikään kun sitä omaa omaa rooliansa sinne sinne konsultille.

Keväällä pidetään kuntavaalit. Valtuustoilla riittää pähkäiltävää siinä, miten kahdeksanmiljoonaiselle kansalle mitoitetut palvelut supistetaan sopiviksi. Vain hyvin pieni osa kunnista nostaa veroprosenttiaan, eikä koronatukikaan jatku ikuisesti.