Hyppää pääsisältöön

“Gynekologi sanoi, ettei mun ikäisellä voi olla estrogeenivajetta ja ohjasi terapiaan” – Vaihdevuosioireet valvottavat monia äitejä, mutta vain harva saa lääkäriltä avun vaivaan

Jenni Tamminen istuu pieni tytär sylissään vaaleassa huoneessa. Molemmat katsovat kameraan.
Jenni Tamminen istuu pieni tytär sylissään vaaleassa huoneessa. Molemmat katsovat kameraan. Kuva: Tommi Parkkinen / Yle Akuutti,imetys,estrogeenit,sukupuolihormonit

Vauvavuosi on ollut Jenni Tammiselle raskas. Tuoreella äidillä on takanaan kuukausia kestänyt unettomuusjakso. Jenniä ei kuitenkaan ole valvottanut vauva, vaan estrogeenivajaus. Imettävistä äideistä jopa 30 prosenttia kärsii “vaihdevuosioireista”, silti apua on hankala saada.

Jenni Tamminen, 25, synnytti esikoisensa joulukuussa 2019. Puolitoista kuukautta iloisen perhetapahtuman jälkeen tuoretta äitiä alkoi kuitenkin vaivaamaan jokaöinen unettomuus.

– Tietenkin aluksi pistin nukkumattomuuden ja väsymyksen vauvan yöllisten heräilyjen piikkiin. Kuitenkin siinä vaiheessa, kun vauva nukkui jo useita tunteja putkeen, enkä pystynyt nukahtamaan vaikka olin väsynyt, päätin hakea apua.

Ensin unettomuuden epäiltiin liittyvän kilpirauhasen toiminnan ongelmiin. Kun arvot normalisoituivat, mutta unettomuus jatkui, haki Jenni tukea tilanteeseensa Imetyksen tuki –Facebook-ryhmästä. Siellä hän törmäsi ensimmäisen kerran tietoon siitä, että imettävä äiti voi kärsiä estrogeenivajeesta.

Jenniä hoitaneet asiantuntijat eivät kuitenkaan olleet samaa mieltä.

– Gynekologin mielestä mun ikäisellä ei voinut olla estrogeenivajetta ja hän ohjasi mut terapiaan, vaikka en ollut ikinä tuonut ilmi, että mulla olisi jotain psyykkisiä ongelmia.

Jenni palasi kotiin, ja unettomuus jatkui tuoden mukanaan yhä enemmän pilviä vauva-arjen ylle.

“Väliaikaiset vaihdevuodet” tulevat jokaiselle imettävälle äidille, mutta kaikki eivät oireile

Nuorten äitien unettomuuden syitä ei läheskään aina tunnisteta. Tutkimusten mukaan jopa 10-30 prosenttia synnyttäneistä kokee arkea haittaavia oireita juuri estrogeenivajeen vuoksi.

Herkästi äidin unettomuus laitetaan vauvan heräilyjen piikkiin. Tilanteen pitkittyessä ja syventyessä syyksi voidaan epäillä myös raskauden jälkeistä masennusta, johon sairastuu noin 10-20 prosenttia äideistä ja isistä Suomessa.

– Synnytyksen jälkeisten oireiden syitä voi olla vaikea erottaa, koska taustalla voi olla monia tekijöitä. Aika harvoin lääkärit muistavat ajatella, että taustalla voisi olla estrogeenivajeen aiheuttamat oireet, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Hanna Savolainen-Peltonen kertoo.

Itse asiassa synnytyksen jälkeiset niin kutsutut väliaikaiset vaihdevuodet tulevat hormonitoiminnan tasolla lähes jokaiselle imettävälle äidille riippuen imettämisen määrästä.

Synnytyksen jälkeen estrogeeni- ja keltarauhashormonitasot laskevat äkillisesti. Jos äiti imettää, pysyvät estrogeenitasot edelleen matalina, koska munasarjojen toiminta ei pääse käynnistymään. Samalla tavalla estrogeenitasot laskevat myös vaihdevuosi-ikäisillä naisilla, kun munasarjojen toiminta vähitellen hiipuu ja loppuu kokonaan.

Estrogeenitasojen pysyminen matalalla imetyksen aikana on siis osa luonnollista kehon toimintaa, mutta oireita aiheuttaessaan väliaikaiset vaihdevuodet voivat puhkaista vaaleanpunaisen vauvakuplan ikävällä tavalla.

Se, ilmeneekö oireita, on yksilöllistä. Yleisin oire on emättimen limakalvojen kuivuus, joka voi aiheuttaa yhdyntäkipuja ja hiivatulehduksia. Estrogeenivajaus voi myös oireilla unettomuutena, yöhikoiluna, ärtyneisyytenä ja mielialan vaihteluna.

Joillain synnyttäneillä hormonitoiminta palautuu jo imetysaikana ja kuukautiset käynnistyvät, vaikka imetys vielä jatkuu.

Vauva nukkuu 10 tuntia, äiti hädin tuskin kaksi

Vaikka gynekologi oli jo kieltänyt Jenni Tammisen arvelut estrogeenivajeesta, oli hän edelleen varma, ettei jo kuukausia kestäneeseen unettomuuteen löytyisi muutakaan selitystä.

Unettomuuden lisäksi häntä vaivasivat ärtyneisyys, masentuneisuus ja emättimen limakalvojen kuivuus.

Jennin oli pakko palata terveyskeskuslääkärin pakeille. Tällä kertaa lääkäri määräsi ongelmiin unilääkkeitä.

– Ne eivät sopineet mulle yhtään. Tuli lihasten nykimistä ja mies soitti hätäkeskukseen yöllä, kun säikähti niin paljon. Seuraavan päivän olin ihan poissa pelistä. Mä vaan nukuin ja nukuin, enkä pystynyt syömään. Se oli aika rajua, kun oli kuitenkin pieni vauva kotona.

Viimein lähes yhdeksän kuukautta jatkuneen unettomuuden jälkeen Jenni koki ajautuneensa todella syviin vesiin.

– Vauva nukkui jo kymmenen tunnin yöunia, mutta itse pyörin sängyssä viiteen asti aamulla ilman unta ja nousin ylös seitsemältä, kun vauva heräsi. Olin oikeasti jo niin väsynyt, että se alkoi mennä masennuksen puolelle.

Jenni Tamminen katsoo miettivänä vasemmalle. Taustalla sumuisena näkyy hänen pieni tyttärensä.
Jenni Tamminen katsoo miettivänä vasemmalle. Taustalla sumuisena näkyy hänen pieni tyttärensä. Kuva: Tommi Parkkinen / Yle imetys,Akuutti,estrogeenit

Lopulta Jennin pelastukseksi osoittautui päivystyslääkäri, joka oli itse lukenut imetyksen aikaisesta estrogeenivajeesta ja tiesi, että asiasta oli olemassa tutkittua näyttöä.

Jennin estrogeenitasot mitattiin verikokeella, vaikka gynekologi vastusti kokeiden tekemistä, koska Jenni ei ollut vaihdevuosi-iässä.

Verikokeiden tulokset paljastivat Jennin arvailut oikeiksi. Estrogeenitasot olivat matalat.

Ainoaksi ratkaisuksi hankalaan tilanteeseen tarjottiin imettämisen lopettamista.

– Mua hoitanut lääkäri ei voinut itse määrätä hormonihoitoa, koska ei tuntenut tätä vaivaani tarpeeksi hyvin.

Ensin Jenni ajatteli, ettei halua lopettaa imettämistä, ennen kuin hänen lapsensa olisi 2-vuotias. Kun vauva oli 8,5-kuukautinen, Jenni kuitenkin taipui lääkärin suositukseen.

– Tajusin, etten mitenkään jaksa, jos en saa nukuttua. Tilanne oli minulle suuri pettymys, koska tiedän, että tähän on olemassa lääke.

Estrogeenivajeen diagnosoiminen ja hoito

- Normaalisti estrogeenitasot vaihtelevat hyvin paljon kuukautiskierron aikana. Estrogeenimittauksia ei käytetä rutiininomaisesti estrogeenivajeen diagnosoimiseen, kertoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Hanna Savolainen-Peltonen. Tärkeämpänä mittarina pidetään äidin vointia ja oireita.

- Jos pääasiallinen oire on emättimen limakalvojen kuivuminen, hoidetaan sitä kosteuttavilla valmisteilla tai paikallisestrogeenilla. Sitä on turvallista käyttää imetyksen aikana, koska kyseessä on matalahormoninen tuote, josta ei imeydy merkittäviä hormonimääriä verenkiertoon.

- Jos estrogeenivaje aiheuttaa muitakin oireita kuin limakalvojen kuivuutta ja oireet pitkittyvät, voidaan hoidoksi kokeilla estrogeenigeeliä, joka levitetään alavartalon iholle.

- Synnytyksen jälkeen laskimotukosriski on kohonnut noin kuuden viikon ajan. Esrogeenihoitoon liittyvän pienen laskimotukosriskin vuoksi sitä suositellaan harkittavan vasta tämän jälkeen. Estrogeeni voi myös vähentää rintamaidon määrää, mutta jokainen keho reagoi hoitoon yksilöllisesti.

Unet palaavat imetyksen lopettamisen jälkeen

Vaikka Jenni Tamminen joutui tekemään raskaan luopumistyön, kun lopetti imettämisen suunniteltua aiemmin, oli se lopulta hänelle oikea päätös.

Kolmen viikon jälkeen unettomuus oli tipotiessään, ja Jenni pystyi nukahtamaan viidessä minuutissa.

– Se muutos oli ihan uskomaton. Myös mielialan vaihtelut helpottivat ja tuntui, että olen taas oma itseni. Ärtyneisyyskin oli poissa.

Myöskään lääkärin mukaan diagnoosista ei ollut enää pienintäkään epäilystä, koska Jennin oireet olivat hävinneet pian hänen lopetettua imettämisen.

Nyt Jennin vauva on kymmenen kuukauden ikäinen, ja sekä äiti että lapsi nukkuvat yönsä tyytyväisinä. Vauva 12 tuntia ja Jenni 10 tuntia.

– Nyt pystyn nauttimaan vauva-arjesta paljon enemmän.

Akuutti Areenassa: Varaslähtö vaihdevuosiin

26-vuotias Senja Raappana kärsii joka päivä vaihdevuosioireista kuten kuumista aalloista ja hiusten harvenemisesta. Hän oli vasta 20-vuotias, kun sai tietää sairastavansa POI-nimistä sairautta eli munasarjojen ennenaikaista hiipumista.

Lue myös:

“Istuin pöntölläkin vauva sylissä ja yritin imettää”, suurperheen äiti kertoo raastavista kokemuksistaan – tutkija listaa kolme asiaa, jotka parantaisivat imetysohjausta

Miksi synnyttäneet naiset eivät kerro näistä? – Kamalimmat lasten saamisen jälkeiset vaivat jäävät jakamatta

Seuraa Akuuttia myös Facebookissa ja Instagramissa @yleakuutti!

Lisää ohjelmasta

Suvi Lehtilä seisoo puun oksien katveessa ja katsoo kameraan. Hän on pukeutunut lämpimästi tammikuisen pakkaspäivän varalle.
Suvi Lehtilä seisoo puun oksien katveessa ja katsoo kameraan. Hän on pukeutunut lämpimästi tammikuisen pakkaspäivän varalle. Kuva: Tommi Parkkinen / Yle Akuutti,kuukautiset,ehkäisy,ehkäisymenetelmät
Vaaleanpunapohjaisessa kuvassa suklaapupu, suklaamökki, jäätelö, rauhakyyhky karkkisuussa ja lumisessa maisemassa tikkareita sekä vaalea joulukuusi.
Vaaleanpunapohjaisessa kuvassa suklaapupu, suklaamökki, jäätelö, rauhakyyhky karkkisuussa ja lumisessa maisemassa tikkareita sekä vaalea joulukuusi. Kuva: Seera Rytkölä / Yle sokeri,Karkit,Suklaakarkit,Akuutti,hyvinvointi ,Makeanhimo