Hyppää pääsisältöön

Milloin kaikki alkoi mennä päin persettä? – 8 ihmiskunnan perisyntiä, joista maksamme nyt

Tulinen taivas ja ihmis-/apinahahmoja.
Mikä ihmiskunnan teko olisi pitänyt jättää toteuttamatta? Tulinen taivas ja ihmis-/apinahahmoja. Kuva: Heidi Anttila podcast

Ilmastonmuutos, elintasosairaudet ja kuudes sukupuuttoaalto. Ovatko ihmiskunnan onnistumiset ja edistys ajaneet meidät sittenkin kohti yhtä suurta kaaosta? Pieleen mennyt historia on johtanut siihen, että planeettamme ei enää kestä ihmislajin taakkaa.

Ihmiskunnan tarina kerrotaan usein ihailtavana edistysaskeleiden ja keksintöjen jatkumona, joka on johtanut nykyhetkeen.

Mutta kehitys ei ole suinkaan liikkunut suorana viivana kohti menestystä, vaan useilla edistysaskeleilla on myös kohtalokkaat kääntöpuolensa: ilmasto lämpenee kiivasta tahtia, lajit kuolevat sukupuuttoon ja ihmiskunnan eriarvoisuus lisääntyy.

Olemme olleet koko historiamme ajan sotaisa laji, eikä planeettamme enää kestä ihmislajia ja sen kovaa kulutusta.

On aika tarkastella ihmisten historiallisia saavutuksia kriittisesti.

8 ihmiskunnan perisyntiä, olkaa hyvät.

Osallistu keskusteluun ja kommentoi jutun lopussa, mitä mieltä itse olet: mitkä kehitysaskeleet olivat kohtalokkaita? Ja onko meillä tulevaisuutta?

Kuuntele Pieleen mennyt historia -podcast: Milloin kaikki alkoi mennä päin persettä?

1. Riippuvuus kivihiilestä

Höyrykoneen nykyiseen muotoonsa kehitellyt James Watt tuskin aavisti, mikä mullistava vaikutus höyrykoneella tulisi olemaan Maapallon ilmakehän kannalta.

Mutta kun ihmiskunta otti höyrykoneet ja kivihiilenpolton hyötykäyttöön, oli muutamien sukupolvien päästä jo koko maailma teollistunut.

Erittäin tiiviiseen muotoon pakattu kivihiili on ollut yksi suurista tukipilareista ihmiskunnan kehityksessä. Kivihiili oli nättiin ja käytännölliseen pakettiin pakattua energiaa, joka saatiin höyrykoneella valjastettua todelliseen hyötykäyttöön.

Tämä avasi ovet maailman teollistumiselle. Samalla kuitenkin kaupungit saastuivat ja asukasmäärät kasvoivat. Maailman ensimmäiset rautatiet Englannissa rakennettiin kuljettamaan nimenomaan kivihiiltä kaivoksilta kaupunkeihin.

Kivihiilen polttoa lisäsi teräksen massatuotanto 1800-luvulla. 1900-luvulla terästä hyödynnettiin muun muassa korkeiden rakennusten ja suurten siltojen tekemisessä. Kivihiili oli myös pelinappula politiikassa.

Kivihiili on kuitenkin polttoaineista epäpuhtaimpia, sillä se sisältää rikkiä ja raskasmetalleja. Yhdessä muiden fossiilisten polttoaineiden kanssa kivihiili aiheuttaa jopa kolme neljäsosaa kasvihuonepäästöistä ja on yksi suuri syy ilmastonmuutoksen kiihtymiselle. Sitä ollaan korvaamassa, mutta sen korvaaminen ei ole helppoa.

Onko ihmiskunnan pitänyt kehittyäkseen tehdä myös ratkaisuja, joiden haittavaikutukset huomataan vasta hamassa tulevaisuudessa?

2. Muutto Pohjolaan

Miksi ihmeessä jotkut aikoinaan keksivät muuttaa kylmään ja pimeään Pohjolaan? Täällä pitää syödä lisävitamiineja auringonpuutteeseen, kärsiä kaamosmasennuksesta ja palella kesälläkin.

Vaikka sitä voikin olla vaikea kuvitella, arkeologit uskovat nykyisen Suomen alueella olleen asutusta jo heti viimeisen jääkauden päättymisestä saakka. Tuolloin, eli vajaa 12 000 vuotta sitten, ilmasto alkoi lämmetä vuosi vuodelta enemmän.

Kasvisto monipuolistui ja maaperämme nuori, neitseellinen koivikko houkutteli luokseen ensin eläimiä – ja niiden perässä metsästäjiä.

Kerättävää pohjoisessa ei ollut paljon, mutta metsästettävää oli. Metsästäminen onnistui kestävissä ja lämpimissä vaatteissa, joita ihminen osasi jo tuolloin valmistaa. Paitsi metsästys- ja vaatturitaitojen, on myös yhteistyötaitojen merkitys ollut valtava. Tehtäviä piti jakaa, eikä kukaan pärjännyt yksin.

Nyt moni nimenomaan haluaa muuttaa pohjoisen pimeydestä pois tai ainakin kaipaa säännöllisiä aurinkolomia.

Uteliaisuus on pakottanut ihmisen kautta aikojen liikkeelle etsimään uusia keinoja selviytyä. Ehkäpä pimeä talvi pohjoisessa on se hinta, jonka maksamme ihmiskunnan uteliaasta luonteesta?

Ehkäpä pimeä talvi pohjoisessa on se hinta, jonka maksamme ihmiskunnan uteliaasta luonteesta?

3. Maanviljelyn aloittaminen

Ihmiskunnan alamäki saattoi alkaa myös maanviljelystä eli neoliittisesta vallankumouksesta noin vuonna 6 000–3 500 ennen ajanlaskun alkua. Maanviljelyn alkuaikoina työn määrä lisääntyi ja työpäivä piteni. Varhaiset maanviljelijät olivatkin lyhytkasvuisempia ja elivät lyhyemmän elämän kuin metsästäjä-keräilijät.

Metsästäjä-keräilijät olivat ketterää väkeä, jonka ruokavalio vaihteli vuodenajan mukaan. Maanviljelyn myötä ruoka muuttui aiempaa yksipuolisemmaksi ja hiilihydraattipitoisemmaksi. Harva tietää, että hiilihydraattipitoinen ruokavalio aiheutti myös hampaiden reikiintymistä ja purennan vääristymistä.

Maanviljely merkitsi myös elämänpiirin kaventumista ja ihmisten asettumista aloilleen. Kun maanviljelijäyhteisöt kasvoivat tiheiksi kyliksi ja kaupungeiksi, pääsivät taudit leviämään vauhdilla. Kaupunkien ja tautien lisäksi syntyivät myös uudet ilmiöt kuten verotus ja maaorjuus.

Onko muutos kohti maanviljelyä kuitenkin kannattanut? Riippuu keneltä kysytään. Sadat sukupolvet orjia ja talonpoikia ovat saaneet kärsiä maanviljelyn viheliäisestä puurtamisesta.

Toisaalta vuosien myötä tehostunut maanviljely mahdollisti ennätysmäisen suureksi kasvaneen ihmiskunnan. Ilman maanviljelyä ihmiskulttuuri ei olisi voinut kehittyä nykyiselle tasolleen. Kehittyneen maanviljelyn myötä osa ihmiskunnasta on voinut omistaa elämänsä tieteelle, taiteelle ja tekniikalle.

4. Kun liha siirtyi lautaselle

Evoluution näkökulmasta ihmistä ei ole luotu lihansyöjäksi. Ihmisen hampaita ei ole esimerkiksi muiden lihansyöjien tavoin tarkoitettu saalistamiseen – lihaan on pitänyt iskeä kiinni metsästysvälineillä ja vielä senkin jälkeen se on pitänyt paloitella syömistä varten.

Silti aloimme syödä lihaa. Miksi?

Liha teki meistä energisiä ja älykkäitä. Lihasta saatiin energiaa ja proteiinia niin tiiviissä muodossa, että aivojen koko saattoi lähteä nopeaan kasvuun. Tämä kehitys taas on tehnyt meistä menestyksekkäitä saalistajia.

Vähitellen ihmiskunta kesytti saaliseläimensä ja syntyi karjatalous. Mutta oliko virhe alkaa tuottaa lihaa tehotuotannossa?

Noin 80 % maanviljelysmaasta on omistettu lihan ja maidon tuotannolle. Sorkkien alle on tallautunut valtavasti luonnon monimuotoisuutta kaikkialla maailmassa. Amazonin sademetsäkadon suurin syy on metsien kaataminen lehmien laidunmaiksi.

Teoriassa ihmiskunta voisi nyt elää täysin ilman lihaa ja muita eläintuotteita. Maanviljelystä ja ruuan saannista on tullut niin luotettavaa, että riittävästi proteiinia ja energiaa on mahdollista saada syömällä vain kasvituotteita.

Silti lihan ympärillä käytävää keskustelua käydään juuri nyt kenties kiivaammin kuin koskaan. Olisiko siitä aika luopua vai ei?

Lumisade ja apina.
Pohjolassa käytiin ensin vain kesäisillä metsästysreissuilla. Vähitellen siitä tuli kuitenkin alue, jonne ihmisen piti levittäytyä asumaan. Miksi ihmeessä? Lumisade ja apina. Kuva: Heidi Anttila lumisade

5. Kielen keksiminen

Puhuminen on ollut elintärkeä asia ihmiskunnan kehityksen kannalta – juuri puhumalla ihmiset ovat voineet viestiä toisilleen täsmällisemmin kuin eläinkunta. Myös tiede, taide ja uskonto ovat syntyneet tarinankerronnan myötä.

Tällä hetkellä maapallolla puhutaan noin 7000 eri kieltä. Suurin osa niistä on pieniä vähemmistökieliä, joita puhuu vain muutama tuhat ihmistä.

Samalla kielestä on kuitenkin muodostunut suuri vallankäytön väline. Puhumalla voimme esimerkiksi valehdella. Puhuminen mahdollistaa myös propagandan ja vihapuheen.

Kielen kehittyminen teki meistä mahtavimman lajin tällä planeetalla. Se mahdollisti organisoitumisen ja kulttuurin kehittämisen. Mutta onko juuri kieli suonut meille samalla kyvyn luoda ja tuhota tavoilla, jotka ovat ennennäkemättömiä?

6. Kansallisvaltioiden synty

Kansallisvaltio on suhteellisen uusi keksintö – se on vain 200 vuotta vanha. Kuka keksi jakaa ihmiset kansoihin – ja ketä se palveli?

Nationalismia analysoinut politiikantutkija Benedict Anderson kirjoittaa kirjassaan Kuvitellut yhteisöt, että vasta tiedonvälityksen parantuminen, muutto kaupunkeihin ja kaupan lisääntyminen mahdollisti kansakuntien kuvittelemisen 1800-luvulla.

Ketkä tahansa eivät kuitenkaan voineet muodostaa kansaa. Kansoiksi pääsivät ne, joilla oli vaikutusvaltaa ja menestystä. Kansoille rakennettiin yksi yhteinen tarina ja valittiin yksi yhteinen kieli.

Lopputuloksena syntyi tuhoisia sotia marssimusiikin tahdissa, populistisia johtajia, valtioiden välistä liittoutumista, rahvaan ylistystä ja vähemmistöjen sortoa.

Kansallisvaltioiden rajojen sisään on usein jäänyt vähemmistökulttuureja, jotka eivät istu yhteen kansalliseen tarinaan. Kautta aikojen ihmiset ovat olleet monikulttuurisia ja -kielisiä.

Kansallisvaltioden rajankäynnistä onkin seurannut verenvuodatusta ja sortoa. Kansallisvaltioiden välinen yhteistyö punnitaan, kun ihmiskunta kohtaa ongelmia – pystyvätkö kansallisvaltiot yhteistyöhön vai tuleeko erimielisyydestä este sille?

Pystyvätkö kansallisvaltiot yhteistyöhön vai tuleeko erimielisyydestä este sille?

7. Sodan aloittaminen

Aggressiivisuus on tuonut ihmiselle menestystä ja vaikutusvaltaa jo esihistorian aikana. Metsästys ja reviirien ylläpitäminen on ollut veristä työtä.

Mutta varsinaista sodankäyntiä ja armeijoita kyettiin organisoimaan vasta, kun maanviljely mahdollisti luokkajaon. Osa ihmisistä saattoi keskittyä hiomaan asetaitoja, kun suurin osa väestöstä teki töitä pelloilla.

Sodilla on ollut kautta historian tuhoisat vaikutukset niin yksilöön, yhteisöön kuin ympäristöönkin. Usein vasta neljäs sukupolvi on täysin vapaa sotatraumoista.

Toisin kuin ehkä voisi luulla, näyttäisivät verisimmät sota-ajat olevan joidenkin tutkimusten mukaan historiaa. Siitä huolimatta puolustusbudjetteihin laitetaan edelleen paljon rahaa.

Emmekö enää osaa elää ilman sotaa?

8. Jatkuvalle kasvulle perustuva talous

Onko kapitalistinen ahneus synti?

Rahatalous alkoi yleistyä jo antiikin aikana. Sen jälkeen keksittiin muun muassa pankkitoiminta, kirjanpito ja osakeyhtiöt – ja loppu on historiaa.

Nyt talousjärjestelmämme ainoa vaihtoehto on kasvaa, sillä taloutemme suunnittelu perustuu siihen. Olemme riippuvaisia rahasta, sillä meidän on ostettava asioita elääksemme. Emme pysty tuottamaan itse enää yhtä paljon kuin ennen.

Jopa markkinatalouden äänitorvi, talouslehti Financial Times on julistanut, että kapitalismi vaatii uudelleen säätämistä.

Jopa markkinatalouden äänitorvi, talouslehti Financial Times on julistanut, että kapitalismi vaatii uudelleen säätämistä.

Vaikka talous on kasvanut, on myös eriarvoisuus lisääntynyt. Raha ja hyvinvointi ovat keskittyneet vain tiettyihin osiin maapalloa. Planeettammekaan ei kestä talouden kasvua ja lisääntyvää kulutusta, vaan kärsii ilmastonmuutoksesta. Kiitos, talouskasvu!

Mikä on sinun mielestäsi ihmiskunnan suurin perisynti? Kommentoi alle!

26.11.2020: tarkennettu lausetta: James Watt ei keksinyt höyrykonetta, mutta teki siihen muutoksia, jotka mahdollistivat teollistumisen.

Lisää ohjelmasta

Kommentit