Hyppää pääsisältöön

Mitä rikosuutisista pitäisi ajatella? – “Aktiivisesti niitä lukeva luulee rikollisuuden olevan yleisempää kuin se onkaan”

Ihmisten jalkoja auton valojen edessä.
Suomalaisessa rikoshistoriassa eletään kaikesta huolimatta nyt maltillisempaa aikaa, ainakin jos tilannetta verrataan aiempiin vuosikymmeniin. Kuvituskuva. Ihmisten jalkoja auton valojen edessä. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle rikollisuus,järjestäytynyt rikollisuus,nuorisorikollisuus,Kuvituskuvat käyttövapaat,kuvituskuvat,jengi,varkaus (rikos),petos

Uutisia lukemalla on helppo ajatella, että väkivaltatilastot ovat nyt huipussaan. Otsikot eivät kuitenkaan kerro koko totuutta, muistuttaa kriminologi Matti Näsi.

Marraskuu on näyttäytynyt synkältä paitsi sille ominaisen pimeyden, myös rikosuutisoinnin kannalta. Ainakin äkkiseltään on helppo ajatella, että väkivaltaan liittyvää uutisointia on ollut luettavissa viime aikoina runsaasti.

Yle uutisoi aiemmin marraskuussa väkivaltarikosten määrän kasvaneen. Vain hetkeä aikaisemmin puheenaiheena oli myös alakoululaisen tekemä vakava pahoinpitely Jyväskylässä.

Nuorten toteuttamat väkivaltatapaukset ovat olleet tänä syksynä kasvussa, erityisesti Helsingissä.

Aiemmin tällä viikolla taas vietettiin kansainvälistä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää, väkivaltaan liittyvä uutinen sekin.

Uutisten perusteella voisi kuvitella Suomen väkivaltaistuvan valitettavaa vauhtia. Mutta onko se totta – ja mitä uutisotsikoista pitäisi ajatella?

Mitkä ovat yleisimpiä virheitä, joita rikostilastoja tulkittaessa tehdään, kriminologian yliopistonlehtori Matti Näsi?

– Kokonaisuuden hahmottaminen on haastavaa sekä medialle että lukijalle. Median työhön kuuluu etsiä aiheesta uutisen arvoisia elementtejä ja luoda otsikoita, jotka ovat huomiota herättäviä. Mutta otsikot eivät aina kerro kaikkea. Jos otsikossa lukee “tilastot todistavat”, emme todellisuudessa tiedä, onko rikollisuus ilmiönä kasvanut vai alttius sen ilmoittamiseen poliisille lisääntynyt.

Otsikot näyttävät vain jäävuoren huipun – poliisin tilastot eivät anna realistista kuvaa

Matti Näsi muistuttaa, että otsikoista lukemamme yksittäiset rikostapaukset ovat vain jäävuoren huippu siitä lukumäärästä, mikä niitä tapahtuu oikeasti.

– Suurin osa rikoksista ei koskaan tule viranomaisten tietoon. Siksi poliisin tilastot eivät anna kovin realistista kuvaa rikollisuudesta, vaikka usein rikollisuudesta puhutaan juuri tilastojen kautta.

Koska poliisin tietoon tulevia tapauksia ilmoitetaan vaihtelevasti, voi rikostilastoissa olla vuosittain suuriakin eroavaisuuksia ja heittelyitä – joinain vuosina tapauksia on enemmän tai vähemmän kuin toisina.

Suurin osa rikoksista ei koskaan tule viranomaisten tietoon.

Suuret heilahtelut rikosmäärissä taas herättävät herkästi keskustelua ja spekulaatiota: mistä määrät kertovat? Pitääkö pelätä tai ainakin varautua jotenkin?

Ei välttämättä.

Näsi kertoo nimittäin mielenkiintoisen huomion: mitä aktiivisemmin ihminen seuraa rikosuutisointia, sitä herkemmin hän on sitä mieltä, että väkivalta Suomessa on lisääntynyt – vaikka näin ei oikeasti olisi.

– Kun jotain merkittävää tai dramaattista tapahtuu tai tilastot kasvavat, ihmiset huolestuvat. Usein otsikot luovat ihmisille kuitenkin mielikuvia todellisuutta suuremmasta ilmiöstä.

Poliisi operaatio Helsingin keskustassa.
Kynnys ilmoittaa esimerkiksi koulussa tapahtuvasta väkivallasta poliisille on madaltunut. Kuvituskuva. Poliisi operaatio Helsingin keskustassa. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle poliisi,Keskusrikospoliisi (KRP),rikokset,rikollisuus,järjestäytynyt rikollisuus,turvallisuus,poliisiajoneuvot

Usein vakavat rikokset tulevat poliisin tietoon herkemmin kuin lievät rikokset. Realistisimman kuvan rikosten määrästä yhteiskunnassa saakin arvioimalla kokonaisrikollisuutta, jossa huomioidaan sekä tilastoidun rikollisuuden että piilorikollisuuden määrä. Piilorikollisuuden määrää kartoitetaan uhri- ja väestötutkimusten avulla.

Näsin mukaan myös kulttuuri on muuttunut, ja sekin lisää tapausten näkymistä sekä tilastoissa että mediassa.

– Ennen saatoimme ajatella, että vaikkapa koulun sisällä tapahtuva väkivalta tulee käsitellä koulussa. Nykyisin kynnys sen ilmoittamisesta poliisille on kuitenkin madaltunut, jolloin tapaukset tietysti näkyvät myös tilastoissa, Näsi sanoo.

Maltillisempi aika

Onko rikollisuus lisääntynyt korona-aikana?

Matti Näsi muistuttaa, että vielä on liian aikaista vastata kysymykseen.

– Vakavien henkirikosten, kuten tappojen tai tapon yritysten, osuus tilastoissa on ollut tänä vuonna koholla. Näin kuitenkin oli jo ennen korona-aikaa. Samalla pahoinpitelyjen määrä on vähentynyt, mutta ryöstöjen määrä kasvanut.

Tjuv stjäl plånbok ur väska.
Kriminologi Matti Näsin mukaan ryöstöt ovat lisääntyneet. Kuvituskuva. Tjuv stjäl plånbok ur väska. Kuva: Copyright (C) Andrey Popov varkaus (rikos),theft,Taskuvarkaus,rikokset,lompakot (asusteet, säilytykseen liittyvät objektit),pocket,Käsilaukku

Näsin mukaan elämme kuitenkin rikoshistoriassa nyt varsin maltillista aikaa. Aiemmin Suomi on ollut verrattain muita Pohjoismaita ja länsi-Eurooppaa väkivaltaisempi maa. Niinsanottu “piikki” tilastoissa oli sotien jälkeen.

– Alamme muistuttaa nyt enemmän läntistä Eurooppaa. Toki esimerkiksi lähisuhdeväkivalta on Suomessa vielä valitettavan yleistä. Mutta kokonaiskuvassa ollaan kuitenkin tultu alaspäin.

Matti Näsi vieraili Ruben Stillerin keskusteluohjelman jaksossa perjantaina 27.11. Lähetyksessä keskustellaan myös valemuistoista Julia Korkmanin kanssa. Aleksis Salusjärvi puolestaan kertoo Rubenille, keitä ovat simp-miehet. Kuuntele lähetys Yle Areenasta!

27.11.2020: päivitetty linkki.

  • Syömään! Yle Puhe kutsuu keskustelemaan ruoasta perjantaina 5.3.

    Ruokaperjantai 5.3. Aamussa, Aktissa ja Iltapäiväkerhossa

    Perjantaina 5.3. Yle Puheessa puhutaan ruoasta, jota ei vielä ole ja ruoasta, jota syömme nyt. Keskustelua ruoasta käydään Puheen Aamussa, Aktissa ja Puheen Iltapäiväkerhossa. Ota osaa Yle Puheen ruokaperjantaihin lähettämällä viesti tai soittamalla numeroon 040 163 8586.

  • Hiihdon MM-kisat Yle Puheessa suorana ja tunteella 23.2. – 7.3.

    Hiihdon MM-kisat 2021 Yle Puheessa

    Vuoden 2021 pohjoismaisten hiihtolajien maailmanmestaruuskilpailut järjestetään 23.2. – 7.3. Oberstdorfissa Saksassa. Kisoja voi jännittää suorana TV2:n ja Yle Puheen välityksellä. Yle Puheessa selostukset suorana ja tunteella. Selostajina Jarmo Lehtinen ja Simo Leinonen.

  • Perttu Häkkinen halusi ymmärtää suomalaisuutta - kuratoidut uusinnat Yle Puheessa

    Perttu Häkkisen kuratoidut uusinnat Yle Puheessa

    Miksi äärioikeisto nousee? Miksi ihmiset uskovat yhä vain salaliittoteorioihin tai Rudolf Steinerin antroposofisiin opetuksiin? Millaista on hyvä propaganda, millainen on hyveellinen ihminen? Perttu Häkkinen -ohjelmassa muun muassa näitä ja monia muita yhä ajankohtaisia ilmiöitä ja uskomuksia pohdittiin jo vuosia sitten. Perttu Häkkisen kuratoidut uusinnat Yle Puheessa 16.2.2021 alkaen tiistaisin klo 13.02.