Katariina Suuresta aina viimeiseen keisarinnaan Aleksandra Fjodorovnaan Venäjän hallitsijoiden puolisot olivat saksalaisia.
Preussin kuningaskunnan 19-vuotias prinsessa Charlotte (1798-1860) matkasi kesällä 1817 hevosvaunuilla Berliinistä kohti tuntematonta. Edessä oli uuvuttavat 17 päivää ennen kuin hän saapuisi Venäjälle, Pietariin.
Kihlattunsa ja tulevan aviomiehensä, Venäjän suuriruhtinas Nikolain, nuori prinsessa tapasi Memelissä. Se oli viimeinen Preussin valtakuntaan kuulunut kaupunki ennen Venäjän keisarikunnan rajaa.
Rajalta nuoripari jatkoi matkaa yhdessä.
Ruhtinaskunnat avioliittotoimistoina
Pietarin Suuren ajoista lähtien Venäjän hovi oli pitänyt saksalaisia ruhtinaskuntia keisarien avioliittotoimistoina. Sopivia puolisoehdokkaita käytiin katsastamassa Hessenissä, Badenissa, Württemburgissä ja Berliinissä.
Luterilaiseen kirkkoon kuuluneiden prinsessojen oli helpompaa kääntyä ortodoksiksi kuin katolilaisten. Nuorilla naisilla oli myös hyvä kotikasvatus ja moitteeton sukupuu.
Avioliittoja ei solmittu rakkaudesta vaan taustalla vaikutti eurooppalainen valtapolitiikka. Venäjä sai liittojen myötä vaikutusvaltaa Euroopassa.
Saksalaisprinsessat joutuivat jättämään tutun kotimaan ja muuttivat valtavalle Venäjälle, jossa odotti erilainen uskonto ja kieli. Elämää hovissa värittivät juonittelut, skandaalit ja kaksintaistelut, jotka toivat mukanaan hengenvaaraa, kuolemaa ja surua. Nuoret naiset ikävöivät kauas Preussiin jääneitä sukulaisiaan.
Vastakohtien maassa Pietarin aristokraatit elivät huikean loiston ympäröiminä. Vallasmiesten vaatteissa saattoi olla timanttikoristellut napit. Äveriään ja loisteliaan julkisivun takana oli köyhä ja maaseutuvaltainen maa, jossa kyti tyytymättömyys.
Romanovien romanttisin pari
Preussin prinsessa Charlotte saapui suon päälle rakennettuun Pietariin aikana, jolloin Venäjän keisarikunnan pääkaupunki eli kukoistuskauttaan. Saksalaisia oli kaupungissa entuudestaan runsaasti – hovissa, armeijassa ja talouselämässä.
Pietarin Talvipalatsi oli valtaapitävän Romanovin suvun koti. Venäjän keisarit ja heidän puolisonsa hallitsivat suurta maata loisteliaasta palatsista käsin. Talvipalatsi muodostui olennaisen tärkeäksi paikaksi monille saksalaisille prinsessoille. Kultaisissa saleissa he saivat ensivaikutelman Romanovien dynastian vallasta ja vauraudesta.
Vasta 18-vuotiaalle Charlottelle uuden roolin velvollisuudet kävivät selväksi neljäntenä päivänä Pietarissa. Hänen oli liityttävä ortodoksiseen kirkkoon ja luovuttava samalla koko entisestä elämästään. Seremonia kesti tuntikausia suitsukkeen täyttämässä Talvipalatsin kirkossa.
Protestanttisesta prinsessa Charlottesta tuli ortodoksinen suuriruhtinatar Aleksandra Fjodorovna.
Nuori Aleksandra Fjodorovna ja suuriruhtinas Nikolai olivat rakastuneet toisiinsa aidosti. Heitä onkin kuvattu Romanovien romanttisimmaksi pariksi. Kahdeksan vuotta häiden jälkeen dramaattisten vaiheiden jälkeen pariskunnasta tuli Venäjän hallitsijat, keisari Nikolai I ja keisarinna Aleksandra Fjodorovna.
Katariina Suuri avasi tien saksalaisprinsessoille
Yllättäen Venäjän keisariksi tulleen Nikolain I:n veljellä, Aleksanteri I:llä oli myös saksalainen vaimo, keisarinna Elisabet Aleksejevna. Syntyjään Badenin prinsessa Louise Marie Auguste oli tuotu Pietarin hoviin 13-vuotiaana ja avioliiton hän solmi vuotta myöhemmin.
Nikolain ja Aleksanterin äiti, Maria Fjodorovna oli syntyjään Württemburgin prinsessa. Hän on jäänyt historiaan uutteran hyväntekeväisyystyön ansiosta.
Vaikutusvaltaisin saksalaisnainen Venäjän hovissa oli ollut Anhalt-Zerbstin prinsessa Sophie Auguste Friederike, joka tunnetaan paremmin nimellä Katariina Suuri. Hän on saksalaisprinsessoista ainoa, joka jatkoi hallitsemista keisarimiehensä kuoleman jälkeen.
Katariina Suuren ansiosta hovin avioliittojärjestelyissä suosittiin vastedes saksalaisia prinsessoja. Poikkeuksen teki Venäjän viimeisen keisarin Nikolai II:n äiti, keisarinna Maria Fjodorovna, joka oli syntyjään Tanskan prinsessa Dagmar.
Yli kaksisataa vuotta prinsessa Charlotten jälkeen Pietarissa sukunsa historiaan tutustuu Maria Luise von Preussen, Preussin viimeisen kuninkaan Vilhelm II:n ja tämän tyttärentyttären, prinsessa Charlotten jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa.
Saksalaisessa dokumentissa Venäjän viimeiset keisarinnat Maria Luise selvittää, millaista hänen esiäitinsä elämä oli ja millainen elämä tätä odotti Venäjän hovissa. Ohjelmassa kuullaan otteita prinsessa Charlotten päiväkirjoista ja kirjeistä.
Dokumentti kertoo myös Venäjän viimeisen keisarin Nikolai II:n ja hänen saksalaissyntyisen puolisonsa, Aleksandra Fjodorovnan kohtalosta.
The Splendour And The Misery Of The Last Tsarinas. Ohjaus: Hannes Schuler. Tuotanto: Berlin Producers/MDR/Arte, Saksa, 2017. Lukijana on Jaana Pesonen.
Historia: Venäjän viimeiset keisarinnat, TV1 maanantaina 30.11.2020 klo 19.00, uusinta lauantaina 5.12. klo 8.05, Areenassa
