Hyppää pääsisältöön

Historia: Venäjän viimeiset keisarinnat – Romanovien ja saksalaisten prinsessojen liitot osa eurooppalaista valtapeliä

Dokumentti Venäjän keisarinnoista, jotka olivat saksalaissyntyisiä prinsessoja.
Saksalaissyntyisestä prinsessa Charlottesta tuli keisarinna Aleksandra Fjodorovna, keisari Nikoilai I:n puoliso. Dokumentti Venäjän keisarinnoista, jotka olivat saksalaissyntyisiä prinsessoja. Yle TV1,Historia: Venäjän viimeiset keisarinnat

Katariina Suuresta aina viimeiseen keisarinnaan Aleksandra Fjodorovnaan Venäjän hallitsijoiden puolisot olivat saksalaisia.

Preussin kuningaskunnan 19-vuotias prinsessa Charlotte (1798-1860) matkasi kesällä 1817 hevosvaunuilla Berliinistä kohti tuntematonta. Edessä oli uuvuttavat 17 päivää ennen kuin hän saapuisi Venäjälle, Pietariin.

Kihlattunsa ja tulevan aviomiehensä, Venäjän suuriruhtinas Nikolain, nuori prinsessa tapasi Memelissä. Se oli viimeinen Preussin valtakuntaan kuulunut kaupunki ennen Venäjän keisarikunnan rajaa.

Rajalta nuoripari jatkoi matkaa yhdessä.

Ruhtinaskunnat avioliittotoimistoina

Pietarin Suuren ajoista lähtien Venäjän hovi oli pitänyt saksalaisia ruhtinaskuntia keisarien avioliittotoimistoina. Sopivia puolisoehdokkaita käytiin katsastamassa Hessenissä, Badenissa, Württemburgissä ja Berliinissä.

Luterilaiseen kirkkoon kuuluneiden prinsessojen oli helpompaa kääntyä ortodoksiksi kuin katolilaisten. Nuorilla naisilla oli myös hyvä kotikasvatus ja moitteeton sukupuu.

Dokumentti Venäjän keisarinnoista, jotka olivat saksalaissyntyisiä prinsessoja.
Pietarin Talvipalatsin kirkossa saksalaissyntyiset prinsessat liitettiin ortodoksisen kirkon jäseneksi ja samalla he saivat venäläisen nimen. Dokumentti Venäjän keisarinnoista, jotka olivat saksalaissyntyisiä prinsessoja. Yle TV1,Historia: Venäjän viimeiset keisarinnat

Avioliittoja ei solmittu rakkaudesta vaan taustalla vaikutti eurooppalainen valtapolitiikka. Venäjä sai liittojen myötä vaikutusvaltaa Euroopassa.

Saksalaisprinsessat joutuivat jättämään tutun kotimaan ja muuttivat valtavalle Venäjälle, jossa odotti erilainen uskonto ja kieli. Elämää hovissa värittivät juonittelut, skandaalit ja kaksintaistelut, jotka toivat mukanaan hengenvaaraa, kuolemaa ja surua. Nuoret naiset ikävöivät kauas Preussiin jääneitä sukulaisiaan.

Vastakohtien maassa Pietarin aristokraatit elivät huikean loiston ympäröiminä. Vallasmiesten vaatteissa saattoi olla timanttikoristellut napit. Äveriään ja loisteliaan julkisivun takana oli köyhä ja maaseutuvaltainen maa, jossa kyti tyytymättömyys.

Romanovien romanttisin pari

Preussin prinsessa Charlotte saapui suon päälle rakennettuun Pietariin aikana, jolloin Venäjän keisarikunnan pääkaupunki eli kukoistuskauttaan. Saksalaisia oli kaupungissa entuudestaan runsaasti – hovissa, armeijassa ja talouselämässä.

Pietarin Talvipalatsi oli valtaapitävän Romanovin suvun koti. Venäjän keisarit ja heidän puolisonsa hallitsivat suurta maata loisteliaasta palatsista käsin. Talvipalatsi muodostui olennaisen tärkeäksi paikaksi monille saksalaisille prinsessoille. Kultaisissa saleissa he saivat ensivaikutelman Romanovien dynastian vallasta ja vauraudesta.

Dokumentti Venäjän saksalaissyntyisistä keisarinnoista.
Elämää Pietarin seurapiireissä värittivät juonittelut, skandaalit ja kaksintaistelut. Dokumentti Venäjän saksalaissyntyisistä keisarinnoista. Yle TV1,Historia: Venäjän viimeiset keisarinnat

Vasta 18-vuotiaalle Charlottelle uuden roolin velvollisuudet kävivät selväksi neljäntenä päivänä Pietarissa. Hänen oli liityttävä ortodoksiseen kirkkoon ja luovuttava samalla koko entisestä elämästään. Seremonia kesti tuntikausia suitsukkeen täyttämässä Talvipalatsin kirkossa.

Protestanttisesta prinsessa Charlottesta tuli ortodoksinen suuriruhtinatar Aleksandra Fjodorovna.

Nuori Aleksandra Fjodorovna ja suuriruhtinas Nikolai olivat rakastuneet toisiinsa aidosti. Heitä onkin kuvattu Romanovien romanttisimmaksi pariksi. Kahdeksan vuotta häiden jälkeen dramaattisten vaiheiden jälkeen pariskunnasta tuli Venäjän hallitsijat, keisari Nikolai I ja keisarinna Aleksandra Fjodorovna.

Katariina Suuri avasi tien saksalaisprinsessoille

Yllättäen Venäjän keisariksi tulleen Nikolain I:n veljellä, Aleksanteri I:llä oli myös saksalainen vaimo, keisarinna Elisabet Aleksejevna. Syntyjään Badenin prinsessa Louise Marie Auguste oli tuotu Pietarin hoviin 13-vuotiaana ja avioliiton hän solmi vuotta myöhemmin.

Nikolain ja Aleksanterin äiti, Maria Fjodorovna oli syntyjään Württemburgin prinsessa. Hän on jäänyt historiaan uutteran hyväntekeväisyystyön ansiosta.

Vaikutusvaltaisin saksalaisnainen Venäjän hovissa oli ollut Anhalt-Zerbstin prinsessa Sophie Auguste Friederike, joka tunnetaan paremmin nimellä Katariina Suuri. Hän on saksalaisprinsessoista ainoa, joka jatkoi hallitsemista keisarimiehensä kuoleman jälkeen.

Katariina Suuren ansiosta hovin avioliittojärjestelyissä suosittiin vastedes saksalaisia prinsessoja. Poikkeuksen teki Venäjän viimeisen keisarin Nikolai II:n äiti, keisarinna Maria Fjodorovna, joka oli syntyjään Tanskan prinsessa Dagmar.

Dokumentti Venäjän saksalaissyntyisistä keisarinnoista.
Venäjän keisarinnojen tie on päättynyt Pietarissa sijaitsevaan Pietari-Paavalin katedraaliin, jonne heidät kaikki on haudattu perheittensä kanssa. Dokumentti Venäjän saksalaissyntyisistä keisarinnoista. Yle TV1,Historia: Venäjän viimeiset keisarinnat

Yli kaksisataa vuotta prinsessa Charlotten jälkeen Pietarissa sukunsa historiaan tutustuu Maria Luise von Preussen, Preussin viimeisen kuninkaan Vilhelm II:n ja tämän tyttärentyttären, prinsessa Charlotten jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa.

Saksalaisessa dokumentissa Venäjän viimeiset keisarinnat Maria Luise selvittää, millaista hänen esiäitinsä elämä oli ja millainen elämä tätä odotti Venäjän hovissa. Ohjelmassa kuullaan otteita prinsessa Charlotten päiväkirjoista ja kirjeistä.

Dokumentti kertoo myös Venäjän viimeisen keisarin Nikolai II:n ja hänen saksalaissyntyisen puolisonsa, Aleksandra Fjodorovnan kohtalosta.

The Splendour And The Misery Of The Last Tsarinas. Ohjaus: Hannes Schuler. Tuotanto: Berlin Producers/MDR/Arte, Saksa, 2017. Lukijana on Jaana Pesonen.

Historia: Venäjän viimeiset keisarinnat, TV1 maanantaina 30.11.2020 klo 19.00, uusinta lauantaina 5.12. klo 8.05, Areenassa

  • Jouluiset gospelin sävelet kaikuvat Riemulauluissa su 12.12. klo 10

    Haastateltavana lastenlääkäri Leena Kaartinen.

    Joulukuun Riemulauluissa teemana on Tienraivaaja. Saarnakeskustelussa haastatellaan lastenlääkäri Leena Kaartista, joka on tehnyt merkittävää auttamistyötä Afganistanissa. Lahden Gospelkuoro tunnelmoi Marjaana Turusen johdolla. Laulusolistina esiintyy Laura Autio. Lotilan koulun musiikkiluokkien Laulupuu-kuoron herkät lauluesitykset tuovat herkkää adventin tunnelmaa. Riemulaulujen juontajina toimivat Elina Vaittinen ja Riku Suokas.

  • Hoosianna kajahtaa televisiossa ja radiossa ensimmäisenä adventtina 28.11.

    Ensimmäinen adventti kutsuu laulamaan Hoosiannaa.

    Ensimmäisenä adventtisunnuntaina 28.11. klo 10 lähetetään Hoosianna-jumalanpalvelukset suorana sekä televisiossa että radiossa. Televisiojumalanpalvelus tulee Pyhän Pietarin kirkosta Siuntiosta ja radiojumalanpalvelus on perheiden Hoosianna-kirkko, joka lähetetään Lohjalta Pyhän Laurin kirkosta.