Hyppää pääsisältöön

“Kun jokaisen on oltava itseään brändäävä menestyjä, moni jää ulkopuolelle”– tutkijoiden mielestä raaka kilpailu yksilöiden välillä selittää vuoden 2002 tappavaa pommiräjähdystä Myyrmannissa

Piirros, jossa reppuselkäinen mies seisoo selin ja keskellä sirpaleita.
Piirros, jossa reppuselkäinen mies seisoo selin ja keskellä sirpaleita. Kuva: Antti Ollikainen / Yle KulttuuriCocktail,Myyrmannin räjähdys

Tällaista ei voi tapahtua Suomessa. Seitsemän kuollutta, kymmeniä loukkaantuneita ja valtavat aineelliset vahingot. Myyrmannin pommi-isku aiheutti suurta hämmennystä, joka ei ole 18 vuodessa hälventynyt. Nuoren ja yksinäisen Petri Gerdtin rakentama pommi räjähti kauppakeskuksessa, mutta miksi niin tapahtui, on ikuinen arvoitus. Gerdtin isä pitää räjähdystä vahinkona, yhteiskuntahistorioitsija Ilkka Levä haluaa kääntää katseen yksilöstä yhteisön pahoinvointiin.

Petri Gerdt oli 19-vuotias kemiantekniikan opiskelija, joka oli kiinnostunut koripallon lisäksi pommien rakentelusta. Hän keskusteli ja oppi räjähteistä alan harrastajien nettifoorumilla. Gerdtin suurin pommi räjähti vantaalaisessa kauppakeskuksessa perjantaina 11.10.2002 kello 19.35, vajaa puoli tuntia ennen sulkemisaikaa.

Räjähdys tappoi Gerdtin itsensä ja kuusi muuta ihmistä. Lähes 200 ihmistä sai vammoja, joista useimmat tulivat pommiin kiinnitetyistä tuhansista hauleista.

Poliisit keräsivät räjähdyspaikalta 750 kiloa kaikenlaista romua, ihmisiltä jääneitä tavaroita ja ostoksia. Citymarketin kassojen vierestä löytyi iso musta pehmolelupantteri, jonka tarina selvisi vasta viime joulukuussa. Kaupassa asiakkaana ollut Heini Syyrilä kertoi käyttäneensä pantteria räjähdyksessä haavoittuneen miehen päänalusena. Lue Syyrilän haastettelu täältä.

Musta pehmolelupantteri kaupan lattialla Myyrmannin räjähdyksen jälkeen vuonna 2002..
Musta pehmolelupantteri kaupan lattialla Myyrmannin räjähdyksen jälkeen vuonna 2002.. Kuva: Keskusrikospoliisi KulttuuriCocktail,Myyrmannin räjähdys,pehmolelut

Pantteri oli vuosia Vantaan poliisilaitoksella muistona tragediasta, kunnes se päätyi lopulta Rikosmuseoon, kertoo museon opas Sampo Vehma.

– Pantterissa ei ole hintalappua eli ei ole varmaa, onko se juuri ostettu vai onko pantteri kulkeutunut kauppaan asiakkaan mukana.

[Toim. huom. 19.2.2021: Vehmaa haastateltiin ennen kuin Syyrilä otti yhteyttä ja kertoi tietonsa pantterista.]

Ihme esineitä Suomesta -minidokumenttisarjan ensimmäinen jakso esittelee Myyrmannista löytyneen pehmopantterin.

Vehman mukaan Myyrmannin räjähdyksessä on paljon epäselvää.

– Olennaisin kysymys, joka jää auki, on motiivi.

Pitikö pommin räjähtää nimenomaan kauppakeskuksessa ja vielä sen aukioloaikana? Pitikö Gerdtin itse kuolla räjähdyksessä? Halusiko tekijä sanoa pommillaan jotain?

Vehman mukaan Myyrmanni aiheutti historiallisen suuren poliisitutkinnan, mutta silti kysymyksiin ei ole vastauksia. Pommissa oli hauleja todennäköisesti siksi, että tuhovaikutus olisi suuri. Tuhon keskeltä löytyneet ajastimen jäänteet taas kertovat vain, että Gerdt halusi räjäyttää pommin ajastimen avulla.

Keskusrikospoliisin rikosylikomisario Tero Haapala johti tutkintaa vuonna 2002. Muistot ovat edelleen kirkkaana mielessä.

– Lähdettiin aluksi etsimään luonnollista syytä räjähdykselle, koska oli epäuskoa siitä, voiko meillä Suomessa tapahtua tällainen pommi-isku.

Armas Gerdt kirjoitti pojastaan kirjan Petrin matka Myyrmanniin (2004). Isä on vakuuttunut, että pommin piti räjähtää jossain muualla kuin kauppakeskuksessa. Isä tuntee myös itsensä syylliseksi, koska ei osannut auttaa ajoissa. Omasta mielestään hän kasvatti poikaansa liian tiukasti ja pärjäämään yksin.

Petriä olisi pitänyt käsitellä toisella tavalla: hyvin varovasti ja etenkin hellästi, Armas Gerdt kirjoittaa.

Petri Gerdt oli yksinäinen, vaikka pelasi koripalloa, oli aloittanut opiskelun ammattikorkeakoulussa ja kesätyökin tavaratalo Hong Kongissa oli sujunut hyvin.

Yhteiskuntahistorioitsija Ilkka Levän mielestä yksilö kantaa vastuun teostaan, mutta Myyrmannia hän tutkisi pikemminkin yhteisöllisen pahanolon ilmentymänä.

Levä pitää 1990-luvun lamaa ja sen taittamiseksi tehtyä leikkauspolitiikkaa pohjana 2000-luvun alun ilmapiirille. Levä muistuttaa, että 1980-luku oli ilon, vapautumisen ja positiivisen tuhlailun aikaa, jota vasten 90-luku näyttäytyy rankaisemisen vuosikymmenenä.

– Uudistukset tehtiin sillä tavoin, että lamasta syyllistettiin yksilöitä, vaikka eihän se kenenkään yksilön vika ollut.

Samaan aikaan globalisaatio alkoi kiihtyä, ja kansainvälinen kilpailu koveni. Levän mukaan Suomessakin alettiin ajatella, että kilpaileminen on hyvä perusmalli kaikille elämänalueille.

– Jos kilpailusta tulee ainoa elämää jäsentävä tekijä, se on tuhoisaa. Silloin ajatellaan olevan oikein, että osa ihmisistä putoaa ja osa nousee.

Kun kilpaileminen yhdistyy nuorten miesten maailmaan, jossa muutenkin mitellään ja identiteetti on valinkauhassa, saattaa joku pudota yhteisön ulkopuolelle ja kärsiä siitä. Ryhmään kuuluminen ja tunnustuksen saaminen lähipiiriltä ovat ihmisen perustarpeita, Levä muistuttaa.

Kun jokaisen on oltava itseään brändäävä menestyjä, ulkopuolelle jää iso joukko, joka ei halua kuulua porukkaan.

Tampereen yliopiston sosiaalispykologian professori Atte Oksanen on tutkinut Jokelan ja Kauhajoen koulusurmia, jotka tapahtuivat vuosina 2007 ja 2008.

Hänen mukaansa 2020-luvulla avainkysymys on sama kuin Myyrmannin ja kouluampumisten aikaan: miten taata jokaiselle nuorelle kokemus osallisuudesta mielekkäässä yhteisössä.

Oksasen havaintojen mukaan yksilökeskeisyys ja yksilöiden välinen kilpailu ovat lisääntyneet jo vuosikymmeniä, ja kehitys jatkuu edelleen. Sillä on varjopuolensa.

– Kun jokaisen on oltava itseään brändäävä menestyjä, niin ulkopuolelle jää iso joukko, joka ei pysty tai halua kuulua siihen porukkaan.

Vaikka on mysteeri, mitä Petri Gerdt pommillaan aikoi, se ei Oksasen mielestä poista teon vakavuutta. Jo se, että kanniskelee pommia repussa satojen ihmisten keskellä, on teko.

– Petrin isän ajatus vahingosta on myönteinen tulkinta tapahtuneesta. Kielteinen tulkinta voisi olla esimerkiksi se, että Petri halusi kostaa yhteiskunnalle.

Ilkka Levän mielestä Myyrmannin pommi-iskun kaltaisia tapahtumia ehkäistään kunnioittamalla yksilöä ja pitämällä yhteisöistä huolta. Toimiva yhteisö ei perustu tiukkoihin sääntöihin, vaan sallii monenlaiset tavat olla.

– Hyvä yhteisö ruokkii nuoren luovuutta, tukee häntä ja sallii konfliktit, joita kasvaessa aina syntyy, Levä kiteyttää.

Muokattu 19.2.2021: muutettu otsikkoa, ingressiä ja lisätty tieto siitä, miten pehmolelu päätyi Citymarketin kassojen viereen. Artikkelin pääkuva vaihdettu.

Kommentit