Hyppää pääsisältöön

Alkaisitko fanittaa tanskalaista viuluromantiikkaa?

Tanskalainen, arvostettu viulisti Christine Åstrand on soittanut Tanskan kansallisen sinfoniaorkesterin konserttimestarina iän kaiken ja tehnyt ohessa merkittävää soolouraa. Uudella Romance-levyllään Åstrand esittelee unohdettujen tanskalaissäveltäjien pieniä viulukappaleita, ja vaikka ne ovat mukavia kuunnella, levy on enemmän kulttuuriteko kuin musiikkiseikkailu.

Romance / Christina Åstrand & Turun filharmoninen orkesteri/Jukka Iisakkila
Romance / Christina Åstrand & Turun filharmoninen orkesteri/Jukka Iisakkila Uudet levyt

Malling, Lange-Müller, Ludolf Nielsen, Enna, L. Glass, Gade ja Svendsen eivät säveltäneet liigatasolla, mutta usein parhaat romanttiset pikkukappaleet löytääkin divarista. Sellainen on levyn ainoa hitti, Svendsenin romanssi, jonka melodiset, harmoniset ja rakenteelliset ideat pakahduttavat sieluani, joka yleensä kavahtaa ikivihreitä. Valitettavasti se on levyn paras kappale - loput edustavat romantiikan ajan yhdentekevää, keskitempoista perushempeilyä, jonka omaleimaiset, kansalliset piirteet ovat laimeampia kuin Suomen kansallisromantiikassa.

Åstrand tarjoilee kappaleet terveellä soinnilla, jossa kuuluvat romanttisen viuluperinteen hyveet - tasainen vibrato, iso ääni ja pitkät linjat. Mutta persoonallisuutta tai särmää siinä ei kuulu, ja herkkyys peittyy ison äänen alle. En kuitenkaan ihmettele, että Åstrand on suosittu solisti Skandinaviassa. Yhteistyö orkesterin kanssa on luotettavaa.

Orkesterilta tällainen tämmäysprojekti vaatii sisälukutaitoa ja rytmistä ymmärrystä, ja Turun filharmoniselta orkesterilta löytyy levyllä kumpaakin. Jukka Iisakkila pitää soinnin herkkänä ja kiinteänä ja hoitaa venyvät tempot asiallisesti maaliin. Välillä, esimerkiksi August Ennan Barcarollessa, kaipaisin soinnillisesti keveämpää ja rytmisesti tasaisempaa keinahtelua, jos ei muuten niin vastapainoksi solistille.

Levy tarjoaa romanttisia hetkiä sangen turvallisesti, muttei käännytä minua tanskalaisen viuluromantiikan faniksi. Annan sille silti palkinnon - vuoden laiskimmasta kannesta. Iso helmi valkoisella taustalla ilman mitään tekstiä yrittää vihjata, että tässä on helmi, mutta ei auta löytämään sitä.

"Romance", romanttista viulumusiikkia Tanskasta, säv. Malling, Lange-Müller, Ludolf Nielsen, Enna, Carl Nielsen, L. Glass, Gade ja Svendsen. - Christina Åstrand, viulu, ja Turun filharmoninen orkesteri/Jukka Iisakkila. (Dacapo, 6.220652)

Kuuntele Uudet levyt 1.12.2020, toimittajana Kare Eskola.

  • Krishna Nagarajan nyky(kansan)musiikki hurmaa rytmisellä eloisuudella

    Levyarvio

    Italialais-intialainen, Suomeen kotiutunut Krishna Nagaraja tunnetaan viulistina ja alttoviulistina etenkin periodi- ja kansanmusiikkipiireissä. Viime vuodet hän on laatinut Sibelius-Akatemiaan taiteellista väitöskirjaa laveasta polska-aiheesta. Projektin tuloksia on nyt kuultavissa Challenge Classicsin uutuuslevyllä, joka todistaa Nagarajan taidot säveltäjänä. Tales of Norway sisältää norjalaiseen perinteeseen linkittyvää, nykykansanmusiikista ponnistavaa, läpisävellettyä musiikkia, jonka rytminen leikkisyys ja eloisa fantasia tekevät vaikutuksen.

  • Tuplalevyllinen perusteellista klarinetti- ja elektroniikkatutkimusta

    Levyarvio

    Amerikkalainen klarinetisti Lucy Abrams-Husso on kotiutunut Suomeen jo vuosia sitten ja tekee nyt Sibelius-Akatemiassa väitöskirjatutkimusta aikamme amerikkalaisesta ja suomalaisesta klarinettimusiikista. Tutkimusprojektin tuloksia kuullaan SibaRecordsin julkaisemalla tuplalevyllä, joka sisältää seitsemän laajaa teosta klarinetille ja elektroniikalle. Musiikinkuluttajalle tällainen kerta-annos on vähintäänkin riittävä, mutta teosten soinnillinen ja dramaattinen moninaisuus pitää kuulijan mielenkiintoa yllä ja haastaa sopivasti myös perusteellista tutkija-muusikkoa.

  • Lisää sävyjä Vasksin mystiikkapaatokseen

    Levyarvio

    Latvialainen Peteris Vasks on viime vuosina noussut maailmanmaineeseen hempeyttä ja paatosta sekoittavalla versiollaan mystisestä minimalismista. Vasksin luottopianisti Reinis Zarins onneksi tarjoaa päivitystä Vasksin säveltäjäkuvaan Ondinen julkaisemalla uutuuslevyllä, jonka ohjelmistoon sisältyy myös säveltäjän kapinallista ja särmikästä varhaistuotantoa.

  • Kuherruskuukausi Sibeliuksen parissa

    Levyarvio

    Viime syyskuussa Nicholas Collon aloitti Radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina, ja lähes saman tien suhde laitettiin koetukselle suomalaisittain vaativalla levytyksellä. Sibeliuksen seitsemäs sinfonia sekä näyttämömusiikkisarjat Kuningas Kristian II ja Pelleas ja Melisande tietysti sujuvat RSO:lta kuin vettä valaen, mutta Collonin tulkinnallinen näkemys joutuu kestämään vertailun pitkään perinteeseen. Onneksi Ondinen julkaisema levytys hehkuu kapellimestarin ja orkesterin kuherruskuukauden auvoa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua