Hyppää pääsisältöön

Alkaisitko fanittaa tanskalaista viuluromantiikkaa?

Tanskalainen, arvostettu viulisti Christine Åstrand on soittanut Tanskan kansallisen sinfoniaorkesterin konserttimestarina iän kaiken ja tehnyt ohessa merkittävää soolouraa. Uudella Romance-levyllään Åstrand esittelee unohdettujen tanskalaissäveltäjien pieniä viulukappaleita, ja vaikka ne ovat mukavia kuunnella, levy on enemmän kulttuuriteko kuin musiikkiseikkailu.

Romance / Christina Åstrand & Turun filharmoninen orkesteri/Jukka Iisakkila
Romance / Christina Åstrand & Turun filharmoninen orkesteri/Jukka Iisakkila Uudet levyt

Malling, Lange-Müller, Ludolf Nielsen, Enna, L. Glass, Gade ja Svendsen eivät säveltäneet liigatasolla, mutta usein parhaat romanttiset pikkukappaleet löytääkin divarista. Sellainen on levyn ainoa hitti, Svendsenin romanssi, jonka melodiset, harmoniset ja rakenteelliset ideat pakahduttavat sieluani, joka yleensä kavahtaa ikivihreitä. Valitettavasti se on levyn paras kappale - loput edustavat romantiikan ajan yhdentekevää, keskitempoista perushempeilyä, jonka omaleimaiset, kansalliset piirteet ovat laimeampia kuin Suomen kansallisromantiikassa.

Åstrand tarjoilee kappaleet terveellä soinnilla, jossa kuuluvat romanttisen viuluperinteen hyveet - tasainen vibrato, iso ääni ja pitkät linjat. Mutta persoonallisuutta tai särmää siinä ei kuulu, ja herkkyys peittyy ison äänen alle. En kuitenkaan ihmettele, että Åstrand on suosittu solisti Skandinaviassa. Yhteistyö orkesterin kanssa on luotettavaa.

Orkesterilta tällainen tämmäysprojekti vaatii sisälukutaitoa ja rytmistä ymmärrystä, ja Turun filharmoniselta orkesterilta löytyy levyllä kumpaakin. Jukka Iisakkila pitää soinnin herkkänä ja kiinteänä ja hoitaa venyvät tempot asiallisesti maaliin. Välillä, esimerkiksi August Ennan Barcarollessa, kaipaisin soinnillisesti keveämpää ja rytmisesti tasaisempaa keinahtelua, jos ei muuten niin vastapainoksi solistille.

Levy tarjoaa romanttisia hetkiä sangen turvallisesti, muttei käännytä minua tanskalaisen viuluromantiikan faniksi. Annan sille silti palkinnon - vuoden laiskimmasta kannesta. Iso helmi valkoisella taustalla ilman mitään tekstiä yrittää vihjata, että tässä on helmi, mutta ei auta löytämään sitä.

"Romance", romanttista viulumusiikkia Tanskasta, säv. Malling, Lange-Müller, Ludolf Nielsen, Enna, Carl Nielsen, L. Glass, Gade ja Svendsen. - Christina Åstrand, viulu, ja Turun filharmoninen orkesteri/Jukka Iisakkila. (Dacapo, 6.220652)

Kuuntele Uudet levyt 1.12.2020, toimittajana Kare Eskola.

  • BIS-yhtiön parhaat joulureseptit maustetaan kansanmusiikilla

    Levyarvostelu

    Oman jouluni voimasoittolistalta löytyy levy-yhtiö BISin kaksi Folkjul-levyä, joilla ruotsalainen kansanmusiikki ja Gunnar Idenstamin urkusärmikkyys yhdistetään tuttujen joululaulujen säkenöiviin kuorosovituksiin. Hyvää joulureseptiä ei kannata liikaa muuttaa: BIS leipoo samalla ohjeella joululevyjä myös norjalaisten kanssa. Ensimmäinen ilmestyi vuonna 2014 ja uusi täksi jouluksi.

  • Ilmiliekin ja Salokosken joulu loistaa yksinkertaisesti kuin kynttilä

    Levyarvostelu

    Laulaja Emma Salokoski ja Suomi-jazzin ykköskvartetti Ilmiliekki ovat aiemmilla yhteislevyillään luodanneet suomenruotsalaista kansanlaulua ja runoutta. Nyt ilmestynyt joululevy kurottaa suomenkielisen kulttuurin puolelle ja omiin sävellyksiin ja sanoituksiin, mutta jatkaa musiikillisesti samaa linjaa.

  • Joulun tapahtumarikkain oratorio on koottu varhaisbarokin helmistä

    Levyarvostelu

    Joulun käyttömusiikissaan varhaisbarokin saksalaiset kanttoriurkurit käsittelivät työnsä puolesta joulun kaikkia tapahtumia ja tunnelmia. Ei siis ihme, että tämän joulun etevin jouluoratorio on kasattu laittamalla sopivia barokkilöytöjä joulutapahtumien mukaiseen järjestykseen. Asialla on mainio Clematis-yhtye, joka on kaivanut arkistoja syvältä mutta hyvin levylleen O Jesulein.

  • Monteverdi saa joulun säihkymään

    Levyarvostelu

    Säihkettä ja suurenmoisuutta jouluunsa saa kätevällä ja ekologisella tavalla, kun lainaa ne Venetsian jouluvespereistä 1600-luvun alusta. Silloin säveltäjämestari Claudio Monteverdi ahkeroi Pyhän Markuksen katedraaliin niin juhlavia joulumusiikkikokonaisuuksia, että niitä tultiin kuuntelemaan ympäri Eurooppaa. DG-yhtiön jouluisella kärkituotteella kuullaan tällainen jouluvesper kapellimestari Andrea Marconin ennallistamana, ja harvoin on joulu kuulostanut yhtä komealta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua