Soivassa joulukalenterissa esittäytyvät parhaat suomalaiset taiteilijat Yleisradion musiikkiarkistosta. Ensimmäisessä luukussa esiintyjiä on yhden sijaan kolme, ole hyvä!
Baritoni Usko Viitanen (1928–2005) jätti pysyvän jäljen suomalaiseen laulutaiteeseen. 1960- ja 70-luvuilla hän oli keskeisiä solistinimiä Suomen Kansallisoopperassa. Loistorooleja olivat Rigoletton nimiosa, Otellon Jago ja Toscan Scarpia. Näiden roolien esittämistä hän oli hionut maineikkaiden italialaisten mestareiden, laulupedagogi Luigi Riccin ja baritoni Tito Gobbin, opastamana.
Viitasen työ laulajana painottui oopperamusiikkiin, jossa hänen terävät luonnekuvansa ja iskevän metallikas äänensä pääsivät oikeuksiinsa. Myös konserttilaulajana hän ylsi vaikuttaviin suorituksiin. Sammumatonta elämänvoimaa ylistävä Oskar Merikannon laulu Elämälle on Viitasen tunnevoimaisena esityksenä sykähdyttävää kuultavaa.
Äänite on Yleisradion tuotantoa vuodelta 1974.
Laulu puhuttelee sanattomanakin
Vain 34-vuotiaana traagisella tavalla vuonna 1918 kuollut Toivo Kuula jätti jälkeensä monia hienoja sävellyksiä, jotka antoivat viitteitä noususta todellisten mestarisäveltäjien joukkoon. Sävellystyön ohessa Kuula toimi kapellimestarina muun muassa Oulussa. Siellä syntyi joulunalusaikana 1910 viululle ja pianolle sävelletty teos, joka sai nimekseen Joululaulu. Myöhemmin nimi vaihtui muotoon Chanson sans paroles, Sanaton laulu.
Säveltäjä sovitti teoksen myös sellolle ja kellopelin värittämälle jousiorkesterille. Sanatonta laulua on luonnehdittu Kuulan tuotannon todelliseksi helmeksi, hänen eheimmäksi ja onnistuneimmaksi soitinkappaleekseen.
Teoksen esittävät sellisti Arto Noras ja Jorma Panulan johtama RSO. Äänite on Yleisradion tuotantoa vuodelta 1983.
Surullisen puutarhan Sade
Erkki Melartin on tuotteliaimpia suomalaisia säveltäjiä. Hänen tuotantonsa ulottuu sinfonioista ja oopperasta satoihin pienimuotoisiin piano- ja laulusävellyksiin.
Melartinin oma soitin oli piano, ei siis mikään ihme että sille kirjoitettua musiikkia leimaa aito pianistisuus.
Pikkukappaleiden ohella Melartin sävelsi pianolle myös muutamia laajempia kokonaisuuksia. Sellainen on viisiosainen sarja Der traurige Garten, Surullinen puutarha. Viipurissa 1908 sävelletyn teoksen Melartin rohkeni omistaa ihailemalleen Sibeliukselle. Pääosin alakuloisissa tunnelmissa pysyttelevään teokseen tuo eloa sateen ropinaa mainiosti kuvaava osa Sade.
Pianotaiteilija Ralf Gothóni äänitti kappaleen Yleisradion musiikkistudiossa vuonna 1972.
Soivan joulukalenterin laatija Veikko Ylikojola tunnetaan pitkän työuran tehneenä Yleisradion klassisen musiikin toimittajana. Vuonna 2010 eläköitynyt Ylikojola hyödynsi työurallaan erityisesti vankkaa laulumusiikin tuntemustaan. Veikko Ylikojolan kokoama Soiva joulukalenteri ilmestyi 2011 ja soi uudelleen joulukuussa 2020. Sen punaisena lankana esitellään 24 suomalaista laatulaulajaa 50-luvulta lähtien.
