Hyppää pääsisältöön

Linnan juhlia on seurattu televisiosta jo yli 50 vuotta – historiantutkija selittää, mikä merkitys rakastetulla kättelyllä on suomalaisille

Slottsbalen 2017.
Kuva on otettu Linnan juhlien kättelytilanteesta Suomi 100 -juhlavuonna vuonna 2017. Slottsbalen 2017. Kuva: All Over Press Linnan juhlat,Suomen itsenäisyyspäivä,Independence Day

Linnan juhlat ovat suomalaisille tärkeä tv-rituaali, jota juhlitaan tänä vuonna poikkeusmenoin. Historiantutkija Laura Kolben mukaan juhlien kättelyn seuraaminen on vuosien mittaan saavuttanut varsin mielenkiintoisen suosion.

Poikkeusvuonna myös itsenäisyyttä juhlitaan poikkeuksellisesti. Ylen lähettämässä juhlalähetyksessä huomioidaan paitsi perinteet, mutta kuullaan myös nuorten ajatuksia itsenäisyydestä.

Yksi merkittävä asia juhlasta kuitenkin jää ymmärrettävästi tänä vuonna puuttumaan – kättely.

Traditio, jota me suomalaiset olemme seuranneet tunteja kotisohvilta käsin monien menneiden vuosikymmenten ajan. Kättelyn katsominen ja sitä edeltävän vierasjonon utelias seuraaminen ovat iso osa Linnan juhlia, ellei jopa kaikista isoin.

Tänä vuonna se jää kuitenkin välistä.

Ruben Stiller kysyi tuoreimmassa lähetyksessään historiantutkijalta, miksi kättely on niin tärkeä.

On selvää, että itsenäisyyspäivänvastaanoton kättelyllä on suuri merkitys suomalaisille, mutta mitä kättely oikeastaan merkitsee, historiantutkija ja Euroopan historian professori Laura Kolbe?

– Kättelyllä on monenlaisia tehtäviä. Se on kuorrutettu erilaisilla kulttuurihistorian ja tapakulttuurin historialla. Linnan juhlien kontekstissa kättely näyttäytyy hyvin juhlavana, vaikka se ei oikeastaan ole sitä. Historiallisesti ajateltuna kättely toimii tasa-arvon, veljeyden, ystävyyden ja yhteisymmärryksen tunnuksena.

Politiker i i kö för att skaka hand med presidenten
Jonotusta presidenttiparin kättelyyn vuonna 2016. Politiker i i kö för att skaka hand med presidenten Kuva: Yle/Kalevi Rytkölä Alexander Stubb,Linnan juhlat

Valtio palkitsee ja kiittää

Laura Kolben mukaan kättely on varsin moderni, vasta 1800-luvulla levinnyt ilmiö. Yksi sen keskeisimmistä viesteistä on esimerkiksi yhdenvertaisuus muiden kanssa.

Historiassa varsinkin monarkiaa kohdattaessa tuli niiata, mutta tasa-arvovaltiossa kätellään.

Monarkiassa niiataan, tasa-arvovaltiossa kätellään.

Mutta onko kättely Linnan juhlissa ikään kuin eliitin jono hallitsijan luokse vannomaan lojaliteettiä valtiota kohtaan?

– Kättelyn kautta voisi ajatella, että kutsutut – joista kaikki eivät suinkaan ole eliittiä – uudistavat siteensä valtioon kättelyn kautta. Valtiota edustaa tilanteessa presidentti ja tämän puoliso. Kutsu juhliin on kuin kiitos tehdystä työstä, Kolbe selittää.

Hänen mukaansa kyseessä on eräänlainen uusiutumisen ja lojaaliuden rituaali, jossa on läsnä myös ajatus, että valtio palkitsee ja kiittää.

Presidentinlinna juhlavalaistuksessa
Tänäkin vuonna Yle välittää juhlat kanavillaan itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta. Lähetyksissä seurataan suorana itsenäisyyspäivän viettoa niin Presidentinlinnassa kuin eri puolilla Suomeakin. Luvassa on juhlalähetyksen lisäksi tuttuun tapaan Kohti Linnan juhlia -lähetys sekä Linnan jatkot. Presidentinlinna juhlavalaistuksessa Kuva: Pekka Tynell / YLE Presidentinlinna,Linnan juhlat,Suomen itsenäisyyspäivä

Glamouria ja kuninkaallistennälkää

Kolbe muistuttaa, että yleensä monarkiavaltioissa kansa juhlii kuninkaan tai kuningattaren syntymäpäivänä.

– Siihen verrattuna kättely, jonotus ja hieno pukeutuminen ovat toki saavuttaneet mielenkiintoisen suosion Suomessa.

Linnan juhlista tuli koko kansan tapahtuma ruudun välityksellä 1960-luvulla, kun juhlia alettiin näyttää televisiossa. Linnan juhlat ovat olleet jo kauan suuri tv-rituaali, joka yhdistää suomalaisia.

Linnan juhlat ovat tv-rituaali, joka yhdistää suomalaisia.

– Linnan juhlat ovat ilmiö, joka nousee arkisen aherruksen yläpuolelle. Jokainen kykenee löytämään glamouria itsestään, jos kutsu juhlaan kilahtaa.

Mirva Kittilä
Naisten pukeutumista ja kampauksia Linnan juhlissa seurataan tiiviisti. Aihe on saanut osakseen myös kritiikkiä siitä, ovatko naiset juhlissa vain vaatehenkareita. Mirva Kittilä Kuva: YLE Linnan juhlat
Ylen kommentaattorit selostajankopissa linnan juhlissa.
Sami Sykkö, Jussi-Pekka Rantanen, Ella Kanninen ja Ari Hakahuhta olivat Linnan juhlien selostamossa vuonna 2019. Tuolloin lähetys tavoitti noin kolme miljoonaa suomalaista. Ylen kommentaattorit selostajankopissa linnan juhlissa. Kuva: Mårten Lampén / Yle Presidentin linna,Linnan juhlat,Ella Kanninen,Jussi-Pekka Rantanen,Sami Sykkö,ari hakahuhta

Kättelyn lisäksi juuri Linnan juhlien pukeutuminen kiinnostaa suomalaisia. Naisten asuista ja kampauksista äänestetään ja spekuloidaan, kuka olisi Linnan kuningatar. Myös presidentin puolison Jenni Haukion iltapuku ja sen suunnittelija saavat osakseen paljon huomiota.

– Toivoisin, että mediassa ei aina puututtaisi pelkkään kättelyyn tai pukuihin ja annettaisiin puheenvuoroja myös vieraille, jotka eivät ole pintajulkisuudesta tuttuja.

Skool Suomelle

Jokainen Linnan juhlia isännöinyt presidenttipari on tuonut juhliin jotain omaa ja uutta.

Martti Ahtisaaren aikana Mannerheim-ristin ritarit tulivat sisään, Tarja Halosen aikana yhteiskunnallinen palkitseminen ja järjestöt nousivat esiin, Sauli Niinistön aikana on juhlittu Suomi 100 -hanketta, Kolbe muistuttaa.

Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto Presidentinlinnassa 2017.
Juhlaperinteen aloitti aikoinaan Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti K.J. Ståhlberg vuonna 1919. Sauli Niinistö ja Jenni Haukio ovat isännöineet juhlia jo vuodesta 2012. Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto Presidentinlinnassa 2017. Kuva: Derrick Frilund / Yle Linnan juhlat,Presidentin linna,Suomen itsenäisyyspäivä,itsenäisyyspäivät,Presidentinlinna

Laura Kolbe uskoo, että tulevaisuudessa Linnan juhlat tulevat muuttumaan nuorempien sukupolvien myötä.

– Tarina itsenäisyydestä on aina taustalla, mutta juhlat tulevat muuttumaan.

Historiantutkija muistelee ilolla vuotta 2017, jolloin juhlistettiin 100-vuotiasta Suomea.

– Silloin järjestettiin paljon mutkattomia ja hauskoja yksityistilasuuksia, joissa pidettiin puheita, laulettiin, pukeuduttiin tyylikkäästi ja skoolattiin Suomelle. Toivoisin, että itsenäisyydestä tulisi asia, jonka ympärille voitaisiin iloisesti kokoontua ilman pönötystä.

Historiantutkija Laura Kolbe vierailee Ruben Stillerin ohjelmassa Yle Puheella perjantaina 4.12. Lähetyksessä keskustellaan myös miesneroista elokuvaohjaaja Taru Mäkelän kanssa. Teemu Keskisarja puolestaan valottaa ajatuksiaan suomalaisuudesta historiantutkijan näkökulmasta. Kuuntele jakso Yle Areenasta jo nyt!

  • Hiihdon MM-kisat Yle Puheessa suorana ja tunteella 23.2. – 7.3.

    Hiihdon MM-kisat 2021 Yle Puheessa

    Vuoden 2021 pohjoismaisten hiihtolajien maailmanmestaruuskilpailut järjestetään 23.2. – 7.3. Oberstdorfissa Saksassa. Kisoja voi jännittää suorana TV2:n ja Yle Puheen välityksellä. Yle Puheessa selostukset suorana ja tunteella. Selostajina Jarmo Lehtinen ja Simo Leinonen.

  • Perttu Häkkinen halusi ymmärtää suomalaisuutta - kuratoidut uusinnat Yle Puheessa

    Perttu Häkkisen kuratoidut uusinnat Yle Puheessa

    Miksi äärioikeisto nousee? Miksi ihmiset uskovat yhä vain salaliittoteorioihin tai Rudolf Steinerin antroposofisiin opetuksiin? Millaista on hyvä propaganda, millainen on hyveellinen ihminen? Perttu Häkkinen -ohjelmassa muun muassa näitä ja monia muita yhä ajankohtaisia ilmiöitä ja uskomuksia pohdittiin jo vuosia sitten. Perttu Häkkisen kuratoidut uusinnat Yle Puheessa 16.2.2021 alkaen tiistaisin klo 13.02.

  • Latinalaista Amerikkaa pyyhkii feminististen protestien aalto – “Me ansaitsemme paremman elämän”

    Etelä-Amerikassa vaaditaan syrjinnän lopettamista.

    Abortin laillistamista ja syrjinnän loppumista vaativat mielenosoitukset ovat mullistaneet viime vuosina Latinalaisen Amerikan maita. Suomessa asuva perulaisrunoilija kuvailee tapahtumia feministiseksi vallankumoukseksi. Argentiinalaiset mielenosoittajat juhlivat viime yönä kaduilla, kun lakialoite abortin laillistamisesta hyväksyttiin senaatissa.