Linnan juhlat ovat suomalaisille tärkeä tv-rituaali, jota juhlitaan tänä vuonna poikkeusmenoin. Historiantutkija Laura Kolben mukaan juhlien kättelyn seuraaminen on vuosien mittaan saavuttanut varsin mielenkiintoisen suosion.
Poikkeusvuonna myös itsenäisyyttä juhlitaan poikkeuksellisesti. Ylen lähettämässä juhlalähetyksessä huomioidaan paitsi perinteet, mutta kuullaan myös nuorten ajatuksia itsenäisyydestä.
Yksi merkittävä asia juhlasta kuitenkin jää ymmärrettävästi tänä vuonna puuttumaan – kättely.
Traditio, jota me suomalaiset olemme seuranneet tunteja kotisohvilta käsin monien menneiden vuosikymmenten ajan. Kättelyn katsominen ja sitä edeltävän vierasjonon utelias seuraaminen ovat iso osa Linnan juhlia, ellei jopa kaikista isoin.
Tänä vuonna se jää kuitenkin välistä.
Ruben Stiller kysyi tuoreimmassa lähetyksessään historiantutkijalta, miksi kättely on niin tärkeä.
On selvää, että itsenäisyyspäivänvastaanoton kättelyllä on suuri merkitys suomalaisille, mutta mitä kättely oikeastaan merkitsee, historiantutkija ja Euroopan historian professori Laura Kolbe?
– Kättelyllä on monenlaisia tehtäviä. Se on kuorrutettu erilaisilla kulttuurihistorian ja tapakulttuurin historialla. Linnan juhlien kontekstissa kättely näyttäytyy hyvin juhlavana, vaikka se ei oikeastaan ole sitä. Historiallisesti ajateltuna kättely toimii tasa-arvon, veljeyden, ystävyyden ja yhteisymmärryksen tunnuksena.
Valtio palkitsee ja kiittää
Laura Kolben mukaan kättely on varsin moderni, vasta 1800-luvulla levinnyt ilmiö. Yksi sen keskeisimmistä viesteistä on esimerkiksi yhdenvertaisuus muiden kanssa.
Historiassa varsinkin monarkiaa kohdattaessa tuli niiata, mutta tasa-arvovaltiossa kätellään.
Monarkiassa niiataan, tasa-arvovaltiossa kätellään.
Mutta onko kättely Linnan juhlissa ikään kuin eliitin jono hallitsijan luokse vannomaan lojaliteettiä valtiota kohtaan?
– Kättelyn kautta voisi ajatella, että kutsutut – joista kaikki eivät suinkaan ole eliittiä – uudistavat siteensä valtioon kättelyn kautta. Valtiota edustaa tilanteessa presidentti ja tämän puoliso. Kutsu juhliin on kuin kiitos tehdystä työstä, Kolbe selittää.
Hänen mukaansa kyseessä on eräänlainen uusiutumisen ja lojaaliuden rituaali, jossa on läsnä myös ajatus, että valtio palkitsee ja kiittää.
Glamouria ja kuninkaallistennälkää
Kolbe muistuttaa, että yleensä monarkiavaltioissa kansa juhlii kuninkaan tai kuningattaren syntymäpäivänä.
– Siihen verrattuna kättely, jonotus ja hieno pukeutuminen ovat toki saavuttaneet mielenkiintoisen suosion Suomessa.
Linnan juhlista tuli koko kansan tapahtuma ruudun välityksellä 1960-luvulla, kun juhlia alettiin näyttää televisiossa. Linnan juhlat ovat olleet jo kauan suuri tv-rituaali, joka yhdistää suomalaisia.
Linnan juhlat ovat tv-rituaali, joka yhdistää suomalaisia.
– Linnan juhlat ovat ilmiö, joka nousee arkisen aherruksen yläpuolelle. Jokainen kykenee löytämään glamouria itsestään, jos kutsu juhlaan kilahtaa.
Kättelyn lisäksi juuri Linnan juhlien pukeutuminen kiinnostaa suomalaisia. Naisten asuista ja kampauksista äänestetään ja spekuloidaan, kuka olisi Linnan kuningatar. Myös presidentin puolison Jenni Haukion iltapuku ja sen suunnittelija saavat osakseen paljon huomiota.
– Toivoisin, että mediassa ei aina puututtaisi pelkkään kättelyyn tai pukuihin ja annettaisiin puheenvuoroja myös vieraille, jotka eivät ole pintajulkisuudesta tuttuja.
Skool Suomelle
Jokainen Linnan juhlia isännöinyt presidenttipari on tuonut juhliin jotain omaa ja uutta.
– Martti Ahtisaaren aikana Mannerheim-ristin ritarit tulivat sisään, Tarja Halosen aikana yhteiskunnallinen palkitseminen ja järjestöt nousivat esiin, Sauli Niinistön aikana on juhlittu Suomi 100 -hanketta, Kolbe muistuttaa.
Laura Kolbe uskoo, että tulevaisuudessa Linnan juhlat tulevat muuttumaan nuorempien sukupolvien myötä.
– Tarina itsenäisyydestä on aina taustalla, mutta juhlat tulevat muuttumaan.
Historiantutkija muistelee ilolla vuotta 2017, jolloin juhlistettiin 100-vuotiasta Suomea.
– Silloin järjestettiin paljon mutkattomia ja hauskoja yksityistilasuuksia, joissa pidettiin puheita, laulettiin, pukeuduttiin tyylikkäästi ja skoolattiin Suomelle. Toivoisin, että itsenäisyydestä tulisi asia, jonka ympärille voitaisiin iloisesti kokoontua ilman pönötystä.
Historiantutkija Laura Kolbe vierailee Ruben Stillerin ohjelmassa Yle Puheella perjantaina 4.12. Lähetyksessä keskustellaan myös miesneroista elokuvaohjaaja Taru Mäkelän kanssa. Teemu Keskisarja puolestaan valottaa ajatuksiaan suomalaisuudesta historiantutkijan näkökulmasta. Kuuntele jakso Yle Areenasta jo nyt!
Lisää ohjelmasta
- Luopuisitko ilmaston takia lihasta ja autosta? Ilmastopaneelin johtaja uskoo, että vastaus on kyllä – “Kehitys tulee ajamaan identiteettikysymysten ohi”
- Miksi koronalisää ei haluta maksaa sairaanhoitajille? – “Hoitajat eivät ole joulukoristeita, jotka voi nostaa tarvittaessa esiin varastosta”
- Mitä rikosuutisista pitäisi ajatella? – “Aktiivisesti niitä lukeva luulee rikollisuuden olevan yleisempää kuin se onkaan”
