Hyppää pääsisältöön

Syvien tuntojen musiikkia – Soiva joulukalenteri

Kuvituskuva. Tähtitaivas ja joulukalenterin luukku nro 4.
Kuvituskuva. Tähtitaivas ja joulukalenterin luukku nro 4. kuvituskuvat,soiva joulukalenteri

Soivassa joulukalenterissa esittäytyvät parhaat suomalaiset taiteilijat Yleisradion musiikkiarkistosta. Neljännessä luukussa esiintyjiä on yhden sijaan neljä ja heidän myötään kaikki vuodenajat, ole hyvä!

Toivo Kuula ehti säveltää vain parisenkymmentä yksinlaulua. Ne ovat osoittautuneet tavattoman elinvoimaiseksi musiikiksi, jonka pariin laulajat aivan nuorinta polvea myöten usein hakeutuvat. Säveltäjä onnistui myös runoilijavalinnoissa, joihin kuuluivat muun muassa Eino Leino ja V.A. Koskenniemi.

Kuulan laulut ovat perusluonteeltaan raskasmielisiä ja joskus uhmakkaan pateettisia. Samoja piirteitä löytyy myös Syystunnelmasta. Tämän nuoruudentyönsä Kuula sävelsi 20 vuoden ikäisenä. Pysyvään käyttöön jäänyttä Syystunnelmaa pidetään säveltäjän ensimmäisenä kypsänä yksinlauluna.

Oopperalaulaja Jaakko Ryhänen televisio-ohjelmassa Tuttu juttu show, 1995.
Oopperalaulaja Jaakko Ryhänen. Oopperalaulaja Jaakko Ryhänen televisio-ohjelmassa Tuttu juttu show, 1995. Kuva: Yle / Arja Lento Jaakko Ryhänen

Syntyperältään karjalainen Jaakko Ryhänen tunnetaan vilkkaana ja ulospäin suuntautuneena laulajana, mutta hienona taiteilijana hän osaa heittäytyä myös tummanpuhuvaan pohjalaiseen tunnemaailmaan. Äänite on vuodelta 1990 ja pianistina on Pentti Kotiranta.

Pohjoista eksotiikkaa sävelin

Säveltäjä Sulho Ranta muistetaan parhaiten joululaulusta Taas kaikki kauniit muistot, jonka esitys radiossa aattopäivänä joulurauhan julistuksen jälkeen on virittänyt suomalaisia joulun tunnelmaan jo yli puolen vuosisadan ajan.

Rannan varsin runsas muu sävellystuotanto on jäänyt lähes kokonaan unohduksiin. 1920-luvulla säveltäjä kuului radikaalin musiikkisuuntauksen puolestapuhujiin, mutta kääntyi myöhemmin uusklassismin ja kansanomaisen ilmaisun suuntaan.

Sulho Ranta 1930-luvulla.
Säveltäjä Sulho Ranta. Sulho Ranta 1930-luvulla. Kuva: Yle. Sulho Ranta

Kolmiosainen orkesterisarja Kainuun kuvia vuodelta 1933 on vahvasti kansallisromanttisessa hengessä sävelletty kolmiosainen teos, jonka päätösosa on reipashenkinen Poronkellopolska. Radion sinfoniaorkesteria johtaa John Storgårds. Äänite on vuodelta 1990.

Toukokuun yö

Tapani Valsta (1921–2010) kuului suomalaisen piano- ja urkutaiteen voimahahmoihin vuosikymmenien ajan. 1950-luvulta aina 80-luvulle saakka hän toimi sekä Helsingin tuomiokirkon pääurkurina että Sibelius-Akatemiassa pianonsoiton opettajana ja myöhemmin professorina. Oma lukunsa oli konserttitoiminta solistina, kamarimuusikkona ja liedpianistina.

Pianisti Tapani Valsta soittaa televisio-ohjelmassa Musiikkia Ainolassa 14.6.1976.
Pianisti Tapani Valsta. Pianisti Tapani Valsta soittaa televisio-ohjelmassa Musiikkia Ainolassa 14.6.1976. Kuva: Yle / Leif Öster Tapani Valsta

Radion kuuntelijoille Tapani Valstan nimi on vuosien kuluessa tullut perin tutuksi toiselle sadalle nousevien äänitteiden ansiosta. Erityisen mieluusti Valsta äänitti pianistisäveltäjä Selim Palmgrenin tuotantoa, jonka suosituimpia teoksia on keväisen tunnelmallinen Toukokuun yö. Äänite on vuodelta 1957.

Kezäpäiväne Karjalan mäjel

Kukapa ei tuntisi Gabriel Linsénin tuttua laulua Kesäpäivä Kangasalla. Moni on varmaankin ihmetellyt, kun on kuullut radiosta saman laulun eri sanoin esitettynä. Kyse on ollut Karjalankielisestä käännöksestä Kezäpäiväne Karjalan mäjel, jonka Iivo Härkönen laati 1920-luvulla julkaisuun nimeltä Nouseva heimo.

Baritoni Jaakko Kortekangas oli kuullut iäkkään isotätinsä laulamana tätä versiota ja tilasi Hannu Bisteriltä laulusta sovituksen omaan käyttöönsä. Samaan yhteyteen liitettiin viisi muuta karjalankielistä laulua.

Oopperalaulaja Jaakko Kortekangas noin vuonna 1990.
Baritoni Jaakko Kortekangas. Oopperalaulaja Jaakko Kortekangas noin vuonna 1990. Jaakko Kortekangas

Vuosien mittaan Kortekankaan esitys Linsénin laulusta on saavuttanut suuren suosion ja sitä pyydetään toistuvasti soitettavaksi erilaisissa radion toivekonserteissa. Pianistina vuonna 2001 tehdyllä äänitteellä on Ilkka Paananen.

Soivan joulukalenterin laatija Veikko Ylikojola tunnetaan pitkän työuran tehneenä Yleisradion klassisen musiikin toimittajana. Vuonna 2010 eläköitynyt Ylikojola hyödynsi työurallaan erityisesti vankkaa laulumusiikin tuntemustaan. Veikko Ylikojolan kokoama Soiva joulukalenteri ilmestyi 2011. Sen punaisena lankana esitellään 24 suomalaista laatulaulajaa 50-luvulta lähtien.

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.