Hyppää pääsisältöön

Valoisa hetki synkässä tarinassa – Soiva joulukalenteri

Kuvituskuva. Tähtitaivas ja joulukalenterin luukku nro 6.
Kuvituskuva. Tähtitaivas ja joulukalenterin luukku nro 6. kuvituskuvat,soiva joulukalenteri

Soivassa joulukalenterissa esittäytyvät parhaat suomalaiset taiteilijat Yleisradion musiikkiarkistosta. Itsenäisyyspäivän luukussa jyhkeän basson Matti Salmisen lisäksi esiintyvät Radion sinfoniaorkesteri Hannu Linnun johdolla sekä pianisti Juhani Lagerspetz, ole hyvä!

Aulis Sallisen ooppera Punainen viiva on 1970-luvun puolivälissä alkaneen suomalaisen oopperabuumin avainteoksia. Se perustuu Ilmari Kiannon samannimiseen romaaniin, jonka tapahtumat sijoittuvat Kainuun karuihin maisemiin ensimmäisten eduskuntavaalien aikaan.

Tarinan keskiössä on Romppasen pariskunnan, Topin ja Riikan, taistelu köyhyyttä ja puutetta vastaan uusien yhteiskunnallisten aatteiden luvatessa parempaa tulevaisuutta. Tunteisiin vetoavan tarinan puhuttelevuutta lisää Sallisen koskettava musiikki. Perheen lapset ovat mukana tapahtumien kulussa.

Synkkää tarinaa keventää kohtaus, jossa Korpiloukon vaatimattomaan mökkiin astelee parrakas laukkuryssä Simana Arhippaini. Lapset esittävät Simanalle merkillisiä kysymyksiä, joiden innostamana tämä laulaa vanhan kansanballadin arvoituksia kyselevästä Vestmanviikistä.

Basso Matti Salminen vuonna 1994.
Basso Matti Salminen vuonna 1994. Basso Matti Salminen vuonna 1994. Kuva: Yle / Antero Tenhunen Matti Salminen

Jykevä basso Matti Salminen lauloi Simana Arhippainina vuonna 1984. Radion sinfoniaorkesteria johtaa Ulf Söderblom.

Juhlavaa Sibeliusta

Andante festivo on erikoisasemassa Jean Sibeliuksen uralla esiintyvänä taiteilijana. Tämän teoksen esitystä varten säveltäjämestari nousi viimeisen kerran kapellimestarikorokkeelle.

Kyseessä ei ollut julkinen konsertti, vaan osa suoraa radiolähetystä New Yorkin maailmannäyttelyyn 1. tammikuuta 1939. Soittajistona oli Radio-orkesteri. Tuolloin 73-vuotias Sibelius ei ollut johtanut orkesteria yli vuosikymmeneen, joten tapahtuma oli monin tavoin historiallinen.

Jean Sibelius luultavasti vuonna 1939.
Säveltäjä Jean Sibelius vuonna 1939. Jean Sibelius luultavasti vuonna 1939. Kuva: Museovirasto. Kuvaaja Thérèse Bonney. Jean Sibelius

Andante festivon Sibelius oli säveltänyt vuonna 1922 säynätsalolaisen tehtaan vuosijuhlaan. Pyydetyn juhlakantaatin sijasta syntyi arvokas ja harrassävyinen teos jousikvartetille. Radiolähetystä varten säveltäjä teki siitä sovituksen jousiorkesterille ja patarummuille. Sittemmin Andante festivo on kohottanut tunnelmaa monissa juhlatilaisuuksissa.

Vuoden 1999 äänitteellä Radion sinfoniaorkesteria johtaa Hannu Lintu.

Vuolas koskikuvaus

Heino Kasken kuolema 19. syyskuuta 1957 jäi varsin vähälle huomiolle, sillä vain päivää myöhemmin Sibelius siirtyi ajasta ikuisuuteen.

Ei Kaskea ole silti kokonaan unohdettu, sillä hän on jäänyt elämään monien suosittujen yksinlaulujen ja pianokappaleiden ansiosta. Parhaimmillaan säveltäjä olikin vuolaan melodisissa pienimuotoissa tunnelmakuvissa.

Heino Kaski ystävineen Terijoen hiekalla joskus 1920-30 -luvulla.
Kesäisin Heino Kaski haki sävellysinspiraatiota Karjalankannakselta. Kuvassa Kaski, mies oikealla, viettää kesäpäivää ystävineen Terijoen hiekalla joskus 1920-30 -luvulla. Heino Kaski ystävineen Terijoen hiekalla joskus 1920-30 -luvulla. Kuva: Kalevi Tillin perhearkisto. Heino Kaski

Pianosävellyksistä suuren yleisön suosikeiksi ovat nousseet Yö meren rannalla sekä Pankakoski, joka on pianistisesti varsin vaativaa soitettavaa. Pankakoski on oikeastikin olemassa. Tämä luonnonnähtävyys sijaitsee kuusi kilometriä Lieksasta itään.

Aiemmin Pankakoski kuului Pielisjärven kuntaan, joka oli Kasken syntymäpaikka. Mitenkähän monta kertaa Kaski ehti elämänsä aikana käydä sen virtausta ja kuohuja ihailemassa! Kasken nuottikynästä Pankakoski on saanut hienon musiikillisen näköiskuvan.

Pianotaiteilija Juhani Lagerspetz soittaa vuoden 1995 äänitteellä.

Soivan joulukalenterin laatija Veikko Ylikojola tunnetaan pitkän työuran tehneenä Yleisradion klassisen musiikin toimittajana. Vuonna 2010 eläköitynyt Ylikojola hyödynsi työurallaan erityisesti vankkaa laulumusiikin tuntemustaan. Veikko Ylikojolan kokoama Soiva joulukalenteri ilmestyi 2011. Sen punaisena lankana esitellään 24 suomalaista laatulaulajaa 50-luvulta lähtien.

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.