Hyppää pääsisältöön

Meitä ette rokota: käsikirjoitus

Jyrki Pykäri: Kuka ajaa tätä narratiivia tästä mahtavasta pandemiasta? Rokoteteollisuuden puolestapuhujat.

Keväästä lähtien kansa on odottanut ulospääsyä koronaepidemiasta. Rokotetta.

Rokotteen tiellä on kuitenkin este: Jopa sadat tuhannet suomalaiset saattavat jättää sen hyllylle.

Alisa Leppäkoski: En ottaisi.
Juha Haapanen: Ehdottomasti en.
Samuli Perälä: Älä ota sitä rokotetta.
Aulikki Hartikainen-Piipponen: Se pitää sisällään ihmiseen laitettavan mikrosirun.

Rokotetta epäileviä yhdistää epäluottamus rokotteen tarjoajiin. Mitä tapahtuu jos tämä epäluottamus kasvaa?

Hanna Nohynek, ylilääkäri, THL: Silloin se tarkoittaa sitä että me ei saavuteta semmoista tilannetta missä viruksen kierto pysähtyisi kokonaan.

Lokakuussa Helsingin keskustaan kerääntyi pari sataa koronarajoituksiin kyllästynyttä kansalaista.

MOT: Mistä syystä olette tullut tähän tapahtumaan?

Rauli Mäkelä, lääkäri (eläkkeellä): Olen nyt tutustunut näihin toisiin mielipiteisiin siitä, että kuinka nää rajoitukset ovat välttämättömiä ja tota tullut siihen johtopäätökseen, että meillä tällä hetkellä liioitellaan näissä rajoituksissa.

Alisa Leppäkoski, kuntavaaliehdokas (ps.): Tässä on hyvin paljon tapahtunut sellaista, millä ei ole mitään tekemistä viruksen leviämisen kanssa vaan mikä on suorastaan niin kuin ihmisten kyykyttämistä.

MOT: Niin kuin esimerkiksi?

Alisa Leppäkoski, kuntavaaliehdokas (ps.): No esimerkiksi tämä maskipakko mainitakseni.

Einari Peura: Hoito on nyt paljon pahempi kuin tauti ja tähän tarvis saada muutos.

Kuvauspäivänä koronatartunnat kasvoivat Euroopassa jo kiihtyvään tahtiin. Mutta se ei mielenosoituksen järjestäjiä tai osallistujia huolettanut.

Entinen tv-juontaja ja nykyinen hyvinvointivalmentaja Kirsi Salo tiivistää mielenosoituksen sanoman: maskit, turvavälit ja muut koronarajoitukset ovat paljon haitallisempia kuin itse koronavirus.

Kirsi Salo, hyvinvointivalmentaja, mediapersoona: Pakko kysyy. Miksi tää koko show on käynnissä koska tällä ei ole mitään tekemistä ihmisten terveyden kanssa?

Henrik Boldt, yksi mielenilmauksen järjestäjistä: Kuulin että Italiassa niin missä oli eniten keissejä niin siellä oli kuitenkin se demografia sellaista, että hyvin paljon vanhaa väkee ja niin päin pois että kyllä tää on lähinnä vienyt sitte monisairaita ja iäkkäitä ihmisiä.

MOT: Jos rajoitustoimenpiteitä löyhennettäisiin, niin eikö siinä ole sitten se riski että tartunnat leviää ja ihmisiä kuolee?

Helena Puustinen, kuntavaaliehdokas (ps.): No ihmisiä kuolee vaikka mitä että se joka päivä ihmiset kuolee, ei pelkästään koronan takia.

Kirsi Salo, hyvinvointivalmentaja, mediapersoona: THL sanoo, et etteks te vois vaan totella? Ja jos te ette tottele, me laitetaan lisää rajoituksia.

Cristoffer Weiss: Etteks te vois vähän totella?

Yleisö: Ei!

Kirsi Salo, hyvinvointivalmentaja, mediapersoona: Minkä takia ne on ottanut sen mielipiteen että tää on vaarallinen kun me kaikki tiedetään jo et tää ei oo? Tää on se kaiken takana oleva juttu. Miksi?

Salon jälkeen lavalle astuu mies, jolla on kysymykseen teoria.

Jyrki Pykäri: Kuka ajaa tätä narratiivia tästä mahtavasta pandemiasta? Rokoteteollisuuden puolestapuhujat. Eli tavoite on rokottaa koko maailman väestö.

Jyrki Pykäri:Siinä on nanoteknologiaa siinä rokotteessa. Ja ne on semmosia ikään kuin minikokoisia robotteja.
Niin ne on kaiken aikaa 5G-verkkojen kautta yhteydessä pilveen missä on kaikki data meidän liikkeistä, me ollaan sillon seurannassa 24/7.

Seurantalaitteita koronarokotteessa? Kuulostaa hurjalta.

Alisa Leppäkoski, kuntavaaliehdokas (ps.): Hurjaltahan se totta kai kuulostaa enkä ole asiaan sillä lailla perehtynyt, mutta suhtaudun varauksella kaikkiin ylimääräisiin lääkkeisiin ja rokotteisiin myös.

Pikainen kyselykierros osoittaa, että iso osa mielenosoittajista suhtautuu koronarokotteeseen enemmän tai vähemmän epäilevästi.

MOT: Jos olis olemassa koronarokote, sellanen ois valmis, ja suomalaiset asiantuntijat suosittelis sen ottamista, niin ottaisitko sitä?

Niko Vuorela: En ottais. En missään tapauksessa.

Alisa Leppäkoski, kuntavaaliehdokas (ps.): En ottaisi.

Juha Haapanen: Ehdottomasti en.

Rauli Mäkelä, lääkäri (eläkkeellä): Sitten kun olisin tutustunut rokotteen turvallisuusfaktoihin niin voisin harkita sitä.

Riikka Ilmarinen: Tällä hetkellä en usko

MOT: Mistä syystä?

Riikka Ilmarinen: No rokotetta ei ole niin pitkälle tutkittu että voisi olla sataprosenttisen luotettava, että mitä tarkoittaa kun sen ottaa.

Niko Vuorela: Ehdottomasti ei tarvita mitään rokotteita. Meillä on luonnollinen laumaimmuniteetti meillä ihmisillä, ei niistä rokotteista ole mitään hyötyä. Se on mun mielipide.

On ymmärrettävää, että koronarajoitusten mittaluokka kyseenalaistetaan.

Mut minkä takia nää samat ihmiset suhtautuu niin kielteisesti tähän koronarokotteeseen? Eikö se rokote ois just se meidän ulospääsy tästä koronarajoituksien kahlitsemasta elämästä?

Osa mielenosoitukseen kokoontuneista tuntui pitävän rokotetta pahempana riskinä kuin itse tautia.

Kuinka moni suomalainen ajattelee näin? Mitä hyötyä rokotteesta on, jos osa kansasta ei halua sitä?

Koronarokotteeseen piilotetuista seurantalaitteista puhunut henkilö oli vantaalainen yrittäjä Jyrki Pykäri. Pykäri on ahkera tubettaja, jonka videoita on katsottu Youtubessa yli puoli miljoonaa kertaa.

Jyrki Pykäri: Siihen kuuluu tähän suunnitelmaan se, että noin 2025 tienoilla ei synny yhtäkään lasta maailmaan luonnollisilla tavoilla. Toisin sanoen Koko väestö steriloidaan. Ja miten streriolointi tapahtuu? Rokotteilla. HPV-rokote on yksi esimerkki. Tää tuleva koronarokote on sitten se mikä viimeistelee.

MOT: Tää Pykäri ei todellakaan ole ainoa suomalainen joka jakaa rokotteisiin liittyviä salaliittoteorioita. Yhden videon ku kattoo niin Youtube antaa nipun suosituksia vastaavaan materiaaliin.

Samuli Perälä: Että vaikka mikä olis, vaikka mitä tulis, älä ota missään tapauksessa sitä rokotetta.

Petri Paavola: Nää maailman mahtavat alkaa kehittää sellaisia lääkkeitä ja rokotteita ja sen tyylisiä asioita, jotka sisältää myrkkyä.

Sofia Keitaanranta: Tarkkasilmäisimmät ihmiset pystyy kyllä näkemään totuuden sieltä sanojen takaa.

Antti Heikkilä: Ne mitä ne on tehny ni nehän on ihmiset todella sairastunut siitä.

Yazka Love: Voisko olla mahdollista että semmonen rokote voitais kehittää joka muuttais meidän DNA-ilmentymää jollain tapaa?

Antti Heikkilä: Kylhän se periaatteessa on.

TV7: Se mikä rokotteesta tekee mielenkiintoisen, se pitää sisällään ihmiseen laitettavan mikrosirun. Eli pedonmerkin.

Youtuben kaltaiset palvelut pitävät tällaisia väitteitä haitallisina. Suuri osa näistäkin videoista on syksyn aikana poistettu palvelusta.

Siitä huolimatta perätön tieto koronarokotteen sisällöstä kukoistaa keskustelufoorumeilla ja Facebook-ryhmissä.

Pyysimme haastattelua Jyrki Pykäriltä ja viideltä muulta koronarokotetta vastustavalta somevaikuttajalta.

Yksi mies suostui kommentoimaan. Hän on Petri Paavola. Kristillisen, mutta kirkkoon kuulumattoman Saulus-lähetyksen saarnamies.

Myös Paavola uskoo, että koronaepidemia on maailmaa johtavan eliitin luomus.

Petri Paavola, Saulus-Lähetys ry: Sitä on sillä niin kun tarkotuksella levitetty, että saisi aikaan kaaosta. Yhteiskunnat lukitaan, taloutta aletaan niin kuin romauttamaan. Sitten kun kansakunnat on lyöty polvilleen, sitten ne tulee hyväksymään tän uuden maailmanjärjestyksen.

MOT: Mutta sitten se ylivoimainen enemmistö joka on tutkinut asiaa sanoo että näin ei ole, tästä ei ole kyse?

Petri Paavola, Saulus-Lähetys ry: Näin on, suuri osa lääketieteest, virologeista sanoo että tää ei ole manipuloitu. Mutta sitten on osa jotka sanoo, ja mä kallistun sillä kannalle, että uskon pientä vähemmistöä tässä asiassa.

Paavolan uskomuksen perustana on Raamattu, tai siis Paavolan tulkinta Raamatun sanomasta.

MOT: Ni onko sun mielestä Raamattu paras lähde kun pohditaan virusepidemiaa ja pohditaan miten sen kanssa tulis toimia?

Petri Paavola, Saulus-Lähetys ry: Raamattuhan ei anna tiettyjä vastauksia tähän viruksiin, koronarokotuksiin tietenkään. Vaan se me saadaan muualta. Mutta koska Raamattu nimenomaan sanoo että tällasia lääkemyrkkyjä on ja niitä kaupitellaan kaikille kansoille maan päällä ja niitten kautta eksytetään. Niin sillon me nähdään että se on Raamatun todellisuutta ja Raamatun profetiaa.

On vaikea uskoa, että ilmestyskirjan profetiat olisivat yleinen syy koronarokotteen vastustamiseen.

Otimme siksi yhteyttä tavallisiin kansalaisiin, jotka kieltäytyvät koronarokotteesta.

MOT: Tapasin tuolla kansalaistorilla henkilön joka ei itse aio ottaa rokotteita. Eikä myöskään aio antaa niitä lapselleen.

MOT: Ja hei tuolta hän tuleekin.

MOT: Jos olisi tarjolla koronarokote ja esimerkiksi THL suosittelisi sen ottamista, niin
ottaisitko?

Sofia Defour: En ottaisi.

MOT: Ja miksi et?

Sofia Defour: Se on tosi pieni aika, mitä sitä tutkitaan tällä hetkellä. Voidaan katsoa taaksepäin, mitä
tapahtui sikainfluenssan kanssa. Että en. Tässä on vielä pienet riskit kuolla koronaan. Eli se on
on yli 99 prosentin mahdollisuus selvitä.

MOT: Et luota siihen rokotteen turvallisuuteen?

Sofia Defour: En.

Helsinkiläinen sirkustaiteilija Sofia Defour ei ainoastaan kieltäydy koronarokotteesta. Hän kieltäytyy kaikista muistakin rokotteista, eikä aio hankkia niitä pienelle lapselleen.

Sofia Defour: Rokotteet on vähän niin kuin uskonto. Monet ihmiset ei millään tavalla kyseenalaista sitä. Ne ei tiedä mitä niissä on sisällä. Mä en halua sanoa kenellekään sitä, että rokota tai älä rokota sun lasta. Vaan,
se että kyseenalaista, tutki, tee sun oma tutkimustyö, äläkä vaan luota sokeasti siihen, mitä sulle
annetaan.

Defour kyseenalaistaa sen, mitä väestöterveystieteilijöiden kaltaiset asiantuntijat sanovat rokotteiden hyödyistä.

Kuten sen, että rokotteet antavat suojaa tartuntataudeilta, jotka vapaasti levitessään tappaisivat miljoonia ihmisiä joka vuosi.

Turun yliopistojen tutkijat ovat etsineet vastausta siihen, mistä epäluottamus johtuu.

Anna Soveri, psykologian dosentti, Turun yliopisto: Kun puhutaan lasten rokotteista, niin ne suojaa sellaisilta taudeilta, joita meillä yhteiskunnassa ei juurikaan tällä hetkellä ole. Monet ei ole sen takia nähnyt näitä tauteja. Ja sen takia se ehkä tuntuu siltä heistä, että rokotteen sivuvaikutukset on pahempia kuin se itse tauti.

Anna Soveri on osa kansainvälistä tutkijaryhmää, joka selvittää rokotevastaisuuden syitä. Hän muistuttaa, että kokonaan rokotuksista kieltäytyvät ovat maailmanlaajuisestikin harvinaisuus.

Koronarokotetta epäileviä on kuitenkin huomattavasti enemmän.

Yliopistojen ja THLn tutkijat kysyivät keväällä tuhansilta suomalaisilta, ottaisivatko nämä koronarokotetta, jos sellainen olisi tarjolla ja jos asiantuntijat suosittelisivat sitä.

Joka seitsemäs piti rokottautumista enemmän tai vähemmän epätodennäköisenä. Jos näin suuri osa ei rokottaudu, yli puoli miljoonaa täysi-ikäistä suomalaista jättää koronarokotteen hyllylle.

Suomalaisten rokottautumishalukkuus on saattanut muuttua kevään jälkeen. Syyt epäröinnin takana eivät kuitenkaan muutu.

Anna Soveri, psykologian dosentti, Turun yliopisto: Tosi tärkeetä siinä on heidän käsitys siitä kuinka turvallinen se tulee olemaan. Se on selkeesti asia joka vaikuttaa rokotuspäätökseen.

Tämä huoli ei tyypillisesti kumpua siitä, että henkilö pelkää vaikkapa rokotteeseen piilotettuja mikrosiruja.

Niiden sijaan suomalaisten ajatuksissa pyörii esimerkiksi sikainfluenssaan käytetty Pandemrix-rokote, joka lisäsi etenkin nuorten riskiä sairastua narkolepsiaan.

Anna Soveri, psykologian dosentti, Turun yliopisto: Tiedetään, että tällaiset kohua aiheuttavat rokotteisiin liittyvät tapahtumat, niin heikentää luottamusta rokotteisiin, heikentää myös luottamusta terveysviranomaisiin. Siinä mielessä on mahdollista, että tää Pandemrix-tilanne vaikuttaa myös siihen, mitä suomalaiset ajattelee koronavirusrokotteesta.

Tässä toinen syy rokote-epäröintiin: Kaikki terveydenhoidon ammattilaisetkaan eivät luota niihin.

Pari vuotta sitten tehdyn tutkimuksen mukaan noin viisi prosenttia lääkäreistä ja kymmenen prosenttia sairaanhoitajista on esimerkiksi sitä mieltä, että lasten rokottamisen riskit ovat isommat kuin rokotteista saatu hyöty.

Sairaalahenkilökunnan rokote-epäilyjä voi pitää harvinaisuudestaan huolimatta hätkähdyttävänä.

Anna Soveri, psykologian dosentti, Turun yliopisto: Se ei muuta sitä, onko rokotteet turvallisia vai ei, vaan se on heidän mielipide tästä asiasta, mutta se voidaan tulkita niin, että jos terveydenhuollon ammattilaisetkaan eivät usko tähän, niin silloin se tarkoittaa sitä, että rokotteet ei ole turvallisia esimerkiksi.

Mutta miksi Kansalaistorilla hallituksen koronarajoituksia vastustavat suhtautuivat niin kielteisesti myös koronarokotteeseen?

Anna Soveri, psykologian dosentti, Turun yliopisto: Niiden välillä on yhteys. Mitä enemmän ihmiset haluaa noudattaa näitä suosituksia, sitä suuremmalla todennäköisyydellä he haluaa ottaa myös rokotuksen. Näiden taustalla on samoja tekijöitä. Niistä tärkein on luottamus niihin tahoihin, jotka kommunikoi koronaviruspandemiasta. Ja niihin tahoihin sisältyy viranomaiset, lääkärit, media ja tutkijat.

Eero Tillanen: Jaha. Yhteiskunnan loiseläjät on tullut kanssa paikalle.

MOT: Luotatko ylipäänsä valtamediaan tai esim. THL:n asiantuntijoihin tässä asiassa?

Riikka Ilmarinen: No itse en tällä hetkellä luota ollenkaan.

MOT: Ja mistä se johtuu?

Riikka Ilmarinen: Siitä tosi ristiriitaisesta informaatiosta, mitä meille on annettu.

Niko Vuorela: Lääketieteen ammattilaisilla on oma oppi ja agenda, minkä ne on saanut siellä lääketieteellisessä tai koulussa, missä niille opetetaan mitä niitten pitää uskoa ja sanoa. Ei ne ajattele ite.

Eero Tillanen: Te ootte propagandatalo. Ihan samalla tavalla kuin tuo Erkon Pravda. Melkein kaikki marxistimediat on samaa paskaa.

Anna Soveri, psykologian dosentti, Turun yliopisto: Mitä vähemmän he luottaa, sitä pienemmällä todennäköisyydellä he haluaa ottaa rokotuksen ja sitä pienemmällä todennäköisyydellä he haluaa noudattaa suosituksia.

Helsinkiläinen lähihoitajaksi opiskeleva Mari Nevander ei ole aiemmin epäillyt rokotteiden turvallisuutta.

Kuluneen vuoden aikana hän on kuitenkin päättänyt, että koronarokotetta hän ei ota.

Hänen luottamuksensa alkoi rapistua keväällä, kun koronaepidemia levisi Suomeen.

Mari Nevander: Se oli hyvin vaan sitä yhtä totuutta ja todella voimakkaasti media on niin kun painottanut sitä pelon tunnetta ja sitä huolestuneisuuden tunnetta. Hyvin semmoisia dramaattisiakin asioita on tuotu niinku tavallisella kansalle tietoon. Esimerkkinä että panssarivaunuilla kuljetellaan ruumiita Italiassa, miks se pitää isoilla tikkukirjaimilla laittaa iltapäivälehtien otsikoihin? Tarviiks mun tietää semmosta asiaa siinä kohtaan?

MOT: Itse toimittajana näkisin asian niin, että kun tulee tällainen virusepidemia, mahdollisesti vaarallinen tosi monille, niin ihmisten pitää tietää siitä, jotta he osaa ottaa tän asian vakavasti.

Mari Nevander: Kyllä, mutta se tiedottaminen oli hyvin yksipuolista, mun mielestä tämmöistä pelolla
johtamista. Jostain syystä mä vain näin sen läpi, ett se ei vaan muhun purru se pelolla johtaminen.
Mulla on luottamus mennyt. Ja kun mun luottamus menee, niin mä en voi enää luottaa siihen tietoon, joka mulle annetaan viralliselta taholta, niin silloinhan mun täytyy itse etsiä tietoa jostakin muualta.

Nevander etsii tietoa nyt muilta rokotteet kyseenalaistavilta. Heitä on löytynyt esimerkiksi Facebookin rokotekriittisistä ryhmistä, sekä kansalaistorin koronarajoituksia vastustavasta mielenilmauksesta.

Mari Nevander: Mua on tosi paljon kiinnostanut sitten kuulla vaikka näitten ihmisten tarinoita, jotka suhtautuu kriittisesti. Jotkut vanhemmat on päättänyt olla kokonaan rokottamatta lapsiaan, niin se vasta onkin mielenkiintoista, miten miten kun ne kuvailee kuitenkin, miten heillä on täysin terveet ja hyvinvoivat lapset.

MOT: Miten arvioit sitä tietoa mitä näissä ryhmissä jaetaan, kun se on aika vahvasti ristiriidassa esimerkiksi sen suhteen, että mitä vaikka THL rokotteista puhuu?

Mari Nevander: Mä olen siis saanut jutella vaikka muutaman äidin kanssa, ja kun ne itse kertoo siitä heidän perheen elämästä mulle, omin sanoin. Ja kuvailee sitä hyvin monipuolisesti. Kun se muodostuu siitä niinku henkilökemioista se luottamus kuitenkin.

MOT: Eli kun tapaat näitä ihmisiä niin se parantaa luottamusta?

Mari Nevander: Kyllä, ehdottomasti. Varmasti en luottais jos en olisi saanut tavata ja tutustua.

Rokotteisiin kielteisesti suhtautuvien yhteisöjen muodostuminen voi johtaa rokotuskattavuuden laskuun.

Suomessa näin on tapahtunut esimerkiksi Pohjanmaalla sijaitsevassa Luodon kunnassa. Luodossa vuonna 2015 syntyneistä lapsista 15 prosenttia on rokottamattomia. Koko maassa vastaava luku on yksi prosentti.

Yksi selitys Luodon matalalle rokotuskattavuudelle on Linda Karlström. Hän on Pohjanmaalla asuva kotiäiti ja Pohjoismaiden vaikutusvaltaisimpia rokotteiden vastustajia.

Karlström ei anna haastatteluja valtamedialle. Tänä syksynä Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:n toimittajat tekeytyivät rokotekriittisiksi dokumentaristeiksi, jotta pääsisivät keskustelemaan Karlströmin kanssa.

Linda Karlström, rokotteiden vastustaja: Minua kiitettiin siitä, että uskalsin nostaa asian esille.
Sitten keksin kutsua ihmisiä kylään luokseni. Pian emme mahtuneet olohuoneeseeni.
Tarvitsimme yhä isompia tiloja. Tällä tavalla päädyin pitämään omia luentojani.

Linda Karlström, rokotteiden vastustaja: Silloin tajusin, että minua on huijattu. Minua on huijattu koko elämäni. Samoin kanssaihmisiäni. Lapsemme ottavat iskun vastaan.

Linda Karlström, rokotteiden vastustaja: Saan ihmiset kuuntelemaan itseäni. Minua kiitetään siitä, että osaan selittää asiat hyvin. "Selität niin hyvin, että asioista tulee ymmärrettäviä."

Mari Nevander on viettänyt tänä vuonna paljon aikaa rokotekriittisten ihmisten parissa. Vuoden kuluessa hän on alkanut epäillä koronarokotteen lisäksi myös muiden rokotteiden turvallisuutta.

MOT: Huolettaako, että kun vietät aikaa rokotteisiin kriittisesti suhtautuvien ihmisten parissa, että sun omat asentees rokotteisiin tätä myöten muuttuisi niin kun kriittisemmäksi?

Mari Nevander: En mä oo huolissaan itse asiassa siitä. Mä luotan siihen, että kyllä mä osaan pitää pääni kylmänä tarpeen vaatiessa ja no mulla vaikka sitten on lähipiirissä myös paljon niitä, jotka sitten suhtautuu hyvin myötämielisesti tai siis sanon sanotaan suhtautuvat normaalisti rokotteisiin, jos näin voi sanoa. Mä luotan siihen omaan omaan viisauteeni.

Koronaepidemia on antanut kansainväliselle rokotevastaiselle liikehdinnälle piristysruiskeen.

MOT: Me ollaan syksyn ajan seurattu suomalaista verkkokeskustelua rokotteista. Havainto on se, että rokotteista puhutaan koko ajan enemmän ja iso osa siitä puheesta on rokotteita vastaan.

MOT: Eikä se oo mikään ihme nimittäin suomalainen rokotevastainen mediasisältö on usein käännetty ulkomaisista lähteistä, ja tätä tavaraa on koko ajan enemmän tarjolla.

Tuoreen Briteissä tehdyn raportin mukaan englanninkielisten rokotevastaisten sometilien seuraajamäärät ovat kasvaneet koronaepidemian aikana lähes kahdeksalla miljoonalla.

Ja sattumaa tai ei: esimerkiksi yhdysvalloissa kansalaisten luotto koronarokotteeseen on laskenut voimakkaasti kevään ja syksyn välillä.

Voisiko sama tapahtua Suomessa?

THL mittasi syksyllä uudestaan suomalaisten halua koronarokotteen ottamiseen. Kyselytulokset eivät ehtineet tähän juttuun.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek on kuitenkin luottavainen.

Hanna Nohynek, ylilääkäri, THL: Mä oon luottanut siihen, että meillä on Suomessa korkea koulutustaso ja ihmisillä on aika hyvä medialukutaito. Keskimäärin en ole huolissani.

Nohynek kuuluu THL:n asiantuntijaryhmään, joka laatii suosituksia tulevasta koronarokotteesta.

Ryhmässä pohditaan myös sitä, miten kansan rokote-epäröinti vaikuttaa epidemian päättämiseen.

Syksyn aikana muutama koronarokotteita valmistavista lääkeyhtiöistä on luvannut rokotteelleen vähintään 90 prosentin tehokkuutta.

Jos rokote antaa näin hyvää suojaa COVID-tautia vastaan, ja vain kymmenen prosenttia kansasta kieltäytyy rokotteesta, tie ulos epidemiasta on Nohynekin mukaan selvä.

Hanna Nohynek, ylilääkäri, THL: Se saattaisi jo riittää siihen, että epidemia pysähtyisi. Eli se että osa jättää itsenäs ilman rokotteen antamaa suojaa ei kaataisi tätä suunnitelmaa epidemian pysäyttämisestä.

MOT: Spekuloidaan vielä vähän lisää. Jos se rokotteen teho tuleekin olemaan noin 70 prosenttia ja se osa suomalaisista, jotka ei halua sitä ottaa, onkin reilun 10 prosentin sijaan 20 prosenttia, mitä tää sitten tarkoittaisi?

Hanna Nohynek, ylilääkäri, THL: Silloin se tarkoittaa sitä, että me ei saavuteta semmoista tilannetta, missä viruksen kierto pysähtyisi kokonaan. Se tarkoittaisi sitä, että se virus jäisi meidän keskuuteen todennäköisimmin ja tulisi pieniä epidemiapyrähdyksiä.

Nohynek tietää, että rokote-epäröintiä lisää etenkin huoli rokotteen mahdollisista sivuvaikutuksista.

MOT: Miten tähän huoleen pyritään nyt sitten vastaamaan koronarokotteen osalta?

Hanna Nohynek, ylilääkäri, THL: Myyntiluvan tulee saamaan vain sellaiset rokotteet, joitten turvallisuutta on seurattu vähintään kaksi kuukautta sen jälkeen, kun tutkittava on saanut sen toisen annoksen. Me tiedetään, että valtaosa haittareaktioista tulee tän kahden kuukauden sisällä.

Hanna Nohynek, ylilääkäri, THL: Mutta sitten jää sen ulkopuolelle vakavia harvinaisia haittoja, jotka ehkä tulee myöhemmin tai tulee niin harvoin, että ne ei ole edes tämmöisessä isossakaan 90 000 ihmisen tutkimusotoksessa voineet tulla esille.

Harvinaisuudestaan huolimatta nämä haitat ovat toisille tehokas pelote.

Mari Nevander: Jokainen tekee sen henkilökohtaisen ratkaisun ja päätöksen. Mutta tällä hetkellä mä valitsen itseni ja lapseni siitä huolimatta että mulla on riski sitten jonkun teorian mukaan olla tällainen oireeton tartuttaja.

Sofia Defour: Jos se eka testattaisiin silleen ja annettaisiin pari vuotta tässä mennä, että sitä voisi katsoa, että ne sivuvaikutukset pitkällä tähtäimellä. Esimerkiksi eihän sikainfluenssaakaan näkynyt heti sitä narkolepsiaa. Siinä kesti aika pitkä aika, että sen näki.

Mari Nevander: Se on niin kun pitkä prosessi mistä mä oon päätynyt tähän tulokseen, että mä en ole nyt vakuuttanut näistä THL:n suosituksista, valitettavasti. Mä toivoisin kyllä, että mä voisin luottaa, mutta mä en luota.

MOT: Mitä sanoisit sellaisille, jotka vaatii rokotteelta kuin rokotteelta, myös tältä tulevalta koronarokotteelta, sadan prosentin turvallisuutta?

Hanna Nohynek, ylilääkäri, THL: Se on mahdotonta. Me ei voida luvata ihmisille sataprosenttisesti, etteikö tästä rokotteesta voisi jollekin ihmisille joissakin harvinaisissa tilanteissa tulla joku harvinainen vakava haitta.

Hanna Nohynek, ylilääkäri, THL: Silloin sen ihmisen pitää miettiä, että kuinka vakava tää tauti on mulle tai mun läheisille tai niitä, joita mä hoidan, jos on kyse hoitohenkilökunnaan ihmisestä. Ja kuinka todennäköinen tämmönen harvinainen haitta on mulle. Se on tämmöistä jatkuvaa riskianalyysia, niin kuin elämässä muutenkin.

Cristoffer Weiss: Lopetellaan tän päivän settiä tähän. Ottakaa toista ihmistä kädestä kiinni. Tulkaa lähelle.

Tässä piileekiin koronarokottamisen ongelma. Osa kansasta ajattelee, että koronavirusta suurempi vaara piilee koronarokotteessa. Eivätkä he luota niihin, jotka väittävät muuta.

On liian aikaista sanoa, hidastaako tämä epäluottamus ulospääsyä epidemiasta. Koronaan liittyvät ennustukset kun tuppaavat menemään pieleen juuri siksi, että virusta levittävä ihminen on arvaamaton.

Cristoffer Weiss: Tää on meidän planeetta. Meidän maa, meidän kaupunki. Tää on meidän todellisuus.