Hyppää pääsisältöön

Taksikuski vei töihin matkalla olleen Anni Kyröläisen apteekin eteen – tältä tuntuu, kun kukaan ei oleta, että käyt töissä

Anni Kyröläinen
Anni Kyröläinen ei halua, että opiskelevia tai työssäkäyviä vähemmistöjä nostetaan jalustalle, vaan toivoo normaalia kohtelua. Anni Kyröläinen Kuva: Siina Leppä / Yle Tilipäivä

Monien vähemmistöjen työssäkäynti on edelleen harvinaista ja täynnä syrjintää. Palkaksi pitäisi riittää hyvä mieli siitä, että ylipäätään saa töitä.

Romita meni ostamaan kuntosalikorttia. Myyjä kysyi kassalla, että “oletko työtön, eläkeläinen vai opiskelija?”

Jonna valmistui filosofian maisteriksi. Työkkäri tarjosi hänelle työhönvalmennusta, jossa palkka olisi kahdeksan euroa per päivä.

Anni oli lukiolaisena opinto-ohjaajan pakeilla. Opo ei edes ehdottanut ammattivaihtoehtoja, koska hän kuvitteli, että Anni jää suoraan työkyvyttömyyseläkkeelle.

Kukaan ei siis olettanut, että nämä kolme naista tekisivät tai haluaisivat tehdä töitä aivan kuten kaikki muutkin. Syynä oli se, että Romita on romani, Jonna on sokea ja Anni liikkuu pyörätuolilla.

Romitan koko tarinan voit kuunnella Ina Mikkola: Tilipäivä -podcastista täältä ja Jonnan tarinan täältä.

Anni taas on Anni Kyröläinen, yhdenvertaisen työelämän puolestapuhuja ja konsultti. Hän tekee työkseen muun muassa esteettömyyskartoituksia yritysten pääkonttoreihin ja kouluttaa monimuotoiseen rekrytointiin.

Pomo sai palkinnon vammaisen työllistämisestä

Saksan kielen kääntäjäksi valmistunut Jonna kertoo podcastissa, miten hänen entinen esihenkilönsä palkittiin vammaisen ihmisen työllistämisestä, vaikka tosiasiassa työnantaja sai kokopäiväisen työntekijän puoli-ilmaiseksi. Jonnalle maksettiin palkkaa 16 euroa päivältä.

Anni Kyröläisen mukaan kuvio on harmillisen tuttu. Toki yrityksiä voi palkita moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden kehittämisestä, mutta:

– On tosi iso ongelma, että palkitaan vain siitä, että ottaa vammaisen ihmisen työhön. Ihan kuin olisi muka joku uroteko, että palkkaa osaajan.

Kyröläinen arvelee, että Jonnan työ oli osa avotyöjärjestelmää. Se on kehitetty kehitysvammaisia henkilöitä varten, mutta järjestelmän kautta on ohjattu myös muita vähemmistöjä töihin.

Avotyössä työntekijälle ei kerry lomaa eikä eläkettä, vaikka he tekevät samaa työtä kuin muutkin.

– Se on suomalainen muinaisjäänne, joka pitäisi ehdottomasti purkaa. Suomessa on noin 2000 ihmistä edelleen avotyössä.

Lue myös: Till Lindemannin kysymys muutti syntymäsokean Jonna Heynken elämän: "Örinäörkkiä" inhonnut suomalainen liikuttui ja käänsi saksalaismuusikon runot

Ole kiitollinen siitä mitä saat!

Kyröläisen mukaan on myös tyypillistä, että vammaisten ja muiden vähemmistöjen oletetaan olevan kiitollisia siitä, mitä saavat. Palkaksi pitäisi riittää hyvä mieli siitä, että joku ylipäätään suostuu ottamaan töihin.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu teki vuonna 2016 selvityksen, jossa kysyttiin vammaisten kokemuksia työelämässä. Yhteenvetona oli, että työelämässä ei ole erityistä halua tai tarvetta parantaa vammaisten osallisuutta yhteiskunnassa. Riittää kun hyvinvointivaltion tukiverkko pitää heistä huolen.

Lähes 90 prosenttia vastanneista koki myös, että vammaisuus asettaa heidät huonompaa asemaan työmarkkinoilla osaamisesta riippumatta.

Vähemmistöstressi lisää paineita olla hyvä työntekijä

Myös romanien työllisyysaste on Suomessa heikko ja he kokevat työelämässä syrjintää. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemään romanien hyvinvointitutkimukseen osallistuneista noin 60 prosenttia oli työttömiä.

Romita kertoo podcastissa, miten hän kokee usein edustavansa kaikkia romaneita. Siitä tulee paineita olla erityisen esimerkillinen työntekijä.

– Mulla on sellainen ajatus, että täytyy omilla teoilla ja työllä näyttää, että älkää luokitelko mua siihen mihin yleensä luokittelette romanit. Monesti pitää tehdä vähän enemmän töitä, jotta voi olla samassa arvossa kuin muut.

Anni Kyröläinen kutsuu tätä tunnetta vähemmistön taakaksi tai vähemmistöstressiksi. Kun Kyröläinen itse menee uuteen paikkaan töissä tai vapaa-ajalla, hän on usein ensimmäinen vammainen, jonka ihmiset tapaavat.

– Koen, että olen sanansaattaja ja minun vastuullani on kaikkien vammaisten maine. Pitäisi tajuta, että jokainen vastaa omasta maineestaan.

Pienet muutokset auttavat paljon

Anni Kyröläisen mukaan vähemmistöjen parempaan työllistymiseen on monta keinoa. Tärkein olisi palkkatuki, jonka avulla yritykset usein pääsevät alkuun: on havaittu, että organisaatio, joka on kerran palkannut vammaisen, tekee näin uudelleen todennäköisemmin kuin muut.

Muita hyviä keinoja ovat positiivinen syrjintä, anonyymi rekrytointi, osa-aikatyön lisääminen ja ennakkoluuloton työnmuokkaus, joka tarkoittaa usein jotain aika pientä ja yksinkertaista.

Esimerkiksi Romitan nykyisellä työpaikalla suurtalouskeittiössä on järjestetty niin, ettei hänen tarvitse työskennellä salin puolella. Näin ei haittaa, ettei Romita voi pitää perinteistä romaniasua työpaikalla.

Kyröläinen toivoo myös, että julkisuudessa näkyisi enemmän vähemmistöjä eri rooleissa. Sitten ei ehkä enää kävisi niin kuin hänelle taannoin: taksikuski vei hänet automaattisesti apteekin eteen, vaikka Kyröläinen oli menossa viereiseen osoitteeseen töihin.

Anni Kyröläistä ärsytti kouluaikoina, kun hänelle soviteltiin sankarin viittaa ja pyydettiin pitämään koulussa puheita. Mutta sitten hän tajusi, että esimerkkejä tarvitaan.

– On pakko olla esillä, jotta vammaisilla lapsilla ja nuorilla on jotain esikuvia. Että he näkevät, että hekin voivat tehdä mitä vaan.

Kuuntele romani Romitan tarina Ina Mikkola: Tilipäivä -podcastista Yle Areenasta
Kuuntele sokean Jonnan tarina Ina Mikkola: Tilipäivä -podcastista Yle Areenasta

Tilipäivä-logo
Tilipäivä-logo Kuva: Ili Marttinen/Yle Tilipäivä

Luit juuri jutun, joka on osa työelämän tabuja ja tunteita käsittelevää kokonaisuutta. Haluat ehkä jatkaa samojen teemojen parissa?

Yle selvitti: Oma työ hävettää varsinkin nuoria ja pienituloisia – Myyjä Linda Väyrynen, 23, tuntee häpeää, kun tutut kyselevät aikooko hän hakea oikeita töitä

Työkaverina häpeä

Janita Rahikainen rakastaa työtään myyjänä, mutta on vain 26-vuotiaana palkkakehityksensä huipulla: palkankorotuspyyntö oli lähinnä vitsi

Testaa millaisen palkan saisit Suomen yleisimmässä ammatissa Ylen palkkapeli paljastaa, mistä myyjän pieni tilipussi on tehty