Hyppää pääsisältöön

Ylivertainen Sibelius-tulkitsija – Soiva joulukalenteri

Kuvituskuva. Tähtitaivas ja joulukalenterin luukku nro 8.
Kuvituskuva. Tähtitaivas ja joulukalenterin luukku nro 8. kuvituskuvat,soiva joulukalenteri

Soivassa joulukalenterissa esittäytyvät parhaat suomalaiset taiteilijat Yleisradion musiikkiarkistosta. Kahdeksannessa luukussa Sibeliuksen syntymäpäivänä kuunnellaan luonnollisesti Sibeliusta, ole hyvä!

Kansainvälisesti menestyneintä suomalaista baritonia Tom Krausea on luonnehdittu "estradileijonaksi" ja "laulavaksi hurmuriksi". Laulajan oopperaura on ollut komea ja vienyt aina Metropolitanin lavalle saakka.

Yhtään vähempiarvoinen ei ole ollut hänen uransa konserttilaulajana. Saksankielinen lied tuli Wienissä opiskelleelle Krauselle jo varhain tutuksi koko rikkaudessaan.

Oopperalaulaja Tom Krause vuonna 1985.
Oopperalaulaja Tom Krause vuonna 1985. Oopperalaulaja Tom Krause vuonna 1985. Kuva: Yle / Kalevi Rytkölä Tom Krause

Erityistä mainetta hän on saanut Sibeliuksen laulujen ylivertaisena tulkitsijana. Siitä kertovat monet arvostetut levypalkinnot Sibeliuksen laulutuotannon kokonaislevytyksestä, jonka Krause teki 1970- ja 80-lukujen taitteessa.

Suomenruotsalaisen taustansa ansiosta hänen on ollut helppo lähestyä Sibeliuksen laulujen tekstejä ja aatemaailmaa. Musiikin Adolf Paulin kirjoittamaan historialliseen draamaan Kuningas Kristian II Sibelius sävelsi vuonna 1898.

Näytelmän tunnetuimpia numeroita on Laulu ristilukista, Sången om korsspindeln. Narrin esittämä laulu kertoo korpien kätkössä väijyvästä vaarallisesta ristilukista, joka aikanaan miellettiin poliittiseksi vertauskuvaksi.

Vuonna 1984 tehdyllä äänitteellä Radion sinfoniaorkesteria johtaa Leif Segerstam.

Värikäs viulistipersoona

Heimo Haittoa värikkäämpää muusikkopersoonaa ei Suomesta hevin löydy. Hänen monivaiheinen elämänsä on kuin valmis tarina elokuvaksi. Elokuvatähtenä hän onkin esiintynyt mm. itsestään kertovassa Pikku pelimannissa.

Haiton ura alkoi häikäisevänä ihmelapsena, jonka oli koulinut kuuluisa venäläissyntyinen viulupedagogi Boris Sirpo. Ensikonsertin Heimo antoi 13-vuotiaana 1939 ja voitti samana vuonna nuorimpana osanottajana kansainvälisen viulukilpailun Lontoossa.

Viulisti Heimo Haitto 13-vuotiaana elokuvassa Pikku pelimanni.
14-vuotias Heimo Haitto esittää itseään Pikku pelimanni -elokuvassa, joka kuvattiin kesällä 1939. Viulisti Heimo Haitto 13-vuotiaana elokuvassa Pikku pelimanni. Kuva: Suomen Filmiteollisuus Heimo Haitto

Pari vuotta myöhemmin viulisti muutti Yhdysvaltoihin. Menestystä seurasivat monet vastoinkäymiset, joiden vuoksi Haitto lopetti viulunsoiton ja ryhtyi kulkuriksi. 1970-luvulla elämä palasi raiteilleen ja muusikonura sai jatkoa vaatimattomammissa puitteissa.

Heimo Haiton soittoa hänen huippukaudeltaan on tallessa vain muutamalla harvalla äänitteellä. Yleisradion arkistosta löytyy onneksi hänen tulkintansa Sibeliuksen viulukonsertosta ja kuudesta humoreskista. Niistä välittyy taiturillisen viulunkäsittelyn ohella synnynnäinen musikaalisuus ja soittamisen ilo.

Viulutaiteilija Heimo Haitto 1940-luvulla.
Viulutaiteilija Heimo Haitto 1940-luvulla. Viulutaiteilija Heimo Haitto 1940-luvulla. Heimo Haitto

Humoreski nro 2 D-duuri on äänitetty vuonna 1964. Radion sinfoniaorkesteria johtaa Paavo Berglund.

Soivan joulukalenterin laatija Veikko Ylikojola tunnetaan pitkän työuran tehneenä Yleisradion klassisen musiikin toimittajana. Vuonna 2010 eläköitynyt Ylikojola hyödynsi työurallaan erityisesti vankkaa laulumusiikin tuntemustaan. Veikko Ylikojolan kokoama Soiva joulukalenteri ilmestyi 2011. Sen punaisena lankana esitellään 24 suomalaista laatulaulajaa 50-luvulta lähtien.

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.