Hyppää pääsisältöön

Alttoäänen lämpöä – Soiva joulukalenteri

Kuvituskuva. Tähtitaivas ja joulukalenterin luukku nro 12.
Kuvituskuva. Tähtitaivas ja joulukalenterin luukku nro 12. kuvituskuvat,soiva joulukalenteri

Soivassa joulukalenterissa esittäytyvät parhaat suomalaiset taiteilijat Yleisradion musiikkiarkistosta. Kahdennessatoista luukussa laulaa altto Maiju Kuusoja, ole hyvä!

Maiju Kuusojan lämminsointinen ja ilmaisurikas alttoääni tuli vuosikymmenten kuluessa tutuksi suomalaiselle yleisölle niin Suomen Kansallisoopperassa, konserteissa kuin radionkin välityksellä.

Altto Maiju Kuusoja 1950-luvun kuvassa.
Maiju Kuusoja 1950-luvun kuvassa. Altto Maiju Kuusoja 1950-luvun kuvassa. Maiju Kuusoja

1940-luvun lopussa alkanut kiinnitys Kansallisoopperaan kesti kolmisenkymmentä vuotta ja sinä aikana Kuusoja lauloi noin 80 eri roolia.

Parhaiten hänet muistetaan Madetojan Pohjalaisten topakkana Kaisana ja temperamentikkaana Carmenina, joita rooleja hän lauloi useissa eri ohjauksissa.

Yleisradiolle laulajatar äänitti suuren määrän suomalaisia lauluja sekä pari oopperakohtausta. Leonora on kalastajatyttö Paciuksen oopperassa Kaarle-kuninkaan metsästys.

Oopperan suosituimmaksi numeroksi on noussut Leonoran balladi, jossa nuori merenneito unelmoi saavansa prinssin omakseen. Pianistina vuoden 1954 äänitteellä on Marja Oja.

Soivan joulukalenterin laatija Veikko Ylikojola tunnetaan pitkän työuran tehneenä Yleisradion klassisen musiikin toimittajana. Vuonna 2010 eläköitynyt Ylikojola hyödynsi työurallaan erityisesti vankkaa laulumusiikin tuntemustaan. Veikko Ylikojolan kokoama Soiva joulukalenteri ilmestyi 2011. Sen punaisena lankana esitellään 24 suomalaista laatulaulajaa 50-luvulta lähtien.

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.