Hyppää pääsisältöön

Tärkein aivohermosi saattaa olla avain kehosi ja mielesi terveyteen

Voit herättää sen jo yhdellä tietynlaisella uloshengityksellä.
Kokeile itse.


Heti alkuun tärkeä kysymys.

Kuinka stressaantuneeksi tunnet itsesi nyt?

2 Melko stressaantuneeksi.
44% (8470 ääntä)
3 Melko rentoutuneeksi.
37% (7189 ääntä)
1 Erittäin stressaantuneeksi.
13% (2569 ääntä)
4 Erittäin rentoutuneeksi.
6% (1105 ääntä)
Ääniä yhteensä: 19333


Jos olet jo pitkään kokenut epämääräistä kuormittuneisuuden tunnetta, voi syy piillä hermostosi epätasapainotilassa.

Yhden ainoan hermon sähköärsytyksen väitetään tuovan helpotusta paitsi stressiin, pian myös moniin sairauksiin, kuten
ärtyvän suolen oireyhtymään, kakkostyypin diabetekseen, krooniseen kipuun, migreeniin, ahdistushäiriöihin ja masennukseen.

Kaikki kovin erilaisia sairauksia. Silti niiden taustalla saattaa olla samaa juurta oleva autonomisen hermoston toimintahäiriö.

Apu löytyisi vagushermon eli kiertäjähermon sähköisellä stimulaatiolla.

Lupaukset tuntuvat suurilta, ja osin ne ovat myös kateettomia, mutta toisaalta tarkkaa tutkimustietoa tämän hermon sähköisen ärsytyksen mahdollisuuksista ei myöskään vielä ole. Suomessa ainoastaan epilepsian hoidon suhteen se alkaa olla vakiintunut hoitomuoto.

Britanniassa esimerkiksi ahdistus- ja masennusoireita hoidetaan jo tällä hetkellä ihon alle laitettavalla sähköisellä implantilla. Aivan kuten rytmihäiriöitä tahdistimella.

Vagushermo on pika-apu stressiin

Olet ehkä huomannut, että stressi saa aikaan sinussa kehollisia oireita, jopa sairastumista.

Jo pitkään on ollut tiedossa, että tämän ihmeellisen hermon avulla stressi lievenee kehon tasolla – eikä siihen tarvita implantteja.

Jo yksi tietynlainen uloshengitys saa sen aikaan.

Miksi juuri uloshengitys?

Kokeile itse. Tähän rentoutumisen pika-apuun et tarvitse joogamattoa etkä edes tuolia.

1. Aktivoi vagushermoasi tietynlaisella uloshengityksellä

  • Huokaise helpotuksesta ja pidennä uloshengitystä.
  • Huomaa uloshengityksen jälkeinen pieni tauko.
  • Kuulostele olotilaasi. Lempeästi ja ilman arvostelua.
  • Hellitä kasvojen pieniä lihaksia.
  • Anna sisäänhengityksen tapahtua kuin itsestään.

Helpottiko yhtään?

Vastaa uudelleen. Millaiseksi tunnet itsesi nyt?

3 Melko rentoutuneeksi.
53% (4285 ääntä)
2 Melko stressaantuneeksi.
27% (2194 ääntä)
4 Erittäin rentoutuneeksi.
13% (1027 ääntä)
1 Erittäin stressaantuneeksi.
7% (539 ääntä)
Ääniä yhteensä: 8045


Selaa alaspäin, jos haluat kokeilla heti lisää. Luvassa on kolme pitkää hengitys- ja rentoutusharjoitusta.

Psykologi ja kouluttajapsykoterapeutti Minna Martin on auttanut ahdistuneisuudesta ja paniikkihäiriöistä kärsiviä hengitysharjoitusten avulla jo parinkymmenen vuoden ajan. Hän ohjaa kolme erityisesti vagushermoa herättelevää harjoitusta.
Varaa itsellesi vartti aikaa, laita kuulokkeet päähäsi ja kerro, mitä tunsit ja koit!

Tärkein aivohermosi ei rauhoita ainoastaan aivojasi vaan koko kehoasi

Hermostosi on kuvaannollisesti kuin keinulauta.

Se keinuu kiihdyttävän sympaattisen hermoston ja rauhoittavan parasympaattisen hermoston välillä.

Kun ne ovat tasapainossa, ihminen voi hyvin.

Mutta joskus pakene- tai taistele- hermosto saa ylivallan. Ja vaihde saattaa jäädä päälle.

Kuormittavan pitkäksi aikaa.



Oli vastassa sapelihammastiikeri tai tyly somekirjoittelija, mielen aiheuttama reaktio kehoon on todellinen: syke nousee, vatsa menee tilttiin ja aivot käyvät kuumina.

Nyt pitäisi saada rauhoittumisesta vastaava hermosto mukaan peliin tai se on menetetty.

Vaikeus on siinä, että kyse on tahdosta riippumattoman eli autonomisen hermoston alaisesta toiminnasta. Kuinka pysäytät kiihtymisen kierteen sydämessä tai suolistossa?

Se onnistuu, jos tuntee keinon.

Sinuun on sisäänrakennettuna eräänlainen jarru, jonka avulla pystyt pysäyttämään tahdosta riippumattoman sympaattisen hermoston kiihtymisen.

Syke laskee, ruoansulatus lähtee taas käyntiin, ja aivoilla on rauha prosessoida asioita.

Tuo jarrupoljin on juuri vagushermo.

Tämä rauhoittava hermo on osa tahdosta riippumatonta hermostoa eli autonomista hermostoa. Mutta kiinnostavaa kyllä, tästä huolimatta sinulla on siihen aina halutessasi tietoinen yhteys.

Uloshengityksesi avulla.

Mutta mitä erityistä juuri uloshengityksessä voi olla?

Kokeile.


2. Aktivoi vagushermoasi rentouttamalla kasvot ja leuat

Istu alas ja anna itsellesi kuusi minuuttia aikaa.
Kiertäjähermo hermottaa kasvojen ja nielun alueen lihaksia.
Niiden rentouttaminen yhdessä uloshengityksen kanssa saa kehosi keskeisen viestinviejän välittämään tietoa aivoille: "ei ole hätää".

Millaiseksi tunnet itsesi tämän jälkeen?

3 Melko rentoutuneeksi.
52% (1200 ääntä)
4 Erittäin rentoutuneeksi.
33% (764 ääntä)
2 Melko stressaantuneeksi.
10% (228 ääntä)
1 Erittäin stressaantuneeksi.
4% (96 ääntä)
Ääniä yhteensä: 2288


Psyykkinen trauma voi aiheuttaa hermostollisen epätasapainotilan

Hermostosi keinulauta on tavallisesti melko tasapainossa. Välillä paiskitaan hommia kuormittavissa olosuhteissa. Sitten taas palaudutaan.

Joillakin työ tai elämäntilanne aiheuttaa pitkäkestoista stressiä, josta ei ehdi palautua.

Joillakin voi olla taustalla psyykkistä traumaa. Stressitila saattaa jäädä päälle, eikä vagushermon jarru enää toimi.

Koko autonominen hermosto saattaa ajautua epätasapainoon.

Koska tämä yksi keskeinen aivohermo vaikuttaa meihin niin kokonaisvaltaisesti, voi stressillä pitkittyessään olla ikäviä seurauksia kehon ja mielen terveyden kannalta.

Miten tämä keskeinen superhermo meihin sitten oikein vaikuttaa?

Vagushermoa kutsutaan kehon ihmeelliseksi suojelijaksi

Kiertäjähermo on kehosi tärkein viestinviejä aina suolistosta ylös aivorunkoon asti.

Se on pisin hermoistasi ja sen lonkerot yltävät oikeastaan kaikkiin keskeisiin elinjärjestelmiisi.

Hermosto, hormonitoiminta ja immuunipuolustusjärjestelmä. – Ällistyttävää kyllä, tämä yksi ainoa aivohermo pitää yllä kaikkien näiden tasapainoa.

Eikä tässä vielä kaikki.

Suolistossasi vagushermo

Välittää aistimuksia suolesta keskushermostoon.
Se myös parantaa ruoansulatusta lisäämällä ruoansulatusentsyymien eritystä.
Tutkimusnäyttö puuttuu, mutta tästä syystä on pohdittu, voisiko sen stimulaatiosta olla apua ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsiville.

Sisäelimissäsi vagushermo

Säätelee muun muassa insuliinin eritystä sekä glukoositasapainoa.
Siksi siihen kohdistuu suuria odotuksia juuri kakkostyypin diabeteksen hoidon suhteen.

Sydämessäsi vagushermo

Laskee sykettä ja verenpainetta ja nostaa sydämen lyöntivälien vaihtelua eli sykevälin vaihtelua .
Myös sydän- ja verisuonitautien kohdalla vagushermostimulaation mahdollisuutta ollaan tutkimassa.

Keuhkoissasi ja palleassasi vagushermo

Alkaa toimia pallean liikkeen myötä.


3. Aktivoi vagushermoasi uloshengityksen jälkeisellä lepotauolla

Kokeile hengittää niin, että vatsakin elää hengityksen tahdissa.

Laita kädet vatsan päälle aistimaan liikettä.

Nyt sait todennäköisesti myös palleasi elämään.

Jos tunne on vieras, hengität kenties tavallisesti liian pinnallisesti rintakehän alueella.

Kun annat uloshengityksen jälkeen syntyä pienen lepohetken, pallea rentoutuu kuin itsestään.

Kun pallea liikkuu rauhallisesti, kiertäjähermosi herää.

Kokeile.

Tuntuuko jo paremmalta?

Kuinka stressaantuneeksi koet itsesi nyt?

3 Melko rentoutuneeksi.
49% (752 ääntä)
4 Erittäin rentoutuneeksi.
38% (586 ääntä)
2 Melko stressaantuneeksi.
9% (133 ääntä)
1 Erittäin stressaantuneeksi.
4% (66 ääntä)
Ääniä yhteensä: 1537

Neljä syytä, miksi juuri uloshengitys taukoineen toimii

Uloshengityksen merkitystä kannattaa korostaa. Uloshengitys vaikuttaa meihin tasapainottavasti sekä hermostollisesti että solujen aineenvaihdunnan tasolla.

1) Toisin kuin voisi luulla, pitkät sisäänhengitykset eivät rauhoita. Päinvastoin. Syvä sisäänhengitys nimenomaan aktivoi sympaattista hermostoa.

Tämä on hyvä tiedostaa, jos haet juuri rauhoittumista.

Ei sisäänhengitystä tietenkään kannata alkaa välttelemäänkään. Tarvitset sekä vireystilaa että rauhoittumista. Ja niiden välinen tasapaino on olennaisinta.

– Pelkkä rentoutuminen ei ole tarkoituksenmukaista, vaan se, miten rauhallisena pysyy tilanteissa, joissa kohtaa haasteita, kouluttajapsykoterapeutti ja hengitysterapeutti Minna Martin sanoo.

Fakta on, että liiallinen hengitys pitää kehon ja mielen ylivireystilassa. Ääriesimerkkinä paniikkikohtaus, joka voi saada kehon hyperventilaatio- eli liikahengitystilaan.

2) Uloshengityksen aikana elimistö saa tarpeeksi hiilidioksidia

Ei tarvitse kärsiä paniikkikohtauksista, vaan moni meistä hengittää muutenkin turhan kiihkeästi.

– Se johtaa siihen, että hiilidioksidia poistuu liikaa elimistöstä, solut eivät saa tarpeeksi happea ja hätätila aktivoi sympaattisen hermoston, Martin havainnollistaa.

Happi kulkee veressä hemoglobiiniin sitoutuneena. Hiilidioksidin tehtävä on kangeta happimolekyyli irti hemoglobiinista, jotta se pääsee putkahtamaan solun sisälle.

3) Rauhallinen uloshengitys varmistaa sen, elimistön happo-emästasapaino pysyy yllä.

Liian kiihkeä hengitys muuttaa elimistön liian emäksiseksi, eikä solujen aineenvaihdunta toimi.

– Rauhoittavat hengitystekniikathan ovat olleet ihmisten tiedossa tuhansia vuosia. Moni voi pitää niitä tänä päivänä huuhaana, vaikka niitä voidaan nykytiedon valossa ymmärtää neurotieteiden ja fysiologian valossa, Martin korostaa.

4) Uloshengityksen jälkeisellä lepotauolla on merkittävä rooli hermostomme kannalta.

Oman olotilan kuulostelu ei ole yhdentekevää hermostomme tasapainon kannalta.

–Tunnistamme todennäköisesti juuri autonomisen hermojärjestelmän avulla, olemmeko aidossa tunnesuhteessa itseemme ja luotammeko siihen, että elimistömme eri elinjärjestelmät osaavat pelata yhteen kuin sinfoniaorkesteri, kunhan emme häiritse sitä, Martin sanoo.

Kiertäjähermon toiminnan kannalta ihanteellista olisi hengittää 5,5 kertaa minuutissa, kertovat tutkimukset.

Eli noin viisi sekuntia sisään, viisi ulos.

Pakottaminen saa kuitenkin pallean jännittymään. Parasympaattinen hermosto ei aktivoidu, vaikka kuinka suorittaisi “oikeaoppisen” pitkää hengitystä.

Hengitysohjeet ovat hyviä kun aloittaa harjoittelun. Mutta lopulta kukin itse tietää, milloin hengittää aidosti itseään kuunnellen.

– Ohjaan ihmisiä kuuntelemaan itse omaa hengitystään. Kokeilemaan hengitysharjoituksia leikkisällä, ei-tietävällä tavalla. Kun ruokkii uteliaisuutta itseään kohtaan, sallivuutta sille, että saa hengittää niin kuin itsestä tuntuu hyvältä, hengitys alkaa rauhoittua.

Tästä syystä hengityksenkään ei pidä “totella” mieltä, vaan on hyvä yrittää löytää tila aidolle tunnesuhteelle suhteessa omaan itseen.

– Kun se alkaa pelata, sen tunnistaa kyllä, sillä siihen liittyy vahva mielihyvän tunne, jota aivotkin vahvistavat erittämällä mielihyvähormoneja. Silloin koemme hengityksen sujuvan ja virtaavan, mikä on hyvin miellyttävää ja rauhoittavaa, sanoo Martin.

Uteliaisuus ja sallivuus itseä kohtaan näkyvät siis myös hermostosi tasolla.

Suusi alueella vagushermo


Osallistuu puheen tuottamiseen ja nielemiseen.
Kehon ja mielen tila kuuluu äänensävyssä juuri kiertäjähermon vuoksi.
Nielun alueen rentoutus saa kiertäjähermon heräämään.

Kasvojen alueella vagushermo

Osallistuu ilmeisiin ja mikroilmeisiin.
Kehon ja mielen tila näkyy kasvoilla juuri kiertäjähermon vuoksi.
Kasvolihasten rentoutus saa kiertäjähermon heräämään.

Aivoissasi vagushermo

Välittää kehon viestejä aivoille ja säätää hermoston tasapainoa.
Parantaa tunnesäätelystä vastaavan etuotsalohkon toimintaa.
On mukana tasapainottamassa kivulle herkistyneiden alueiden toimintaa.

Tämä kehon läpi kulkeva hermo saa jo suolistossa aikaan mielihyvähormoni serotoniinin tuotannon, ja välittää tätä aivoihin.
Serotoniinin vajaus voi ilmetä masennuksena ja kroonisena väsymyksenä ja sen puute voi aiheuttaa äkkipikaista käytöstä.
Tämä on yksi niistä syistä, jonka takia vagushermostimulaation toivotaan tuovan apua mielenterveyden ongelmiin.

Kaiken lisäksi kiertäjähermo säätelee immuunipuolustusta ja laskee tulehdusta

Kehosi ihmeellinen suojelija saa aikaan hermovälittäjäaine asetyylikoliinin erittymisen, jonka ansiosta tulehdustilasi vaimenee.

Tämä ihmehermo suojaa tulehdukselta lisäksi typpioksidin vapautumisen kautta.

Typpioksidi toimii immuunipuolustuksessa antibakteeristen, antiviraalisten sekä antimikrobisten ominaisuuksiensa avulla.

Se voi saada aikaan myös syöpäsolujen solukuoleman eli apoptoosin käynnistymisen.

On melko uskomatonta, miten yhden hermon rooli voikin olla niin keskeinen.

Ei olekaan ihme, että odotukset ovat suuret.

Mikään taikasauva vagushermo ei kuitenkaan ole

Suomalaisasiantuntijoiden mukaan vagushermoon liittyy paljon katteetona hypeä.

Sen ulkoisen sähkörsytyksen odotetaan parantavan lukuisia sairauksia.

- Kuitenkin itse vaguksen toiminta on harvoin vajavaista tai puutteellista, paitsi sen vaurioissa, sehän on vain autonomisen hermoston tason säätelyn vaikutuksia kuljettava osa, kymmenes aivohermo, kertoo kipupsykologi ja kipututkija Tage Orenius.

Kehon ihmeellinen suojelija on yksinkertaisesti sanottuna lopulta vain juoksupoika.

- Toki parasympaattisen säätelyn vaikutuksia kuljettavana varsin keskeinen sellainen, Orenius sanoo.

Mutta vagushermo on osa keskushermoston rakennetta ja säätelyä, eikä edes niinkään erityisasemassa.

Sairaudet ovat monen tekijän summa. Pelkkä vagushermon ulkoinen ärsytys ei niitä kaikkia voi parantaa.

Toisaalta vaikkapa ärtyvän suolen oireyhtymässä autonomisen hermoston epätasapainolla on oma roolissa.

– Autonomisen hermoston epätasapaino ei kuitenkaan ole ärtyvän suolen syy vaan vain yksi monista oireita aiheuttavista mekanismeista, kertoo sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Jari Punkkinen Helsingin yliopistollisesta sairaalasta.

Ärtyvän suolen oireyhtymän aiheuttaja on nykykäsityksen valossa suolen ja keskushermoston vuorovaikutuksen häiriö ja suolen mikrobistokoostumuksen eli mikrobiomin epätasapaino.

Mutta mekanismi taustalla voi Punkkisen mukaan olla myös vaikkapa alentunut kipu- ja aistimiskynnys, poikkeava ruoansulatuskanavan liikkuvuus, lisääntynyt läpäisevyys tai matala-asteinen tulehdus.

Myös esimerkiksi kroonisen kivun kannalta autonomisen hermoston viestit ovat keskeisessä roolissa.

– Mikäli sympaattinen hermosto on yliaktiivinen ja pitää yllä kehon kiihtymystilaa, vaikuttaa se Oreniuksen mukaan selvästi kipukokemukseen.

– Lisäksi olemme omissa aivotutkimuksissamme todentaneet affektitilojen suoraa vaikutusta tuntoaivokuoren kivun käsittelyyn.

Uusien tutkimusten valossa näyttäisi kipukokemus olevan ennemminkin seurausta laajan hermoverkoston monipuolisesta toiminnasta. Aikaisempien tutkimusten mukaan se on nähty seurauksena kudosvaurion, tulehduksen tai muun häiriön aiheuttamasta tilasta.

Kun esimerkiksi on tutkittu masennuksen ja tuntoaistijärjestelmän yhteyksiä, on havaittu pitkittyneen kivun tuntemusten olevan riippuvaisia kehon ja mielen vireystilasta.

Vaikutus on Oreniuksen mukaan kaksisuuntainen:

– Pitkäaikaisen kivun kanssa tulee muutosten, menetysten ja stressaantumisen kautta helposti masennusta ja masennuksessa kivunsäätely häiriintyy.

Kroonistunut kipu näyttää muuttavan aivojen toimintaa. Kun koehenkilöillä on tehty aivotutkimusta kokeellisilla kipuärsykkeillä, on huomattu, että pitkittynyttä kipua potevan henkilön aivot työstävät kipua poikkeavasti.

– Virheellinen tieto, katastrofitulkinnat ja masennus voivat haitata kivunsäätelyä aiheuttaen herkistymistilan, jolloin kipu saa liian ison roolin keskushermostossa, Orenius kertoo.

Kiputila nostaa elimistön hälytystasoa, vireystilaa ja kiihtymystä. Näitä säädellään aivorungossa.

Ja tässä säätelyssä vaguksellakin on oma roolinsa.

– Mikäli kivulias potilas opettelee vahvistamaan itsesäätelyään ja pysymään rauhallisempana, on vagushermolla tässä säätelyssä tärkeä roolinsa, Orenius kertoo.
Masennustiloille ominaista on itsesäätelyn riittämättömyys sekä yliherkät stressivasteet.

Myös osa ärtyvän suolen oireyhtymän potilaista kärsii ahdistuksesta ja masennuksesta. Joillakin psykologiset oireet purkautuvat ruumiillisina oireina.

– Joogasta, rentoutusharjoituksista ja hypnoterapiasta on osoitettu olevan hyötyä ärtyvässä suolessa. Psykoterapiaa voidaan tarvita, jos ärtyvään suoleen liittyy keskivaikea tai vaikea ahdistus tai masennus, Punkkinen kertoo.

Vagusstimulaatioon molemmat asiantuntijat suhtautuvat varauksellisesti, sillä vaikka tutkimuksia onkin jonkin verran tehty, näyttöä ei vielä ole.

– Tällä hetkellä ei ole selvillä, millä mekanismilla vagusstimulaatio vaikuttaisi krooniseen kipuun. Lisääntyvä näyttö viittaa kuitenkin tulehdusta estäviin vaikutuksiin, jotka toimivat yhdessä sekä keskushermostossa että perifeerisissä kipureiteissä, Orenius kertoo.

Ärtyvän suolen oireyhtymän suhteen tutkimuksia ei käytännössä edes ole.

– Vagushermostimulaatio on vain hypoteettisesti mielenkiintoinen ärtyvän suolen hoidossa, tutkimusnäyttö puuttuu, Punkkinen sanoo.

Kuten aina, pikavoittoa terveyteen ei ole.

Lopulta tämä kehon ihmeellinen suojelija on pelkkä viestinviejä kehon ja mielen eri järjestelmien välillä.

Vagushermon aktivointi ei siis tuo ihmeparannusta.

Mutta kiistatonta on näyttö siitä, että hengitys- ja rentoutusharjoitukset saavat autonomisen hermoston tasapainottumaan.

Haittaa ne eivät tee kellekään.

4. Aktivoi vagushermoasi selinmakuulla tehtävällä kiertoliikkeellä

Ota mukava makuuasento ja varaa viisi minuuttia aikaa.

Kiertäjähermo saa kiertoliikkeessä herättelevää venytystä.
Kierto myös puristaa ja hellittää esimerkiksi sisäelimiä ja palleaa, joita vagus hermottaa.

Onko kaiken tämän jälkeen yhtään rennompi olo?

Millaiseksi koet olotilasi nyt?

3 Melko rentoutuneeksi.
45% (454 ääntä)
4 Erittäin rentoutuneeksi.
44% (443 ääntä)
2 Melko stressaantuneeksi.
7% (66 ääntä)
1 Erittäin stressaantuneeksi.
5% (48 ääntä)
Ääniä yhteensä: 1011

Myös nämä neljä hauskaa keinoa saavat vagushermosi tutkitusti heräämään

  1. Avantouinti
  2. Halaaminen tai lempeä hieronta
  3. Nauraminen
  4. Hyräily, kurlaaminen ja laulaminen

Ei liene yllätys, että stressi kaikkoaa leppoisalla ja mukavalla tekemisellä.

Kiehtovaa on se, että sille on myös neurologinen perustansa.

Vagushermon toimintaa vahvistaa itse asiassa kaikki, mikä saa juuri sinun kehosi parhaiten tuottamaan mielihyvähormoni oksitosiinia.

Oksitosiini kun saa parasympaattisen hermoston virkoamaan ja panemaan pakene- tai taistele -hermoston tulkinnat maailmasta oikeisiin mittasuhteisiin.


Grafiikka: Sara Köteleki / Yle

13.12. klo 8 Korjattu tekstiä leuan rentoutus nielun rentoutukseksi ja lisätty jutun alkuun "osin myös katteettomia".