Kaisa Kirves
Yle
Viime keväänä kahdeksan naista – Iida, Eija, Carita, Elina, Stina, Jaana, Miina ja Ursula – kuvasi työnsä, arkensa ja elämänsä mullistumista Tilipäiväkirjat-realityssä. Mitä naisille kuuluu nyt? Välitimme heille katsojien kysymyksiä.
Sairaanhoitaja Jaana Varonen: Suhde jatkuu edelleen
Jaana on helsinkiläinen sairaanhoitaja. Koronan alkaessa hänellä oli tuore ihmissuhde, joka muuttui hetkessä etäsuhteeksi, koska poikaystävä asui ulkomailla.
Kevään aikana Jaana teki töitä ja ikävöi paitsi poikaystäväänsä, myös muita läheisiään Suomen rajojen ulkopuolella.
Sarja päättyi Jaanan osalta poikaystävän livekohtaamiseen pitkän tauon jälkeen. Tilipäiväkirjojen katsojia kiinnostikin erityisesti suhteen tila.
Vieläkö etäsuhde jatkuu?
– Ei jatku. Poikaystäväni sai nimittäin Suomesta töitä ja muutti tänne kuukausi sitten! Suhde siis edelleen jatkuu, mutta ei enää etänä!
Miten meni eka jälleennäkeminen livenä poikaystävän kanssa?
– Se jännitti hirveästi! Pelotti myös, onko suhteella tulevaisuutta, vai oliko se vain sellaista koronatakertumista. Onneksi pelko osoittautui vääräksi.
Onko töissä ollut rankkaa?
– Tuntuu tyhmältä sanoa että on ollut rankkaa, kun monilla muilla hoitajilla on ollut OIKEASTI rankkaa. Olen saanut uusia työtehtäviä ja teen nykyään myös heräämöhoitajan työtä. Uuden opettelu on kuormittavaa, mutta onneksi hommat alkavat pikkuhiljaa sujua!
Kampaaja Iida Ketola: Haluaisin, että mulle kuuluisi hyvää
Helsinkiläinen Iida pyörittää omaa kampaamo-kahvilaa, jonka toiminta kärsi keväällä pahasti. Asiakkaat kaikkosivat hetkeksi lähes kokonaan.
Iidan elämässä korona ei suinkaan ollut tämän vuoden ainoa kriisi, vaan hän oli myös muista syistä herkillä jo ennen pandemian alkuna. Tilipäiväkirjoissa nähtiinkin läheltä, miten Iida sinnitteli kevään läpi.
Iidalle tuli runsaasti kysymyksiä jaksamisesta ja bisnesten sujumisesta.
Millä tavalla olet selvinnyt vuodesta, onko tilanne parantunut? Miten menee nyt?
– Haluaisin, että mulle kuuluisi hyvää ja valoisaa, mutta täällä me ollaan koronan kourissa. Musta tuntuu, että tämä on ihan sama tilanne kuin silloin keväällä.
Syksyllä asiakkaita on riittänyt paremmin kuin keväällä, mutta korona uuvuttaa. Siihen auttaa vain tulevan joulun odottaminen.
– Aion leipoa ja laittaa ja unohtaa koko koronan.
Fysioterapeutti Stina Hiltunen: Kriisi toi elämään rauhallisuutta
Helsinkiläinen Stina on fysioterapeutti ja yrittäjä, jonka asiakkaat katosivat keväällä lähes kokonaan. Stina paiskoikin hommia mm. taksien koronasuojien parissa. Yksineläjänä hän tunsi välillä olonsa todella yksinäiseksi.
Juuri yksinäisyydestä Tilipäiväkirjojen katsojat halusivat kuulla lisää.
Onko yksinäisyys vaivannut samalla lailla kuin keväällä?
– Yksi samanlainen yksinäisyyskohtaus kuin keväällä tuli myös syksyllä. Olin lomalla yhden yön luksushotellissa ja kävin viiden ruokalajin illallisella - tietenkin yksin. Kun makasin sängyllä lepäämässä, kuulin seinän takana pariskunnan harrastavan seksiä. Se sai minut tuntemaan itseni yksinäiseksi siinä hetkessä.
Oletko päässyt tapaamaan läheisiä tai uusia tuttuja?
– Olen skeitannut todella paljon syksyllä ja sen yhteydessä viettänyt runsaasti aikaa ystävien kanssa. Olen päässyt käymään myös Vaasassa läheisten luona.
Työrintamalla Stinalla on mennyt hyvin. Töitä on riittänyt ja jopa uusia asiakkaita tullut paljon. Haaveissa siintää verkosto, jonka kanssa voisi laajentaa yritystoimintaa. Stina huomaa koronassa myös hyviä asioita.
– Kaikki tämä on tuonut mukanaan tietynlaista rauhallisuutta. Olen kiitollinen tasaisesta arjesta ja ihan tavallisista asioista. Siitä, että mä ja kaikki mun läheiset ja ystävät on pysyneet terveinä. Olen myös alkanut painottaa säästämisen merkitystä ja ymmärrän miten hyvin mulla on asiat.
Kosmetiikkamyyjä Eija Heikkilä: Syksy on ollut kokonaan uuden opettelua
Oululainen Eija työskenteli koronan alkaessa kosmetiikkamyyjänä. Kevät mullisti hänen elämänsä, sillä korona ja Tilipäiväkirjoihin osallistuminen saivat Eijan toteuttamaan pitkään kyteneen unelman opiskelusta.
Tilipäiväkirjojen katsojia kiinnostavatkin juuri opiskelukuulumiset.
Miten opiskelu sujuu?
– Vaikeinta on ollut päästä sisälle nykypäivän opiskelu- ja opetusrytmiin sekä tapoihin. Muutosta on siinäkin tapahtunut paljon sitten 90-luvun lopun. Ihaninta on ollut ehdottomasti se, että opin koko ajan uutta ja opiskelu on sujunut hyvin.
Millaisia yllätyksiä uusi opiskelija-arki on tuonut?
– Mun syksyn arki on ollut oikeastaan kokonaan uuden opettelua. Olen uudessa ympäristössä, uusien ihmisten kanssa ja totuttelen uuteen elämänrytmiin - tein kuitenkin 20 vuotta kaupan alan töitä.
Juuri nyt Eija odottaa kovasti sitä, että pääsisi aloittamaan työharjoittelun markkinoinnin parissa ja oppimaan lisää sillä saralla.
– Tulevaisuuden toiveena on, että kun korona ja opiskelut ovat ohi, saisin hyödynnettyä tätä uutta alaani lisäarvona vanhassa työssäni tai uuden työn parissa.
Opettaja Miina Enjala: On sata kertaa palkitsevampaa opettaa kasvotusten kuin etänä!
Opettajana työskentelevä Miina oli keväällä juuri aloittanut opettajan työt, kun opetus siirtyi etänä pidettäväksi. Se tuntui välillä liiankin vaikealta. Myös sinkkuelämä yksin yksiössä ahdisti. Sarjan päättyessä koulutyö oli ohitse ja Miina nähtiin yksityisellä musiikkikeikalla.
Katsojia kiinnosti, mihin suuntaan elämä on Miinaa kuljettanut.
Jatkuuko opetustyö? Pelkäätkö, että tulee taas etäopetusta?
– Olen jatkanut syksyllä opettajan töitä ja nyt opetan ihanaa kakkosluokkaa. On ollut todella mukavaa opettaa livenä ja seurata läheltä oppilaiden oppimista ja kehittymistä. On kyllä sata kertaa palkitsevampaa opettaa kasvotusten kuin etänä! Etäopetukseen meneminen ei kuitenkaan pelota. Nyt kun se on kerran koettu, siihen pystyy menemään takaisinkin. Toki työn mielekkyys kärsii huimasti.
Ottiko äiti (joka lähetti haukkuja etäkoulun alkupuolella) yhteyttä ja pyysi anteeksi haukkumistasi?
– Vanhempien kanssa saatiin hyvin käsiteltyä jo kevään aikana heidän kokemiaan pettymyksiä ja etäopetukseen liittyviä haasteita ja turhautumisia. Olen saanut paljon kannustavia viestejä ihmisiltä ympäri Suomea. Monet opettajat ovat kirjoittaneet, miten ovat kokeneet asiat jokseenkin samanlaisesti kuin minä. Tämä oli äärimmäisen rankka jakso jokaiselle opettajalle.
Mites Vanilla-bändi? Onko tulossa uutta musiikkia joskus?
– Vanilla-duomme keikkailee varmaan seuraavan kerran kesätunnelmissa. Livekeikat on meille "se juttu", joten täytyy odottaa koronarokotuksia ja livemeininkiä. Teen tällä hetkellä musiikkikeikkoja etäkonseptilla, jossa yhdistämme taikuutta ja musiikkia. Yritykset voivat saada kauttamme koko illan shown ruokineen ja juomineen kotisohville.
Baarityöntekijä Elina Heletoja: Voisipa kaljaa myydä teleportin kautta!
Kotkalainen Elina on baarityöntekijä, joka rakastaa työtään. Kun korona pisti ovet säppiin, otti Elina haltuun muita töitä mm. kaupassa. Tilipäiväkirjoissa nähtiinkin suuria riemun tunteita, kun kesän korvalla oman työpaikan ovet jälleen avautuivat.
Tilipäiväkirjojen katsojilta Elina sai seuraavia kysymyksiä.
Onko töitä riittänyt edelleen?
– Vielä töitä on riittänyt hyvin. Mutta suunta on huolestuttava, koska ihmisiä on taas kehotettu pysymään kodeissaan. Tämä aiheuttaa asiakaskadon palvelualalla. Voisipa kaljaa myydä teleportin kautta!
Onko asiakkaiden käytös muuttunut rajoitusten myötä?
– Asiakkaiden käytös on muuttunut niin, että he kiinnittävät erityistä huomiota käsien desinfiointiin. Maskeja näkyy vielä aika harvakseltaan, mutta suurin osa asiakkaista noudattaa turvavälejä.
Viiden lapsen äidin arki on syksyllä ollut kiireistä. Koronasta hänen on vaikea löytää hyviä puolia.
– Toivon että tämä pa*** on nopeasti ohi ja pääsemme taas pian normaaliin elämään, jossa voidaan halata kavereita, käydä kaupassa, ravintoloissa ja tapahtumissa ilman rajoitteita ja jatkuvaa käsidesin kanssa läträämistä. Toivon tulevaisuudelta myös, että työt jatkuvat ja että lapset saavat käydä harrastuksissa ja koulussa.
Stand up -koomiko Ursula Herlin: Kerrankin olisi päässyt omiin pikkujouluihin – jos niitä olisi ollut
Lohjalaisen stand up -koomikon Ursulan kalenterin korona tyhjensi keväältä kokonaan. Hän keskittyi kotikoulun pitoon ja alkoi pohtia, onko turboahdetussa elämässä sittenkään järkeä. Tilipäiväkirjojen päättyessä Ursula nousi pitkästä aikaa myös stand up -lavalle.
Näihin asioihin liittyvät myös katsojien kysymykset.
Onko stand up-keikkoja riittänyt?
– Oikeastaan kaikki loppuvuoden keikat on peruttu. En ole tehnyt myöskään etäkeikkoja, vaikka ne tuntuvat olevan aika suosittuja ja myös toimivia. Normaalisti pikkujoulukausi on stand up -koomikoiden tärkein työsesonki. On tuntunut tosi hassulta, kun viikonloput on olleet vapaita. Kerrankin olisi päässyt omiin pikkujouluihin, jos niitä olisi ollut.
Oletko tehnyt elämänmuutoksia ja esim. lisännyt vapaa-aikaa?
– Merkkasin alkusyksystä kalenteriin VARATTU-merkintöjä päiville, jotka halusin pitää vapaana lasten kanssa olemista varten. Koitin myös niiden avulla pitää huolen, että viikossa olisi aina kaksi vapaapäivää. No, peruuntuneen pikkujoulusesongin myötä noita "varattuja" päiviä on ollut vähän enemmänkin, mutta aion myös jatkossa pitää kiinni siitä että varaan itselleni vapaapäiviä kalenteriin.
Vaikka livenä vedettyjä stand up -keikkoja on ollut syksyllä vähemmän, on Ursulalla piisannut työkiireitä Noin viikon studion parissa. Lisääntyneeseen etätyöhön ja tiukkoihin turvaohjeistuksiin hän on jo tottunut.
– Nykyään kotoa lähtiessäni mantra on avaimet, puhelin, kasvomaski. Asioilla on aina tapana järjestyä. Otan vastaan mitä tulee, tulevaisuudessakin.
Ravintolayrittäjä Carita Reinikainen: Pääsisipä kesällä festareille!
Tilipäiväkirjoissa espoolainen Carita poti keväällä huonoa omaatuntoa siitä, että bisnekset sujuvat, toisin kuin monella kollegalla. Häntä huoletti, kulkeutuuko korona kotiin ja omien vanhempien tapaamista oli suuri ikävä.
Katsojien kysymykset Caritalle kuuluvat seuraavasti.
Miten töissä sujuu?
– Töissä menee hyvin, vilkasta on!
Oletteko tavanneet lapsen isovanhempien kanssa?
– Ollaan nähty paljon mun vanhempia. Korona on myös opettanut rauhoittumaan ja nauttimaan perheen kanssa kotona olosta.
Matkustelu on kuulunut Caritan elämään aina, joten ei ihme, että tulevaisuuden haaveet liittyvät juuri siihen.
– Kaikista eniten odotan, että pääsisimme taas reissuihin - on ikävä Thaimaahan! Olisi myös ihana päästä kesäfestareille. Odotan siis kesää, ja toki ensin joulua.
Katso Tilipäiväkirjat:
Luit juuri jutun, joka on osa työelämän tabuja ja tunteita käsittelevää Tilipäivä-kokonaisuutta. Haluat ehkä jatkaa samojen aiheiden parissa? Täältä löydät kaikki Tilipäivän sisällöt!
