Hyppää pääsisältöön

Tenoriäänen lumoa – Soiva joulukalenteri

Kuvituskuva. Tähtitaivas ja joulukalenterin luukku nro 13.
Kuvituskuva. Tähtitaivas ja joulukalenterin luukku nro 13. kuvituskuvat,soiva joulukalenteri

Soivassa joulukalenterissa esittäytyvät parhaat suomalaiset taiteilijat Yleisradion musiikkiarkistosta. Kolmannessatoista luukussa esittäytyy nuoremman polven tenori Tuomas Katajala, ole hyvä!

Suomi tunnetaan laulumaana parhaiten ensiluokkaisista bassoistaan. Laatutenoreiden puutetta valitellaan, mutta kyllä heitäkin onneksi on noussut esiin.

Nykyisistä laulajista ei tarvitse mainita kuin Tuomas Katajala, joka uransa aluksi pysytteli pääosin kotimaassa ja ilahdutti kaunisvärisellä ja taipuisalla tenoriäänellään suomalaista yleisöä niin konserttilaulajana kuin Suomen Kansallisoopperassakin.

Sittemmin Tuomas Katajala on debytoinut lukuisilla Euroopan oopperanäyttämöillä ja myös Yhdysvalloissa.

Tuomas Katalaja, oopperalaulaja kotonaan hämeenlinnssa
Oopperalaulaja Tuomas Katajala kotonaan Hämeenlinnassa tammikuussa 2019. Tuomas Katalaja, oopperalaulaja kotonaan hämeenlinnssa Kuva: Jaani Lampinen / Yle Tuomas Katajala,ooppera,Suomen Kansallisooppera,oopperalaulajat,laulukilpailujen merkitys

Kreivi Almaviva Rossinin Sevillan parturissa on yksi hänen rooleistaan. Kreivi on palavasti rakastunut kauniiseen Rosina-neitoon ja tervehtii häntä heti oopperan alussa vetoavan kauniilla serenadilla.

Vuoden 2007 äänitteellä Radion sinfoniaorkesteria johtaa Alberto Hold-Garrido.

Soivan joulukalenterin laatija Veikko Ylikojola tunnetaan pitkän työuran tehneenä Yleisradion klassisen musiikin toimittajana. Vuonna 2010 eläköitynyt Ylikojola hyödynsi työurallaan erityisesti vankkaa laulumusiikin tuntemustaan. Veikko Ylikojolan kokoama Soiva joulukalenteri ilmestyi 2011. Sen punaisena lankana esitellään 24 suomalaista laatulaulajaa 50-luvulta lähtien.

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.