Hyppää pääsisältöön

Valontuojan matka pimeään Pohjolaan

Vuoden 1961 Lucia-neito Carita Norra laskeutuu kirkon portaita.
Vuoden 1961 Lucia-neito Carita Norra. Vuoden 1961 Lucia-neito Carita Norra laskeutuu kirkon portaita. Kuva: Yle Kuvanauha Lucian päivä

Nykypäivän Lucia-perinne on sekoitus ikivanhoja legendoja ja pohjoista kansanperinnettä. Pyhymislegendasta valon ja hyväntekeväisyyden symboliksi muotoutunut Lucia-neito on keskeinen osa joulunvieton perinteitä. Suomessa Luciaa on juhlittu jo yli 70 vuotta.

Lucian legendan monet juuret

Syrakusan neitsytmarttyyrin legendasta on aikojen saatossa muotoutunut muiden pyhimyslegendojen tapaan useita versioita. Yhteistä niille on, että Lucian kerrotaan kuolleen vuonna 304.

Pyhän Lucian legenda on lähtöisin 200-luvun lopulta Sisilian Syrakusasta. Sisilialainen Lucia oli kristitty, vaikka Rooman valtakunnassa kristinusko oli kielletty rangaistuksen uhalla. Rooman keisari Diocletianus vainosi kristittyjä ja rangaistuksena uskostaan Lucia tuomittiin pakkotyöhön bordelliin. Pyhän Hengen täyttämää Luciaa ei kuitenkaan onnistuttu viemään perille saakka, joten hänet määrättiin poltettavaksi roviolla. Liekitkään eivät vahingoittaneet häntä, joten lopulta hänet mestattiin.

Myöhemmän, keskiajalla syntyneen legendan mukaan Lucia repi silmänsä irti, jotta häneen rakastunut pakana kääntyisi kristinuskoon.

Marttyyri Luciaa voidaan pitää historiallisena henkilönä, vaikka yksiselitteistä ja täysin luotettavaa tietoa hänestä ei olekaan. Lucia on sokeiden ja näkövammaisten pyhimys. Legendojen mukaan hän oli myös hyväntekijä, sillä avioliitosta kieltäydyttyään Lucia lahjoitti myötäjäisensä vähäosaisille.

Pyhän Lucian legenda liittyy nykypäivän Lucia-traditioon enää kuitenkin hyvin löyhästi. Keskiajalla Euroopassa käytetyn juliaanisen kalenterin mukaan vuoden pisin ja pimein yö ajoittui 13.12. pidettyyn Lucia-marttyyrin muistopäivään. Kansanperinteen mukaan tuona yönä yliluonnolliset, pahat voimat heräsivät henkiin. Yön taituttua päivä alkoi jälleen pidentyä.

Ruotsissa samaa päivää oli monen sadan vuoden ajan pidetty juhlapäivänä, jota kutsuttiin “pieneksi jouluaatoksi”. Päivän aikana syötiin hyvin ja tiernapojat kiersivät talosta taloon. Kerrotaan, että heidän mukanaan kulki siipensä kadottanut enkeli, joka viittaisi Luciaan.

Valkopukuinen Lucia voi olla myös protestanttinen mukaelma katolisesta Pyhästä Nikolauksesta. Yksi luterilainen vastine Lucian vanhoille esikuville on mahdollisesti saksalaisessa joulutraditiossa esiintynyt hahmo nimeltä Kindchen Jesus (Christkindlein, Christkindchen). Valkoiseen kaapuun pukeutuneen Jeesus-lapsen päätä koristi kynttiläkruunu tai sädekehä. Enkeliä muistuttava hahmo jakoi lahjat jouluna.

Legendoissa ja kansanperinteen taruissa yhdistyy sama teema, valo, johon myös Lucian nimi viittaa. Nimi juontaa juurensa valoa tarkoittavasta latinankielisestä sanasta “lux”. Nykyisessä vaaleassa ilmiasussaan Lucian on tarkoitus tuoda valoa pimeän talven keskelle. Valkoisen puvun punainen vyötärönauha kuvastaa marttyyrikuolemaa.

Ensiesiintyminen Skansenilla

Länsi-Ruotsista Lucian perinne levisi muualle maahan ja ensimmäisen kerran nykyaikainen Lucia esiintyi yleisölle Skansenilla vuonna 1893. Suomeen Lucia-perinne alkoi levitä saman vuosisadan lopulla. Turun ruotsalaisessa tyttökoulussa esiintyi Lucia vuonna 1898.

Lucia-neito Ingeborg Spiik seurueineen Tuomiokirkossa Lucian päivänä vuonna 1962.
Lucia-neito Ingeborg Spiik Helsingin Tuomiokirkossa vuonna 1962. Lucia-neito Ingeborg Spiik seurueineen Tuomiokirkossa Lucian päivänä vuonna 1962. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Volker von Bonin Lucian päivä

Nykyistä Lucian päivän juhlaa vastaava perinne alkoi, kun Stockholms Dagblad järjesti ensimmäisen julkisen Lucia-kulkueen Tukholmassa vuonna 1928. Ensimmäiseksi Luciaksi tuomaristo valitsi Solveig Hedengranin, joka myöhemmin tunnettiin myös näyttelijänä. Helsingissä ensimmäinen Lucia-kulkue järjestettiin vuonna 1930 ja jo silloin kulkueen ohella kerättiin rahaa hyväntekeväisyyteen.

Myöhemmin tapa on levinnyt myös muualle Suomeen. Vanhimpiin suomalaisiin Lucia-perinteisiin kuuluvat myös vaasalaisen Brage-yhdistyksen järjestämät kulkueet, joista ensimmäisessä vuonna 1936 Lucia-neidoksi kruunattiin 15-vuotias Anita Brander. Ahvenanmaan ensimmäinen Lucia kruunattiin Maarianhaminassa vuonna 1944.

Lucia-juhlaa vietetään Ruotsin ja Suomen lisäksi myös muissa Pohjoismaissa. Perinne on kulkeutunut myös amerikanruotsalaisten keskuuteen ja Amerikassa juhlaa on vietetty jo 1920-luvulta lähtien.

Lucia-neitoja eri vuosikymmenillä

Helsingissä ensimmäinen lehtiäänestyksellä valittu Lucia kruunattiin vuonna 1950. Kulkueen järjestivät Hufvudstadbladet ja kansanterveysjärjestö Folkhälsan. Vaasassa äänestyksen yhteistyökumppanina on 50-luvulta asti toiminut Vasabladet. Lucia-kulkue toi valoa sodanjälkeiseen aikaan ja vuosikymmenten saatossa Lucian päivän kulkue oheistapahtumineen on vakiintunut osaksi suomalaista joulutraditiota.

Kulkueen lisäksi Lucian päivänä järjestetään keräys, joista saatavilla tuotoilla on autettu mm. näkövammaisia ja sokeainkouluja. Nykyisinkin valon ja ilon lähettiläs Lucia on Folkhälsanin keräyksen keulakuva ja varoja kerätään lapsiperheiden hyväksi. Folkhälsan on järjestänyt keräyksen yhteistyössä Hufvudstadsbladetin ja Svenska Ylen kanssa.

Suomen Lucia kruunataan Helsingin Tuomiokirkossa, minkä jälkeen Lucia-neito laskeutuu kirkon portaita kynttilä kädessään. Lucia-kulkue jatkaa matkaansa Helsingin keskustan läpi. Joulukuun aikana Lucia vierailee kouluissa, vanhainkodeissa, sairaaloissa ja erilaisissa tilaisuuksissa.

Vuonna 1954 yleisö kokoontui rankkasateesta huolimatta seuraamaan Lucia-kulkuetta. Lucia-neitona esiintyi Ann-Mari Nybondas. Vuonna 1956 Lucia-neidoksi valittiin Gunnel Törnroos.

Vuonna 1957 Lucia-neitona esiintyi 17-vuotias Leila Saxberg. Vuotta myöhemmin Tuomiokirkon, silloisen Suurkirkon portaita asteli Barbro Ahlroth.

11-vuotias vaasalainen Åsa Österlund keräsi varoja kannustaakseen ikäisiään nuoria uintiharrastuksen pariin.

Vuonna 1987 Tuomiokirkon portailla nähtiin Lucia-neidon lisäksi lapsia tonttuasuissa.

Vuonna 2019 Lucia-neidoksi kruunattiin Sara Ray. Tilaisuudessa laulettiin joululauluja. Vuoden 2020 Lucia on Ingrid Enckell. Suomen Lucia-perinne täytti vuonna 2019 70 vuotta.

Lähteet

Brages Frilufttsmuseum: Lucia-neito; Folkhälsan: Finlands Lucia; Helsingin kaupunginkirjasto, Kysy.fi; Kirkko ja kaupunki: alkuperäinen Lucia-neito oli sisilialainen marttyyri; Reinikka, Fanny: ”Välj Lucia – Hjälpviljans Symbol” Lucia-perinne osana kieliyhteisön vahvistumista Helsingissä ja Tukholmassa vuosina 1949– 1960; SKS Suomalaisen kirjallisuuden seura: Lucia; Suomen ortodoksinen kirkko: Pyhä neitsytmarttyyri Lucia; Svenska Yle: Lucias blodiga historia; Upplagsverket Finland: Lucia; Yle Oppiminen: Lucian päivä, valon juhla 13.12.; Yle Triplet: Lucialla on synkkä historia

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto