Hyppää pääsisältöön

Onko kasi hyvä numero? Entä voiko ujous vaikuttaa numeroon? Viisi kysymystä ja vastausta oppilaiden arvioinnista

Kuvassa on iloisen näköinen tyttö liitutaulun edessä ja hän pitää valkoista paperia kädessään.
Kuvassa on iloisen näköinen tyttö liitutaulun edessä ja hän pitää valkoista paperia kädessään. Kuva: Shutterstock Koulutodistus,Yle Oppiminen,Arvosana,Opetussuunnitelman perusteet,Kuuleeko koulu!

Monia vanhempia on hämmentänyt se, että lapsen todistuksessa ei ole ollut numeroita, vaan osaamista on kuvattu sanallisesti. Naapurikunnassa samanikäinen lapsi on saattanut saada todistukseensa numerot. Nyt arviointia on tarkennettu ja kaikki saavat 4. luokalta alkaen numerot. Mitä vanhempien on syytä arvioinnin muuttumisesta tietää? Vastaamassa on Oulun yliopiston dekaani Sari Harmoinen.

Näin arviointi uudistuu

Vuoden 2014 opetussuunnitelmauudistus antoi kouluille vapaammat kädet toteuttaa arviointia. Esimerkiksi numerot piti antaa vasta viimeistään 8.luokalla lähtien. Käytännössä kunnat ja koulut toteuttivat kuitenkin arviointia niin monin eri tavoin, että heräsi huoli oppilaiden yhdenvertaisuudesta. Arviointiin tehtiinkin tarkennuksia syksystä 2020 alkaen. Jatkossa kaikki oppilaat saavat viimeistään neljänneltä luokalta alkaen numerot ja yhdeksännen luokan päättöarviointiin on laadittu tarkemmat osaamisen kriteerit numeroille 5,7,8 ja 9. Ne tulevat voimaan syksyllä 2021.

Sitaatit ovat Yle Oppimisen kyselyyn tulleista kommenteista.

1) Miksi numeroarviointiin palataan?

"Miksi numeroarvosteluun ollaan palaamassa, vaikka sitä ensin vähennettiin ja käytettiin sanallista arvostelua. Onko se pelkkä resurssikysymys vai eikö yksilöllistä sanallista arviointia muka osata tehdä?" - vanhempi

Sari Harmoinen:
"Muutos numeroista sanalliseen arviointiin vuoden 2014 opetussuunnitelmassa oli radikaali. Ajatus oli, että sanallisen arvioinnin lisäämisellä oppilas oppisi paremmin tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan, sillä se on arjessa selviämisen kannalta tärkeä taito.

Opettajien piti varsin lyhyessä ajassa alkaa kuvailemaan paljon enemmän ja tarkemmin oppilaan oppimista​ eli tuottamaan mahdollisimman yksiselitteisesti ymmärrettävää tekstiä oppilaan osaamisesta. Voi olla, etteivät opettajat saaneet riittävästi eväitä sanallisen arvioinnin tekemiseen ja joidenkin opettajien työmäärä kasvoi tosi suureksi. Aineenopettajilla​ on usein satoja oppilaita opetettavanaan.

Kunnissa arvioinnin avuksi rakennetut lausepankit, joilla osaamista pyrittiin sanallistamaan, eivät myöskään ehkä toimineet toivotulla tavalla. Huoltajat kokivat, etteivät he ymmärtäneet riittävän hyvin oppilaan saamaa arviointia.

Numeroiden lisäksi osaamista voi arvioida yhä myös sanallisesti, mutta olen hieman skeptinen sen suhteen, miten paljon sitä ehditään tehdä resurssoidussa ajassa."

2) Voiko ujous vaikuttaa numeroon?

"Omat lapseni ovat olleet ujoja eivätkä ole uskaltaneet kättään nostaa luokassa. Se on noussut aina jokaisessa keskustelussa esiin ja alentanut arvosanoja verrattuna reippaampiin lapsiin. Jos tarkoituksena on arvioida, kuinka hyvin lapsi on oppinut asiat, ei siinä persoona saisi olla noin vahvasti vaikuttamassa." - vanhempi

Sari Harmoinen:
"On selvää, etteivät persoona ja yksilölliset ominaisuudet, esimerkiksi ujous, saa vaikuttaa arviointiin. Jos vanhemmalle tulee tällainen tunne, niin silloin on tärkeä selvittää, vastaako miten hyvin oma ajatus vastaa todellisuutta.

Kouluissa opettajien tulisi sopia yhteisesti, miten arviointia toteutetaan. Arvioinnilla tulee olla koulun, mutta toivottavasti myös kuntatasollakin yhteiset periaatteet ja käytänteet eli yhteinen ymmärrys arvioinnista. Otetaanko esimerkiksi tuntiaktiivisuus jotenkin huomioon? Aktiivisuus tunneilla voi vaikuttaa myönteisesti arviointiin, mutta se ei saisi ikinä vaikuttaa negatiiviisesti numeroon, koska toiset voivat olla ujoja ja arkoja, eivätkä uskalla osallistua tunneilla.

Mitä tuntiaktiivisuudella tarkoitetaan? Onko se viittaamista, annettujen tehtävien tekemistä vai jotakin aivan muuta? Oppilaan mielessä voi olla asioita, jotka vievät energiaa osallistua aktiivisesti toimintaan tunnilla. Myös lapsen ikävaihe ja ryhmä voi vaikuttaa siihen, ettei lapsi tai nuori jostain syystä uskalla osallistua aktiivisesti oppitunnin toimintaan."

Kuvassa on Oulun yliopiston dekaani Sari Harmoinen
Kuvassa on Sari Harmoinen. Kuvassa on Oulun yliopiston dekaani Sari Harmoinen Kuva: Oulun yliopisto Yle Oppiminen,Oulun yliopisto,Arviointi,Sari Harmoinen

3) Miten numerot vaikuttavat itsetuntoon?

Sari Harmoinen:
"Numeron vaikutus itsetuntoon on tosi iso ja se on ollut yksi syy siihen, miksi pienten koululaisten osaamista ei arvioida numeroin. Oppilaat alkavat helposti ajatella, että minä olen seiskan tai vitosen osaaja ja se ei kerro heidän osaamisestaan kovin paljon.

On tärkeä myös muistaa, ettei oppilaita saisi verrata keskenään numeroilla. Ja näin voi käydä, kun numeroita annetaan enemmän. Opettajien pitäisi pystyä yhä paremmin kuvaamaan ja kertomaan, minkälaisia asioita numeroiden takana on. Vaikka kahdella oppilaalla olisi numero 8 esimerkiksi fysiikassa, niin voi olla, että he ovat hyvin erilaisia oppijoita ja toisella voi olla joku toinen asia paremmin hallussa kuin toisella ja päinvastoin."

4) Mitä huoltajien olisi hyvä tietää arvioinnin muutoksesta?

Sari Harmoinen:
"Ehkä isoin muutos arvioinnissa huoltajien omiin kouluvuosiin verrattuna on se, että aiemmin arviointi painottui enemmän lukuvuoden lopussa annettavaan numeroon. Nykyään opettajat antavat oppilaalle oppimisesta jatkuvaa palautetta eli kertovat lukuvuoden aikana, missä mennään. Näin tehdään oppimista näkyväksi sekä oppilaalle että huoltajille.

Huoltajien on myös tärkeä muistaa, että arvioinnissa numero ei ole vain summa kokeista, vaan siihen vaikuttavat muutkin asiat. Sellaisia voivat olla esimerkiksi suulliset näytöt tai erilaiset kirjalliset tuotokset.

Opettajan tulee dokumentoida numeroon vaikuttavat asiat ja tarvittaessa pystyä kertomaan niistä huoltajalle. Jos vanhemmalle jää epäselväksi, miksi oma lapsi saa vaikka matematiikasta numeron 7, niin hän voi pyytää opettajaa näyttämään, mitkä asiat numeroon ovat vaikuttaneet."

"Jos numerot selitetään, niin ovat ok eli mitä 7 tarkoittaa. Mitä olisi vaadittu kasiin? Numerot ovat ihan turhia, jos niistä ei tiedä, mitä tarkoittavat. Sanallinen arvosana voi kertoa enemmän." - opettaja

5) Onko kasi hyvä numero? Kuuntele podcast!

Toiselle numero 8 on katastrofi ja toiselle ihan hyvä numero. Oliko kasi vanhempien nuoruudessa huonompi vai parempi numero kuin tänään? Ja voiko siihen olla tyytyväinen? Mitä vanhemman on syytä nykyisestä kouluarvioinnissa tietää? Toimittaja Anu Heikkinen ja rehtori Pia Rauha käyvät läpi vanhemmilta tulleita viestejä arviointiin liittyen.

Mitä mieltä sinä olet? Ovatko numerot hyvä asia?

Kerro mielipiteesi. Samalla näet mitä muut vastanneet ajattelevat. Voit myös kertoa mielipiteesi tarkemmin alla olevassa kommenttikentässä.

Numeroiden paluu...

on hyvä asia. Kerrankin saa tietää, mitä lapsi osaa.
71% (858 ääntä)
on hankala asia. En tiedä, mitä siitä pitäisi ajatella.
17% (210 ääntä)
ei ole hyvä asia. Olisi pitänyt jatkaa sanallisen arvioinnin kehittämistä.
12% (140 ääntä)
Ääniä yhteensä: 1208

Kuuleeko koulu! -podcast ruotii koulumaailman polttavia kysymyksiä

Kuvassa ovat Kuuleeko koulu! -podcastin vetäjät Anu Heikkinen ja Pia Rauha.
Kuvassa ovat Kuuleeko koulu! -podcastin vetäjät Anu Heikkinen ja Pia Rauha. Kuva: Yle / Mikko Lehtola Yle Oppiminen,podcast,koulut,Kuuleeko koulu!

Pitäisikö koulussa olla tasoryhmiä? Mitä tehdä, jos tuntuu, että omalle lapselle tuli "paska" ope? Tarvitaanko koulussa uskonnonopetusta? Kuuleeko koulu! -podcastissa käydään läpi rohkealla ja rakentavalla tavalla vanhemmilta tulleita kysymyksiä. Podcastia luotsaavat toimittaja Anu Heikkinen ja rehtori Pia Rauha. Näillä naisilla on tärkeä missio: rakentaa siltaa vanhempien ja koulun välille.

Uusi jakso julkaistaan aina joka toinen maanantai.

Kerro oma kokemuksesi nykykoulusta tai lähetä kysymyksesi anu.heikkinen@yle.fi. Me selvitämme, kuuleeko koulu sinua!

Kuuntele podcast-jaksoja:










Kommentit