Hyppää pääsisältöön

Beethoven-elämysteollisuus vuonna 2020

Ranskalaisen Les Siecles -sinfoniaorkesterin Beethoven-juhlavuosilevy on malliesimerkki siitä, miten raikkaasti kaanonia voi juhlia, jos osaa ja uskaltaa. Nuori ja vapaa orkesteri ei ole erikoistunut periodimusiikkiin, mutta täräyttää Kohtalonsinfonian ilmoille periodisoittimilla; ja kaanonin rikastamiseksi kylkiäisenä kuullaan Francois-Joseph Gossecin sinfonia. Kapellimestari François-Xavier Rothin tulkinnoissa on äärimmäistä liikevoimaa, joka on paljon velkaa perioditulkinnoille, mutta tyydyttää ennen kaikkea modernia elämysteollisuutta.

Beethoven & Gossec / Roth & Les Siecles
Beethoven & Gossec / Roth & Les Siecles Uudet levyt

Beethovenin Kohtalonsinfonian alku tehoaa vaikka ovikellon äänenä, mutta konsertissa tai levyltä en kestä siitä enää ainuttakaan löysää, filharmonisen turpeaa perustulkintaa. Roth ja Les Siecles -orkesteri edustavat tietoisesti toista äärilaitaa, jossa äärimmäiset aksentit, rajut nostatukset ja särmikkäät vasket pitävät kuulijan hereillä, ja kaiken yllä leijuu raivokkaista jousista noussut hartsinpöly. Tulkinta ei tietenkään ole "autenttinen", tai ainakaan en usko, että Beethovenin aikana Kohtalonsinfoniaa olisi ikinä tarjoiltu näin taidokkaasti rakennetulla kiihkeydellä. Kyse on siitä, että meille moderneille musiikinkuluttajille pitää tarjota enemmän ja hurjempaa, että mikään tuntuu miltään. Siinä Roth ja Les Siecles onnistuvat hyvin, ja tulevat vieläpä siinä sivussa todistaneeksi, että Gossecistakin saa tislattua yhtä juovuttavaa musiikkia.

Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 5 c-molli. Francois-Joseph Gossec: Sinfonia F-duuri. - Les Siecles/François-Xavier Roth. (Harmonia Mundi, HMM902423)

Kuuntele Uudet levyt 15.12.2020, toimittajana Kare Eskola.

  • Särötöntä kuorokimmellystä, Latviasta tottakai

    Levyarvostelu

    Syksy on tullut äkkiä, ja sen mukana kuvitelma siitä, että joskus on hetki rauhallista aikaa, ja voi tuijotella sadetta ikkunasta, ajatella sekä melankolisia että syvällisiä asioita, ja kenties avata punaviinipullon. Tällaisten tilanteiden ääniraidaksi Ondine-yhtiö ja Latvian radiokuoro ovat julkaisseet levyllisen mystistä kuorominimalismia, jonka on säveltänyt espanjalainen Ramon Humet.

  • Heinz-Juhani Hofmannia suoneen pistettynä

    Levyarvostelu

    Kokemukseni perusteella voin annan sisältövaroituksen säveltäjä Heinz-Juhani Hofmannin ja sopraano-sellisti Piia Komsin uutuuslevystä: Sitä ei kannata kuunnella ennen nukkumaan käymistä. Sellon urahtelu ja sopraanon järkyttävät linjat kaiuttavat hyytävän suoria runotekstejä niin, että levy jää kalvamaan mieltä ja vie unen. Tämä ei tarkoita, että levy "Soita. Kirjoita joskus." olisi huono - päinvastoin. Piia Komsin tehokas, tarkka ilmaisu vankistaa Hofmannin mainetta modernistina, jonka äärimmäisyys tavoittaa kenet tahansa, joka uskaltaa kuunnella.

  • Kitaristi Osmo Palmu löytää henkilökohtaisen yhteyden Karjalasta Espanjaan

    Levyarvostelu

    Suomessa riittää klassisen kitaran osaajia ja heillä levyideoita, mutta kitaristiemme keskipolvea edustavan Osmo Palmun uutuuslevyn idea on mitä oudoin: Palmu yhdistää kitaran espanjalaisen ydinperinteen suomalaisen ja karjalaisen kansanmusiikin ikivihreisiin. Ennakkoluuloisesti ajattelin, että näin etäisten musiikkien pienin yhteinen nimittäjä ei voi kantaa, mutta olin väärässä. Espanja ja Karjala yhdistyvät Palmun persoonallisessa musiikkikokemuksessa sekä hän sovituksissaan, jotka tekevät kunniaa kitaran moninaiselle historialle.

  • Jousikvartettoja Itämerelle

    Levyarvostelu

    Toinen Suomen parhaista jousikvarteteista, Kamus-kvartetti, on omistanut kesällä julkaistun uutuuslevynsä Itämerelle. Levyn tuotoista osa menee Baltic Sea Action Groupille, vaikka nykyisessä musiikkitodellisuudessa näkyvyys kenties tukee hyvää asiaa merkittävämmin kuin raha. Kamusin valitsema ohjelmisto ei suoraan kimmellä saaristomerenä tai löyhkää levälauttana, mutta skandinaavisen kansallisromantiikan ja pehmeän jousimodernismin yhdistelmä keinuttaa kauniisti.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua