Juustotarjotin jouluaterialla on nuori traditio Suomessa

Sillä ei ole väliä, mitä syö joulun ja uudenvuoden välissä – mutta sillä on, mitä syö uudenvuoden ja joulun välissä. Jouluna on siis lupa herkutella. Silti voi kysyä, miksi jo entisestään yltäkylläinen suomalainen jouluateria tarvitsee täydennyksekseen vielä eurooppalaistyylisen juustotarjottimen?

Joulupöydässä on aina ollut tärkeää, että ruokaa on riittävästi. Tuskin muulloin kuin jouluna juhlapöytään laitettaisiin yksinkertaisia juureksista valmistettuja laatikkoruokia tai eri tavoin säilötyistä aineksista tehtyjä liha- ja kalaruokia. Mutta kerran vuodessa ne maistuvat mainiolta ja luovat oikean joulutunnelman.

Vuosikymmenten myötä jouluaterian perinneruokalajien valikoima on erilaisten kulttuurivaikutusten takia kasvanut. Lajien runsastuminen koettelee jo monien herkkusuiden ruuansulatuksen kestokykyä. Siitä huolimatta Manner-Euroopasta pyrkii jouluaterian päättäjäksi energiapitoinen juustotarjotin lisukkeineen.

jouluinen juustokranssi, jota koristavat tomaatit ja rosmariini Kuva: Sergii Koval / Alamy/All Over Press juustot,Rosmariini,Tomaatit

Aristoteleen kantapää -ohjelman aiheena on joulun alla sopivasti juustotarjottimen maantiede. Aiheeseen perehtyessään toimittaja Pasi Heikura kysyi sähköpostitse ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelältä, milloin juustotarjotin vakiintui suomalaisen jouluaterian jälkiruuaksi.

Mäkelä arvioi juustotarjottimen sisäänmarssin suomalaiseen ruokakulttuuriin tapahtuneen 1970-luvulla. Juustotarjotin osana aterioita ja erityisesti jouluateriaa on kuitenkin uudehko perinne.

Suomen liittyessä EU:n jäseneksi lehtien jouluresepteissä oli paljon manner-Eurooppalaisiin jouluperinteisiin liittyviä joululeivonnaisia kuten stollen, jouluhalko ja panettone. Ajatus juustoista omana ruokalajinaan lienee saanut inspiraation ranskalaisesta ruokakulttuurista.

Tarjotin, jolla juustoja ja muita herkkuja, joulukoristeita ympärillä Kuva: Olga Tarasyuk / Alamy/All Over Press juustot,joulu

Juustojen kulutus on Suomessa lisääntynyt samaan aikaan, kun nestemäisten maitotuotteiden kulutus on vähentynyt. Juustojen suosio onkin osa vaurastumista ja ruokakulttuurin muutosta, Mäkelä arvelee.

Tänä päivänä aterioiden energiamäärän runsaus kyseenalaistetaan ennen ja jälkeen joulun, mutta jouluruokien ylenpalttinen yltäkylläisyys on voimissaan. Siihen sopii myös juustotarjotin, joka on ylellinen tuulahdus Manner-Euroopasta.

Aristoteleen kantapää ohjelmassa vieraileva Juustomestari Anja Pölönen kertoo juustojen kiinnostavasta kulttuurihistoriasta. Jo juustojen nimet vievät matkalle moneen Euroopan kaupunkiin. Entä Edam, onko se maailman ensimmäinen juusto?
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.