Hyppää pääsisältöön

Luopuisitko ilmaston takia lihasta ja autosta? Ilmastopaneelin johtaja uskoo, että vastaus on kyllä – “Kehitys tulee ajamaan identiteettikysymysten ohi”

Kuvassa näkyvät sateella suojatietä ylittävät jalat, joissa on keltaiset kumisaappaat.
Varsinkin Etelä-Suomessa valkea talvi alkaa olla jo harvinaisuus. Kuvassa näkyvät sateella suojatietä ylittävät jalat, joissa on keltaiset kumisaappaat. Kuva: Eleni Paspatis / Yle Helsinki,ihmiset,katukuvat,kumisaappaat,keltainen,suojatiet,vesisade

Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen uskoo, että edessä on sopeutuminen ilmastonmuutoksen tuomiin muutoksiin. Hänen mukaansa suurin virhe on ajatella, että ilmastonmuutos ei koske Suomea.

Voi olla helppoa kuvitella, että ilmastonmuutos on jokin tulevaisuudessa kohtaamamme este tai tilanne, joka alkaa vaikuttaa elämäämme vasta vähitellen.

Ilmastonmuutos on kuitenkin asia, joka on käynnissä parhaillaan, ja jota vastaan tehdään – ja tulisi tehdä – päätöksiä ja ratkaisuja jo nyt.

Omalta osaltaan ilmastokysymyksiä pohtii valtioneuvoston nimittämä Suomen Ilmastopaneeli, jonka puheenjohtaja Markku Ollikainen vieraili Ruben Stillerin keskusteluohjelmassa Yle Puheella perjantaina 18.12.

Mitkä ovat yleisimmät ajatusvirheet liittyen ilmastonmuutokseen Suomessa, Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen?

– Ensimmäinen virhe on se, että ilmastonmuutos ei koskisi Suomea. Toinen virhe, jota poliitikotkin harrastavat, on ajatus, että ilmastopolitiikka kasvattaisi vain kustannuksia. Kolmas virheellinen käsitys liittyy hiilinieluihin. Kuvitellaan, ettei EU ymmärrä metsien käyttöä ja että metsien hakkuu kasvattaa hiilinielua.

Edessä sopeutuminen

Markku Ollikainen oikaisee ensimmäistä virhettä: kyllä, ilmastonmuutos vaikuttaa Suomeen monin tavoin. Se näkyy voimakkaasti jo nyt.

– Lämpötila nousee, luonto muuttuu rajusti ja talvet ovat kosteita ja pimeitä. Muutos on raju. Kesällä riesanamme ovat esimerkiksi punkit ja tuholaiset, Ollikainen havainnollistaa.

Edessä on hänen mukaansa sopeutuminen ja toisaalta myös “hillintätoimien” toteuttaminen.

Markku Ollikainen, Helsinki, 15.05.2020
Markku Ollikainen johtaa Suomen Ilmastopaneelia. Markku Ollikainen, Helsinki, 15.05.2020 Kuva: Antti Haanpää / Yle Markku Ollikainen,professorit,ilmasto,ympäristöekonomia,ilmastotoimet

Ilmastonmuutosta yritetään omalta osaltaan hillitä ilmastopolitiikalla. Ollikaisen mukaan osa poliitikoista tuntuu ajattelevan, että ilmastopolitiikka ainoastaan kasvattaa kustannuksia. Hänestä ajatus on virheellinen.

– Asia on tällä hetkellä jo päinvastoin. Ilmastopolitiikka on tällä hetkellä yksi tärkeimmistä tekijöistä, jotka lisäävät uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Suomellakin on mahdollista kasvattaa omaa kilpailukykyään esimerkiksi fossiilisista polttoaineista irtaantumisessa.

Syksyinen metsämaisema
"Tällä hetkellä emme tiedä, mikä yhteys hiilinieluilla on ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen", sanoo Markku Ollikainen. Syksyinen metsämaisema Kuva: Kukka Mäenpää / Yle metsät,Paloheinä,syksy,Polku,metsä

Metsän hiilinielulla tarkoitetaan, että metsään sitoutuu enemmän hiilidioksidia kuin sieltä vapautuu ilmakehään. Vuodesta riippuen nielut laskevat päästöjä ilmaan tai sitovat hiiltä ilmasta.

Kun hiilidioksidin määrä lisääntyy ilmakehässä, nousee myös maapallon lämpötila.

– Koronan alettua päästöt vähentyivät, mutta hiilidioksidipitoisuus ei ole vähentynyt. Meillä on paljon opittavaa hiilinieluista. Tällä hetkellä emme esimerkiksi tiedä, mikä yhteys niillä on ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen.

Tilaisitko auton kotiin?

Ilmastonmuutoksen torjuminen, tehdäänpä se ilmastopolitiikalla tai ei, vaatii muutoksia. Ja nimenomaan suuria muutoksia, jotka koskevat koko elämäntapaa. Millaista mahtaa olla elämä 30 vuoden päästä, 2050-luvulla?

– Moni arkinen asia tulee muuttumaan – esineistö, teknologia ja tapa tuottaa ruokaa ja liikkua. Olisi enemmän kuin jännittävää nähdä 30 vuoden päähän, sanoo Ollikainen.

Olisi enemmän kuin jännittävää nähdä 30 vuoden päähän.

Hän uskoo, että ensimmäinen askel muutoksessa on henkilöautojen sähköistyminen. Se tulee Ollikaisen mukaan tapahtumaan jopa 10 vuoden kuluessa. Myös asumisympäristöt tiivistyvät ja otamme käyttöön itseohjautuvat autot ja bussit.

– Kulkuvälineitä voi myös tilata kotiin, eikä niitä tarvitse omistaa. Ehkä matkustamme sähköisillä lentokoneilla tai itseohjautuvilla, sähköisillä laivoilla.

Myös tulevaisuudentutkija ja tietokirjailija Elina Hiltunen kertoi Ylen artikkelissa lokakuussa, miten matkustamme tulevaisuudessa. Käytössämme on tuolloin kätevä virtuaalitodellisuus ja matkustusvälineenä Hyperloop-juna, ounasteli Hiltunen.

Myös Markku Ollikainen uskoo Hyperloop-junan olevan joskus todellisuuttamme. Lähes lentokoneen vauhdilla liikkuva juna vähentäisi radikaalisti matkustusaikaa esimerkiksi Ruotsin ja Suomen välillä.

Pulkkia ja rattikelkka nojaa rakennuksen seinään lumettomalla pihalla.
Kosteat, pimeät ja lumettomat talvet ovat konkreettinen merkki ilmastonmuutoksesta. Kuva on otettu Helsingistä helmikuussa 2020. Pulkkia ja rattikelkka nojaa rakennuksen seinään lumettomalla pihalla. Kuva: Eleni Paspatis / Yle talvi,Talvisää,sää,sääilmiöt,ilmastonmuutos,pulkat,Helsinki,Rattikelkka,piha

Kehitys ajaa identiteettikysymysten ohi

Omissa kulutustottumuksissa liittyen lentämiseen tai vaateostoksiin voi olla helppoa tehdä muutoksia, mutta suomalaiselle voi olla suuri identiteettikysymys luopua lihasta tai autosta.

Markku Ollikainen ei kuitenkaan usko, että lopulta lihasta tai autoilusta luopumisesta tulisi suurta identiteettipoliittista taistelua. Elämme siirtymävaihetta, jonka lopputulos alkaa vähitellen tuntua luonnolliselta.

– Kysymys lihan tai autoilun lopettamisesta voi olla iso lähivuosina, mutta kehitys ajaa kyllä sen ohi. Maataloudessa aletaan käyttää keinoproteiineja ja perinteinen maatalous muuttuu ratkaisevasti. Liikenne taas muuttuu teknologian ja sen mahdollistamien ratkaisujen myötä.

Muutokset vaativat toteutuakseen aikaa. Ollikainen muistuttaa, että ilmastopolitiikassa on näkynyt viime aikoina jo paljon positiivisia uutisia.

– USA palaa takaisin Pariisin ilmastosopimukseen, kaikki suuret maat ovat antaneet sitoumuksia ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi ja tulossa on hienoja teknologisia ratkaisuja, jotka uudistavat tuotantoa. Esimerkiksi Singaporessa on alettu valmistaa keinolihaa.

Markku Ollikainen vieraili Ruben Stillerin keskusteluohjelmassa Yle Puheella. Kuuntele lähetys Yle Areenasta!

  • Hiihdon MM-kisat Yle Puheessa suorana ja tunteella 23.2. – 7.3.

    Hiihdon MM-kisat 2021 Yle Puheessa

    Vuoden 2021 pohjoismaisten hiihtolajien maailmanmestaruuskilpailut järjestetään 23.2. – 7.3. Oberstdorfissa Saksassa. Kisoja voi jännittää suorana TV2:n ja Yle Puheen välityksellä. Yle Puheessa selostukset suorana ja tunteella. Selostajina Jarmo Lehtinen ja Simo Leinonen.

  • Perttu Häkkinen halusi ymmärtää suomalaisuutta - kuratoidut uusinnat Yle Puheessa

    Perttu Häkkisen kuratoidut uusinnat Yle Puheessa

    Miksi äärioikeisto nousee? Miksi ihmiset uskovat yhä vain salaliittoteorioihin tai Rudolf Steinerin antroposofisiin opetuksiin? Millaista on hyvä propaganda, millainen on hyveellinen ihminen? Perttu Häkkinen -ohjelmassa muun muassa näitä ja monia muita yhä ajankohtaisia ilmiöitä ja uskomuksia pohdittiin jo vuosia sitten. Perttu Häkkisen kuratoidut uusinnat Yle Puheessa 16.2.2021 alkaen tiistaisin klo 13.02.

  • Latinalaista Amerikkaa pyyhkii feminististen protestien aalto – “Me ansaitsemme paremman elämän”

    Etelä-Amerikassa vaaditaan syrjinnän lopettamista.

    Abortin laillistamista ja syrjinnän loppumista vaativat mielenosoitukset ovat mullistaneet viime vuosina Latinalaisen Amerikan maita. Suomessa asuva perulaisrunoilija kuvailee tapahtumia feministiseksi vallankumoukseksi. Argentiinalaiset mielenosoittajat juhlivat viime yönä kaduilla, kun lakialoite abortin laillistamisesta hyväksyttiin senaatissa.