Hyppää pääsisältöön

Murhatun miehen viimeinen tahto – liikemies Alfred Kordelin testamenttasi omaisuutensa suomalaisen tieteen ja taiteen hyväksi

Mommilassa murhattu liikemies testamenttasi omaisuutensa suomalaisen tieteen ja taiteen hyväksi.
Liikemies Alfred Kordelin (1868-1917). Mommilassa murhattu liikemies testamenttasi omaisuutensa suomalaisen tieteen ja taiteen hyväksi. Kuva: Itv Studios Finland Oy Alfred Kordelin,Yle TV1,Murhatun miehen viimeinen tahto

Yksittäisillä tapahtumilla voi olla kauaskantoisia seurauksia. Yksi tällainen oli Suomen rikkaimman miehen Alfred Kordelinin murha Lammin Mommilassa marraskuussa 1917 hänen 50-vuotissyntymäpäivänään.

Liikemies Alfred Kordelinin järkyttävän murhatyön seurauksena Suomen tiede ja taide ovat saaneet sadan vuoden ajan hyvin merkittäviä apurahoja. Kordelin kun oli testamentissaan määrännyt apurahasäätiön perustamisesta.

Kuollessaan Kordelin ei vielä voinut tietää, että Suomi itsenäistyy kuukauden päästä ja että edessä olisi verinen sisällissota, jonka uhri hänkin jo tavallaan oli.

Joka tapauksessa hänen omaisuutensa oli suureksi hyödyksi juuri itsenäistyneelle köyhälle Suomelle.

Säätiö toteuttaa perustajansa tahtoa

Alfred Kordelinin säätiö ei ole maan ainoa säätiö vaan niitä on Suomessa kaikkiaan 2700. Se ei ole myöskään ainoa apurahoja myöntävä säätiö, vaan niitä on Säätiöt ja rahastot -etujärjestön jäseninä 207. Tavallisen suomalaisen korvissa sana säätiö ei kuitenkaan aina ole positiivinen asia. Julkisuudessa on kerrottu Nuorisosäätiön ja Bensowin säätiön merkittävistä taloudellisista väärinkäytöksistä. Nuorisosäätiön kohdalla tutkinta on vielä kesken, joten on puhuttava epäilyistä.

Millainen on säätiöiden tila valvovan viranomaisen näkökulmasta?

Patentti- ja rekisterihallituksen johtava lakimies Jouko Koitto muistuttaa, että yritystoiminnassa ja säätiötoiminnassakin erittäin suuri osa säätiöistä toimii hyvin, asianmukaisesti ja vastuullisesti.

”Harmillista kyllä, julkisuuteen tulee yleensä vain niitä tapauksia, joissa säätiön toiminta on epäasiallista, virheellistä tai jopa laitonta. Joskus olisi hyvä tuoda julkisuuteen myös säätiöitä, joiden toiminta toteuttaa hienosti perustajan tahtoa ja tuottaa yhteistä hyvää koko yhteiskunnalle.”

”Rekisteriviranomainen ei kylläkään taida olla oikea taho arvioimaan huonojen esimerkkien vaikutusta säätiökenttään laajemmin. Patentti- ja rekisterihallituksella on valvovana viranomaisena samalla tavalla epäkiitollinen tehtävä kuin muillakin valvojilla. Olemme useimmiten tekemisissä niiden toimijoiden kanssa, joiden toiminnassa on kehitettävää, joskus jopa jotakin huomautettavaa”, Koitto sanoo.

Tarvitaanko sääntelyyn uusia keinoja?

”Säätiölainsäädäntö uudistettiin 1.12.2015 voimaan tulleella säätiölailla. Oikeusministeriö on selvittänyt lain toimivuutta vuonna 2018 toteutetun kyselyn vastausten pohjalta. Kyselytutkimuksen perusteella voitaneen todeta, että pitkään valmisteltu laki on ilmeisen onnistunut. Vastausten perusteella voitiin todeta, että säätiölakia pidetään varsin tarkoituksenmukaisena ja myös sen haasteelliseksi osoittautuneisiin säännöksiin on totuttu. Säätiölain katsottiin parantaneen luottamusta säätiöihin lisäämällä säätiötoiminnan avoimuutta ja parantamalla säätiövalvonnan toimintaa.”

Mommilassa murhattu liikemies testamenttasi omaisuutensa suomalaisen tieteen ja taiteen hyväksi.
Liikemies Alfred Kordelinin testamentilla on ollut vertaansa vailla oleva historiallinen merkitys suomen kielelle, yhteiskunnalle ja suomalaisille. Mommilassa murhattu liikemies testamenttasi omaisuutensa suomalaisen tieteen ja taiteen hyväksi. Kuva: Itv Studios Finland Oy Alfred Kordelin,Yle TV1,Murhatun miehen viimeinen tahto

Kansalaisten silmissä säätiöiden maine on hyvä

Palkittu tietokirjailija, tohtori Allan Tiitta on perehtynyt itsenäisen Suomen historiaan ja kirjoittanut paljon säätiöistä. Tiitan mukaan kansalaisten silmissä säätiöiden maine on hyvä.

”Erilaiset gallupit osoittavat, että kansalaiset luottavat säätiöihin. Mutta Säätiökentässäkin pätee lievästi sanonta ”Yksi mätä omena pilaa koko korin”. Tavallinen omiin asioihinsa keskittyvä kansalainen ei välttämättä tiedä sitä, että suurissa säätiöissä apurahojen jako on hyvin kontrolloitua toimintaa, johon osallistuvat vastuullisesti tehtäviinsä suhtautuvat omilla aloillaan ansioituneet henkilöt. Nuorisosäätiön ja Bensowin säätiön tapaukset osoittavat, että viranomaisvalvonta toimii, ja näiden paljastusten jälkeen se toimii entistä tehokkaammin.”

Medialla on ollut ainakin Nuorisosäätiön ja Bensowin säätiön tapauksen paljastumisessa merkittävä rooli. Sitkeät toimittajat ovat tuoneet tapahtumat julkisuuteen ja lisänneet painetta niiden perinpohjaiseen tutkimiseen.

Missä säätiöillä olisi parantamisen varaa?

”Tätä asiaa pohditaan jatkuvasti useissa säätiöissä, enkä minä voi esittää mitään sellaista ideaa, jota moni muu ei olisi jo aiemmin esittänyt. Joka tapauksessa on selvää, että tietoa säätiöiden työstä ja merkityksestä on jaettava aiempaa enemmän. Kun säätiöiden toiminnan esittely on mediassa supistunut niin vähäiseksi, että suurten säätiöiden apurahojen jakoja ei juuri noteerata, vastuu säätiöiden toiminnan esittelystä on yhä enemmän niiden omissa käsissä”, tietokirjailija Allan Tiitta pohtii.

”Olen itse saanut useita apurahoja, jotka ovat olleet ratkaisevan tärkeitä uralleni. Kuten muitakin apurahan saajia, kiitollisuudenvelkaani on pikkuriikkisen lievittänyt ymmärrys siitä, että näin olen pieneltä osin auttanut säätiötä täyttämään tarkoitustaan eli juuri sitä tehtävää, jota varten se oli perustettu.”

Missä ovat tämän päivän kordelinit ja aaltoset?

Kaikki apurahoja hakevat eivät suinkaan saa hakemukselleen myönteistä lopputulosta. Kielteinen päätös voi tuntua epäoikeudenmukaiselta ja lisätä ainakin hetkellisesti kriittisyyttä koko säätiökenttää kohtaan.

Voi myös kysyä, missä ovat tämän päivän kordelinit ja aaltoset? Suomessahan puhutaan paljon tuloeroista ja suuret omaisuudet tuntuvat ärsyttävän kovasti osaa kansalaisista.

Yksi tapa vastata kritiikkiin on lahjoittaminen hyväntekeväisyyteen. Ja kyllähän merkittäviä lahjoituksia tehdään koko ajan. Esimerkiksi Seppo Fränti ja Vexi Salmi ovat tehneet vastikään isot taidelahjotukset suomalaisille museoille. Peliyhtiö Supercellillä vaurastuneet Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja ovat tukeneet merkittävästi uutta lastensairaalaa,
.
Elämme myös aivan eri aikaa kuin autonomian aikana vaurastuneet liikemiehet. Silloinhan varsin nopeasti saattoi luoda ison omaisuuden ja omistaa vaikkapa ison kivitalon Helsingin keskustassa.

Teksti: Ari Ylä-Anttila

Murhatun miehen viimeinen tahto -dokumentti Kordelinin säätiöstä, TV1 maanantaina 21.12.2020 klo 18.30, uusinta sunnuntaina 3.1. klo 11.30, Areenassa