Hyppää pääsisältöön

Vieläkö muistat nämä 6 uutista? Luonnossa tapahtui viime vuonna myös paljon hyvää

Kolin talvimaisema
Kolin talvimaisema Kuva: Yle / Strömsö kansallispuistot,Kolin kieli

Loppuva vuosi oli poikkeuksellinen myös luonnossa ja ympäristössä. Tässä kuusi asiaa, jotka luontovuodesta 2020 muistetaan.

1. Vuosi alkoi metsäpaloilla

Vuodenvaihde 2020 oli savunkatkuinen ja koko maailmaa puhuttivat laajat metsäpalot erityisesti Amazonin sademetsässä ja Australiassa.

Metsän polttaminen Amazonilla on jatkunut kesän ja syksyn aikana ja vuosi 2020 voikin olla maailman laajimmalle sademetsälle vielä ennätysvuotta 2019 tuhoisampi.

Myös Australiassa talven metsäpalot olivat pahimmat maan historiassa ja tuhoisat monille maan uhanalaisimmista eläimistä.

Lue tästä lisää viime talven metsäpaloista ja niistä aiheutuneista hiilipäästöistä. Juttu on julkaistu tammikuussa 2020.

Palomiehet ruiskuttavat vettä puihin Australiassa.
Vuosi alkoi Australian ennätyksellisen laajoilla metsäpaloilla. Palomiehet ruiskuttavat vettä puihin Australiassa. Kuva: Dean Lewins / EPA Australia,maastopalot,metsäpalot,palomiehet,Australian metsäpalot

Syyskuussa roihusi myös Yhdysvaltojen länsirannikolla, minkä vuoksi nähtiin poikkeuksellisen komeita auringonlaskuja Suomea myöten.

2. Outo talvi ja historiallisia lämpöennätyksiä

Talvi 2020 oli ennätyksellisen leuto koko Suomessa. Keski- ja eteläosissa maata talvi oli ennätyksellisen vähäluminen. Helsingissä lunta kirjattiin vain seitsemälle päivälle marras-joulukuussa. Yhtä vähälumista talvea ei ole ollut Etelä-Suomessa yli sataan vuoteen.

Ensimmäiset leskenlehdet kukkivat jo tammikuussa Utössä.

Maan pohjoisosissa puolestaan tehtiin viime talvena lumiennätyksiä. Esimerkiksi Sodankylässä rikottiin joulu-maaliskuussa joka kuukausi kuukauden aiempi paikallinen lumensyvyysennätys. Paikkakunnan mittaushistorian lumiennätys rikottiin huhtikuussa, kun lunta oli 125 senttiä.

Lumikasoja inarilaisen rivitalon pihalla ja katolla.
Lapissa rikottiin lumiennätyksiä. Lumikasoja inarilaisen rivitalon pihalla ja katolla. Kuva: Vesa Toppari / Yle lumi,Inari

Poikkeuksellisen korkeita lämpötiloja mitattiin Etelä-Suomessa 2020 ainakin tammi-, helmi-, maalis-, kesä-, syys-, loka- ja marraskuussa. Marraskuussa koko Suomen lämpöennätykset rikottiin jopa kahdesti. Uusi ennätys, 16,6 astetta, mitattiin Maarianhaminassa 6. marraskuuta.

Lämpöennätyksiä tehtiin vuonna 2020 muuallakin kuin Suomessa. Etelämantereella mitattiin ensimmäistä kertaa koskaan yli 20 asteen lämpötila helmikuussa 2020. Toukokussa yleensä nollan tuntumassa hytisevässä Siperiassa puolestaan mitattiin ennätyshelteitä.

Vuodesta 2020 saattaakin tulla maailman mittaushistorian lämpimin tai ainakin se on kolmen lämpimimmän vuoden joukossa. Se jatkaa ennätyskulkua, sillä kuusi mittaushistorian lämpimintä vuotta on ollut perätysten vuodesta 2015 alkaen.

Lapsi uimassa Espoon Haukilahdessa.
Vuodesta 2020 saattaa tulla maailman mittaushistorian lämpimin. Lapsi uimassa Espoon Haukilahdessa. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle kesä,kesäloma,helle,kuumuus,lämpö,uimarannat,sää,ulkoilu,ulkoilualueet,ulkoiluvaatteet,ulkoilureitit,Aurinkoinen sää,Espoo,Haukilahti,aurinko,kesämökit,Kaupunkien uimarannat,vuosiloma,heinäkuu,koronaviruspandemia Suomessa 2020,Auringon säteily,kuvitus,vuosilomalaki,lapsiperheet,lapset (perheenjäsenet),lapset (ikäryhmät),pikkulapset,uinti,Kuvituskuvat käyttövapaat,Uimarengas,korona suomessa

3. Hyviä ja huonoja ilmastouutisia

Ihmiskunnan hiilipäästöt pienenivät hetkellisesti koronarajoitusten vuoksi. Päästöt olivat tänä vuonna eri arvioiden mukaan seitsemästä lähes yhdeksään prosenttia pienemmät kuin viime vuonna.

Tutkijoiden mukaan meillä onkin vielä toivoa ilmastonmuutoksen hillitsemisestä. Tänä vuonna suuri saastuttaja Kiina ilmoitti pyrkivänsä hiilineutraaliksi 40 vuodessa.

Myös EU ja Japani ilmoittivat kiristävänsä päästötavoitteitaan ja Yhdysvaltojen presidentiksi valittu Joe Biden lupasi palauttaa maan Pariisin ilmastosopimuksen piiriin.

Huonoja ilmastouutisia sen sijaan kuultiin Venäjältä, missä päästöjen annetaan kasvaa vielä seuraavat kymmenen vuotta. Venäjä on maailman viidenneksi suurin päästöjen aiheuttaja Kiinan, Yhdysvaltojen, Euroopan unionin ja Intian jälkeen.

Lisää toimia kuitenkin tarvitaan, ja joulukuussa YK:n pääsihteeri kehotti rikkaita maita käyttämään koronaelvytykseen tarkoitettuja varoja myös ilmaston kannalta hyödyllisellä tavalla.

4. Korona ajoi suomalaiset metsään

Luonnon merkitys korostui koronavuoden aikana. Suomalaisia samosi metsiin ruuhkaksi asti varsinkin Etelä-Suomessa, missä retkeilypaikkojen kävijämäärät suorastaan räjähtivät huhtikuusta alkaen.

Koronakevät myös syvensi suomalaisten luontosuhdetta. Erityisesti alle 25-vuotiaiden suhde luontoon syveni keväällä 2020.

Sieniä korissa.
Koronavuosi sai ennätysmäärän suomalaisia luontoon marja- ja sieniapajille. Sieniä korissa. Kuva: Tiina Jutila / Yle Marjastus,marjanpoiminta,mustikka,sienestys,sieni,ruokasienet,metsät,luonto,Tammisaari,Raasepori,Uusimaa,Kuvituskuvat käyttövapaat,sienisato

Luonnon merkitys poikkeusoloissa näkyi myös siinä, että Suomen luonnon päivän kunniaksi järjestetty luontorunokilpailuun lähetettiin valtava määrä, yli 3000 runoa. Voittajarunot voit lukea täältä.

Myös erilaisten luontolive-lähetysten suosio korostui tänä vuonna. Kevään Ahmaliveä katsottiin yli miljoona kertaa, kesällä seurattiin mustarastaan pesintää ja mehiläispesän kuhinaa ja ainakin tammikuuhun jatkuvassa Majavalivessä on jo yli 300 000 käynnistystä Yle Areenassa.

5. Pörriäiskampanja herätti talkoisiin

Ylen kesän Pelasta Pörriäinen -kampanja herätti suomalaisten auttamistahtoa. Pölyttäjäkatoa torjuvaan kampanjaan ilmoitettiin kevään ja kesän aikana pikkuisen vajaa 76 000 tekoa.

hyönteishotelli palstalla
Hyönteishotelli auki vierailijoille. hyönteishotelli palstalla Kuva: Marja Väänänen / Yle kasvimaat,Helsingin keskuspuisto,viljely,Pienviljely,kesä,kuivuus,palstaviljely,sää,Aurinkoinen sää,kevät,hyönteishotelli,Pelasta pörriäinen

Hyönteishotelleista tuli suorastaan vuoden 2020 hittituote, erilaisia versioita löytyy Instagramista aihetunnisteella #hyönteishotelli tuhansia.

Myös kunnat ja kaupungit lähtivät näyttävästi mukaan kampanjaan muun muassa perustamalla niittyjä.

6. Luontobongaajille jännä vuosi

Toukokuussa onnistuttiin rengastamaan Suomessa harvinainen mehiläissyöjä. Tätä näyttävää lintua tavataan Suomessa vain harvoin, mutta jo lokakuussa sitä päästiin ihastelemaan taas, kun joukko mehiläissyöjiä pysähtyi muuttomatkallaan Strömsön talon pihaan lintubongareita ilahduttamaan.

Mehiläissyöjä
Värikäs mehiläissyöjä on Suomessa harvinainen bongattava. Mehiläissyöjä Kuva: Lauri Kokkala Mehiläissyöjä,linnut

Tämän vuoden toukokuussa Saaristomerellä puolestaan bongattiin pullonokkadelfiini ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1953.

Keväällä Suomesta löytyi myös uusi mehiläislaji, ruostemaamehiläinen ja heinäkuussa BirdLife kertoi, että Suomessa on ensimmäistä kertaa löydetty tulipäähippiäisen pesiä. Räikeän oranssipäisen pikkulinnun ei tiedetä aiemmin pesineen Suomessa, vaikka ensimmäiset havainnot siitä on tehty jo vuonna 1968.

Lokakuussa Suomessa tavattiin jopa kuusi ennennäkemätöntä perhoslajia, kun lämmin kaakosta puhaltava ilmavirta toi mukanaan harvinaisuuksia Mustanmeren ja Kaspianmeren suunnalta.

Onnellinen uutinen on myös se, että uhanalaisia valkoselkätikkoja pesi Suomessa tänä vuonna ennätysmäärä, yli 160 kappaletta. Kannan kasvu herätteleekin jo toiveita siitä, että laji voitaisiin pian ylentää uhanalaisesta silmälläpidettäväksi.

Kaksi kuuta ja onnea linnunlaulusta

Vuoteen 2020 kuului myös monta muuta jännää ja kiinnostavaa luontouutista.

Helmikuussa kävi ilmi, että Maa on napannut avaruudesta itselleen toisen kuun. Pikkuinen kiertolainen tosin on sen jälkeen saattanut jo jatkaa matkaansa halki avaruuden.

Tänä vuonna todistettiin myös, että linnunlaulu tekee ihmisen onnelliseksi. Saksalaistutkijat totesivat, että jos ihmisen lähiympäristöön lisää 14 uutta lintulajia, lisää se tyytyväisyyttä yhtä paljon kuin maltillinen palkankorotus.

Yksi vuoden oudoimmista luontouutisista oli, että miekkavalasparvet hyökkäsivät agressiivisesti veneitä päin Espanjan ja Portugalin rannikolla syyskuussa.

Ilouutinen puolestaan oli se, että suomalaisten soiden kunnostusta on jatkettu ahkerasti tänäkin vuonna, esimerkiksi Valkmustan kansallispuistossa kunnostettiin syksyn aikana suota 25 jalkapallokentän verran.

Kommentit