Hyppää pääsisältöön

Minä maksaisin koirani syöpähoidoista tuhansia euroja – entä sinä?

Kuvassa toimittaja Panu Hietaneva ja hänen koiransa.
Kuvassa toimittaja Panu Hietaneva ja hänen koiransa. Kuva: Johanna Kannasmaa / Yle Yle Puhe,Panu Hietaneva

Ihmisellä on moraalinen velvollisuus huolehtia lemmikkinsä hyvinvoinnista ja tuhansien eurojen eläinlääkärilaskuista.

Eläinsuojelujärjestöt ovat huolissaan koronakoirista. Eivät Helsinki-Vantaan lentoasemalla koronapositiivisia matkustajia nuuskivasta Kössistä ja sen kollegoista vaan kokonaisesta koirien sukupolvesta.

Koronakriisin jälkeen Suomessa voi koittaa koirakriisi. Eläinjärjestöt pelkäävät, että suomalaiset hylkäävät korona-aikana ottamiaan lemmikkejä elämän palattua normaaliksi. Huoli on todellinen, koska Suomessa hylätään vuosittain 20 000 kissaa. Koronakoiria voi odottaa sama kohtalo.

Eläinsuojelujärjestöt peräänkuuluttavat vastuuta: ihmisen on harkittava tarkkaan ja useasta näkökulmasta, onko hänestä koiranomistajaksi. Yksi olennainen kysymys kuuluu: onko minulla varaa omistaa koira?

Tein aiemmin tänä vuonna Koiria ja ihmisiä-nimisen radiosarjan, jossa perkaan koiran ja ihmisen suhdetta. Sarjan idea syntyi koirapuistossa, kun tuijotin tiibetinspanieleitamme Herttaa ja Rauhaa. Laskeskelin samalla, että olemme käyttäneet Hertan silmäleikkauksiin 5 000 euroa.

Koiralla on perinnöllinen sairaus nimeltä distikiaasi, joka tarkoittaa sisäänpäin kasvavia silmäripsiä. Koiran silmiä on operoitu useita kertoja nukutuksessa, mutta lopulta silmäluomien asentoa korjattiin operaatiolla, joka muistuttaa kauneuskirurgiaa.

Hertta-koiramme on tiettävästi ensimmäinen suomalaiskoira, jonka silmäluomiin on ruiskutettu Botoxia.

Kaksi tiibetinspanielia
Hertta ja Rauha Kaksi tiibetinspanielia Kuva: Panu Hietaneva koira

Kun mietin koirapuistossa kaikkea edellä mainittua, mielessäni pyöri englanninkielinen termi first world problem, joka tarkoittaa vapaasti suomennettuna länsimaisen ihmisen turhamaisuutta.

Ovatko Hertta-koiran distikiaasi ja siitä syntynyt 5 000 euron eläinlääkärilasku vain first world problem? Tähän kysymykseen aloin etsiä vastausta radio-ohjelmasarjassani, ja se on lyhyt: ehdottomasti.

Tai ainakin distikiaasi on länsimaisen ihmisen turhamaisuutta. Ihminen on elänyt koiran kanssa vuosituhansia, mutta viktoriaanisen ajan Britanniassa ihmiset alkoivat kiinnittää entistä enemmän huomiota koiran ulkonäköön.

Kasvattajat alkoivat muokata koiran säkäkorkeutta, turkin pituutta, kuonon muotoa ja muita ulkoisia ominaisuuksia.

Kun koiran ulkonäkö ohjasi jalostusta, terveysongelmiin alettiin kiinnittää vähemmän huomiota.

Se jos mikä on länsimaisen ihmisen turhamaisuutta.

Entä se 5 000 euron eläinlääkärilasku? Se ei ole turhamaisuutta, vaan laskun maksaminen on koiranomistajan velvollisuus. Ihmisen suhde koiraan sisältää suuremman eettisen kysymyksen: onko ihminen luomakunnan kruunu, jolle eläimet omat vain hyödyke?

Vai ovatko eläimet samanarvoisia kuin ihmiset?

Länsimaisen ihmisen suhdetta eläimiin on ohjannut Raamattu. Sitä on tulkittu niin, että ihminen on nokkimisjärjestyksessä korkeammalla kuin eläimet, joita me saamme kohdella oman etumme nimissä miten lystäämme. Tätä mieltä ovat olleet useat merkittävät teologit, jotka ovat vaikuttaneet kristinuskon historiaan.

Brittiläinen teologi Andrew Linzey on kehittänyt eläinteologiaksi nimetyn koulukunnan ja kyseenalaistanut kristikunnan näkemykset ihmisen ja eläimen suhteesta. Hänen tulkintansa mukaan Jumala on tarkoittanut eläimet ja ihmiset tasavertaisiksi mutta aiempien vuosisatojen uskonoppineet ovat ymmärtäneet Raamatun luomiskertomuksen väärin ja löytäneet oikeutuksen eläinten hyväksikäytölle.

Linzeyn eläinteologia tarjoaa mahdollisuuden pohdintaan: millainen paikka maailma olisi, jos Raamattua olisi tulkittu eri tavalla? Olisiko länsimaissa turkistarhoja tai broilerikasvattamoja? Tai olisiko modernin filosofian isänä pidetty René Descartes leikellyt eläviä koiria 1600-luvulla lääketieteen nimissä?

Kaksi tiibetinspanielia
Rauha ja Hertta Kaksi tiibetinspanielia Kuva: Panu Hietaneva koira

Tänä päivänä lääketiede kohtelee koiria ja ihmisiä tasavertaisesti. Molemmille on tarjolla lähes yhtä laadukasta hoitoa, mutta koiranomistaja maksaa lemmikkinsä hoidon omilla rahoillaan.

Lemmikkieläinvakuutukset korvaavat osan kuluista, mutta niiden korvauskatto on usein varsin matalalla.

Moni lemmikkivakuutus lakkaa, kun koira täyttää 10 vuotta.

Koska koirat ovat keskimäärin sairaampia kuin ennen, koiranomistaja joutuu viemään lemmikkinsä eläinlääkäriin entistä useammin. On myös väitetty, että suurten eläinlääkäriketjujen saapuminen Suomeen 2010-luvulla olisi kasvattanut eläinlääkärikuluja, mutta tästä ei ole varmaa näyttöä.

Varmaa on kuitenkin se, että eläinten sairauksia hoidetaan nykyään paremmin kuin ennen, koska eläinlääkäreillä on uutta teknologiaa, joka mahdollistaa entistä monimutkaisemman hoidon.

Ilman Botox-hoitoa Hertta-koiramme olisi todennäköisesti jouduttu lopettamaan.

Maa- ja metsätalousministeriön tuoreiden laskelmien mukaan koiran omistaminen maksaa vuodessa keskimäärin 670–1960 euroa, mutta koirasta haaveilevan kannattaa varautua suurempiin kuluihin.

Koskaan ei tiedä, millainen maanantaikappale oma koira sattuu olemaan.

Meidän toisen tiibetinspanielimme, Rauhan, virtsatientulehduksia ja virtsakiviä on hoidettu syksyn aikana melkein parilla tonnilla.

Suomessa koirille ei ainakaan toistaiseksi tehdä elintensiirtoja, mutta eläinlääkärit tarjoavat lemmikeille myös syöpähoitoja. Eläinlääkärit eivät kerro hoitojen hintoja nettisivuillaan, mutta todennäköisesti puhutaan useista tuhansista euroista.

Vaikka olen maksanut Hertan silmäoperaatiosta 5 000 euroa, koiran syöpähoidot kuulostavat minunkin korvissani liioittelulta. Maailmassa on loputtomasti ihmisiä, joilla ei ole pääsyä edes perusterveydenhuoltoon. Miksi koiralle siis pitäisi antaa tuhansien eurojen syöpähoitoja?

Kysymystä voi tarkastella moraalin näkökulmasta. Kotikoira, Canis familiaris, on olemassa vain ihmisen takia. Tutkijoilla on erilaisia teorioita siitä, kuinka koira on kesyyntynyt tai kesytetty, mutta varmaa on se, ettei koiraa olisi ilman ihmistä.

Ihmisen täytyy kantaa vastuu omista teoistaan eli tässä tapauksessa koirasta – vaikka se tarkoittaisi tuhansien eurojen syöpähoitoja.

Siksi koiran ottamista suunnittelevan ihmisen täytyy esittää itselleen maallinen kysymys: onko minulla varaa omistaa koira, jotta voin tarjota sille hyvän elämän?

Lisää ohjelmasta

  • Hiihdon MM-kisat Yle Puheessa suorana ja tunteella 23.2. – 7.3.

    Hiihdon MM-kisat 2021 Yle Puheessa

    Vuoden 2021 pohjoismaisten hiihtolajien maailmanmestaruuskilpailut järjestetään 23.2. – 7.3. Oberstdorfissa Saksassa. Kisoja voi jännittää suorana TV2:n ja Yle Puheen välityksellä. Yle Puheessa selostukset suorana ja tunteella. Selostajina Jarmo Lehtinen ja Simo Leinonen.

  • Perttu Häkkinen halusi ymmärtää suomalaisuutta - kuratoidut uusinnat Yle Puheessa

    Perttu Häkkisen kuratoidut uusinnat Yle Puheessa

    Miksi äärioikeisto nousee? Miksi ihmiset uskovat yhä vain salaliittoteorioihin tai Rudolf Steinerin antroposofisiin opetuksiin? Millaista on hyvä propaganda, millainen on hyveellinen ihminen? Perttu Häkkinen -ohjelmassa muun muassa näitä ja monia muita yhä ajankohtaisia ilmiöitä ja uskomuksia pohdittiin jo vuosia sitten. Perttu Häkkisen kuratoidut uusinnat Yle Puheessa 16.2.2021 alkaen tiistaisin klo 13.02.

  • Latinalaista Amerikkaa pyyhkii feminististen protestien aalto – “Me ansaitsemme paremman elämän”

    Etelä-Amerikassa vaaditaan syrjinnän lopettamista.

    Abortin laillistamista ja syrjinnän loppumista vaativat mielenosoitukset ovat mullistaneet viime vuosina Latinalaisen Amerikan maita. Suomessa asuva perulaisrunoilija kuvailee tapahtumia feministiseksi vallankumoukseksi. Argentiinalaiset mielenosoittajat juhlivat viime yönä kaduilla, kun lakialoite abortin laillistamisesta hyväksyttiin senaatissa.